Suoraan vesistöistä saa rajattomasti lämpöä
Geopipe Oy:n tekniikasta vastaava Mauri Lieskoski on näyttänyt ennenkin kykynsä uusiutuvan energian innovaattorina. Hänen kehittämällään tekniikalla on saatu lämpöä talteen meren alla olevasta sedimentistä muun muassa Vaasan asuntomessuilla.
Nyt lämpöä otetaan suoraan vesistöstä, kun käytössä on kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt vaihdin.
Ruotsissa järven ja meren lämmöllä lämpiää Geopipen tekniikalla jo useampi omakoti- ja rivitalo. Suomessa ensimmäinen vesistölämpö asennettiin marraskuussa Ukkohallan Syväjärvelle paritaloa lämmittämään.
”Vesistöissä on loputtomasti auringon lataamaa uusiutuvaa energiaa. On koko maapallolle suuri mahdollisuus hyödyntää vesistöjen lämmitys- ja jäähdytysenergiaa”, Lieskoski sanoo.
Runkoputkisto pitää kerääjän pohjassa
Ratkaiseva askel vesistölämmön käyttöönotossa on Geopipen kehittämä kerääjä WHCEP Mini.
Yksi kerääjä riittää 13 kilowatin lämpöpumpulle, jolla lämpenee runsaan 200 neliömetrin kokoinen omakotitalo. Sarjaan kytketyt Geopipen kerääjät riittävät jo teollisuushallille.
Kerääjän rakenteeseen kuuluu lähes 200 metriä pitkä 40 millimetrin muoviputki, jossa kiertää 30-prosenttinen veden ja etanolin seos. Ulkopuolinen vesimassa lämmittää lämpöpumpulta palaavan nesteen, joka kiertää takaisin pumpulle.
Kerääjän runkoputkisto täytetään ennen paikalle laskemista betonilla, joka pitää kerääjän tiukasti pohjassa.
”Aikaisempi, huomattavasti työläämpi tapa on ollut pitkän keräinputkiston laskeminen vesistön pohjaan satojen painojen kera. Kompaktin kerääjän asennusaika on murto-osa tähän verrattuna”, Lieskoski kertoo.
Kansainvälinen läpimurto odotuksissa
Vesistön lämpöä pystytään hyödyntämään ympäri vuoden aina plus yhteen asteeseen asti.
”Tekniikassa ei ole tullut esiin mitään ongelmia. Asentaminen on maksanut suurin piirtein puolet porakaivoasennuksen hinnasta”, Lieskoski sanoo.
Viimeisen parin vuoden kokemusten rohkaisemana on valmisteilla suurempi kerääjä, joka tuottaa lämpöpumpun kanssa jopa megawatin verran lämpöä.
Tekniikalla on jo patentti- ja mallisuoja tärkeimmille kansainvälisille markkinoille. Nyt haetaan tukea jatkokehitykselle.
”Toivomme isoa läpimurtoa, sillä vesistöenergian markkinat ovat käytännössä rajattomat.”
Pienempiä reikiä kalliolämmölle
Mauri Lieskoski ei osaa päättää, kummasta olisi enemmän innoissaan, vesistölämmön läpimurrosta vai kalliolämmön hyödyntämisestä uudella tekniikalla. Molemmissa on kyse uusista mahdollisuuksista ja uusiutuvan energian kustannustehokkaammasta hyödyntämisestä.
Kalliolämmön puolella Lieskosken innovaatio perustuu Geopipen patentoituun GeoDuo M32 -lämpökaivoputkeen. ”Tästä on kehitetty pienempi versio, jonka suurin halkaisija on vain 69 millimetriä”, Lieskoski kertoo.
Ovaalissa putkessa on kiinteä väliseinä, joka eristää nestettä kuljettavat putket toisistaan. Tähän tiiviiseen tehokkuuteen perustuu se, että kallioon tarvitaan vain 76 millimetrin reikä, kun aikaisemmalla tekniikalla reikien koko on ollut vähintään 115 millimetriä.
”Jos tontilla tehdään muita louhintatöitä, voidaan samalla räjäytysporatekniikalla tehdä kalliolämmölle 76 millimetrin reikiä. Niihin saadaan asennettua 69 millimetrin putket.”
Porauskustannukset alle puoleen
Helsingissä, Espoossa ja Raisiossa on jo tehty onnistuneesti muutama tällainen asennus. Suunnittelusta on vastannut Nikolas Salomaa Nolla E:stä.
Reiän pienentäminen alentaa porauskustannukset alle puoleen, laskee Lieskoski.
Tosin myös reiän syvyys on eri luokkaa. Järeämmällä kalustolla poraussyvyys on 200–300 metriä, kun räjäytysporalla päästään noin 35 metrin syvyyteen.
Lieskosken mukaan tämä ei kuitenkaan ole ratkaiseva ero, jos kallio ulottuu melko lähelle maan pintaa. Silloin keräysputkistolle saadaan riittävä pituus useammalla reiällä.
”Auringon lämpökin vaikuttaa vain noin 20 metrin syvyyteen saakka, joten talvella käytetty energia uusiutuu joka kesä”, Lieskoski toteaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suoraan vesistöistä saa rajattomasti lämpöä”