Asuntoja kannattaisi korjata 3,2 miljardilla eurolla vuodessa
Uudessa tutkimuksessa on selvitetty asuntojen korjaustarpeen lisäksi myös sitä, miten suuri osa korjauksista olisi taloudellisesti järkevää.
Tulokseksi saatiin 3,19 miljardin euron taloudellisesti perusteltu korjaustarve vuodessa.
Asuntojen korjaustarve -tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT, VTT ja KTI Kiinteistötieto Oy.
Tutkimuksessa on arvioitu Suomen asuntokannan teknisesti ja taloudellisesti perusteltua korjaustarvetta. Teknisen korjaustarpeen ja kustannusten oletetaan olevan sidottuja rakennuksen ikään ja tyyppiin. Laskelmassa otetaan huomioon korjaustarvetta vähentävinä seikkoina äskettäin korjatut rakennukset ja pitkään tyhjillään olleet rakennukset.
Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on sidottu asuntojen tulevaan kysyntään. Mikäli asunnoilla ei ole jatkossa kysyntää, ei korjauksiakaan kannata täysimääräisesti tehdä.
Tutkimuksen mukaaan asuntojen vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,51 miljardia euroa vuosina 2016-2025. Tilanne ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve puolestaan on on 3,19 miljardia euroa.
Koko maan teknisestä korjaustarpeesta 92 prosenttia on siten myös taloudellisesta näkökulmasta perusteltua.
Erot alueiden ja talotyyppien välillä ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, joten kaikille korjauksille ei välttämättä ole taloudellisia perusteita.
Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta on tutkimuksen mukaan kaupungeissa. Niissä oin myös suurin osa asuntokannasta ja väestöstä. Pääkaupunkiseudun osuus tulevan kymmenen vuoden korjaustarpeesta on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin osuus väestöstä ja tai asuntokannasta.
Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen. Niiden osuus koko maan korjaustarpeesta on selvästi suurempi kuin osuus väestöstä tai asuntokannasta.
Tutkimuksessa on tarkasteltu tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä pitkän aikavälin suhdetta summaamalla vuotuisesta korjaustarpeesta korjaamatta jäänyt osa. Asuinrakennusten korjaustarvetta on arvioitu 1990-luvulta alkaen, jolloin syvä lama ja työmarkkinoiden epävarmuus saivat kiinteistönomistajat lykkäämään korjauksia.
Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta. Tämä summa pitää tutkimuksen mukaan sisällään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset.
Korjaustutkimuksen tilasivat Kiinteistöliitto ja joukko muita rakennus- ja asuntoalaan liittyviä toimijoita.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Asuntoja kannattaisi korjata 3,2 miljardilla eurolla vuodessa”
Rakentaminen ja korjaaminen olisi pitänyt aloittaa laman keskellä eikä nousukauden alussa.
Kohta rakentamisen hinnat räjähtävät pilviin ainakin isommissa kaupungeissa.
Hyvä kiinteistön elinkaariajattelu hyödyntää matalasuhdanteet ja teettää remontit oikeaan aikaan hintatason ollessa matala. Rakennusten arvo kannattaa säilyttää.
Asunto-osakeyhtiöissä alhaisten hoitovastikkeiden ihannointi takavuosina tulee kalliiksi nykyosakkaille. Monessa as oy:ssä korjausvelka jo lähes 1000 e/m2.
On tilastoitu, että asunto-osakeyhtiöiden remontit pääsääntöisesti (60%) ovat huonolla tolalla. ”Säästetään” erityisesti projektin alkuvaiheesta ja etenkin hankesuunnittelusta ja myös varsinaisesta toteutussuunnittelusta. Tämä sitten kostautuu kustannusten nousuna, aikatauluviiveinä, laatuvirheinä ja riitaisuuksina jopa lakitupaan asti. Lisäksi hallituksen, isännöitsijän, projektipäällikön (jos sellaista on edes palkattu) ja valvojan toimenkuvat ja vastuusuhteet ovat määrittelemättä. Tärkeät hanketta koskevat päätökset on kirjaamatta ja sopimukset tekemättä. Sitten kun hanke on aikanaan valmistunut, ihmetellään, että miten tässä näin kävi – kaikki ovat tyytymättömiä ja osakkaiden rahat menneet.
Jotain tarvitsisi tehdä, mm toppuutella Isännöintiliiton taivaita syleilevää hännän nostatusta. Jotkut hallitukset/taloyhtiöt voivat ottaa isännöitsijöiden hehkutukset tosissaan ja luulla, että isännöitsijät todella osaavat ja tekevät kaiken hallinnossa, taloudessa ja vaativissa korjauksissakin. Totuus on usein kuitenkin karu.