Tiivis kaupunkirakentaminen huonontaa vesistöjen tilaa
Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin, ilmenee parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen tuloksista. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Valumavesien määrään ja laatuun on suuri merkitys sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu.
”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta sanoo.
Setälä johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.
Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus keskittyy lisäksi nimenomaan vesistöjen tuntumaan.
Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla.
”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikki huleveden laatua kuvaavat muuttujat, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.
Vesien kiintoaineskuorma lisääntyy talvisaikaan
Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.
Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin saattaa olla vaikutusta esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia.
”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”
Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tiivis kaupunkirakentaminen huonontaa vesistöjen tilaa”