Kari Kohvakalta Habeo oli hyppy uuteen maailmaan
Vuosikausia maailmalla kierrelleelle Kari Kohvakalle työasioissa tutut ja rakkaat aiheet ovat teollinen kunnossapito, palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Nyt hän on päässyt toteuttamaan intohimojaan rakennusalan parissa ja on elämäänsä Suomessa erittäin tyytyväinen pitkän ”kiertolaisuuden” jälkeen.

Kun Kari Kohvakkaa pyydettiin perustettavan yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2022, talotekniikka oli toimialana hänelle käytännössä tuntematon. Sen sijaan huolto- ja kunnossapito – yksi talotekniikan kulmakivistä – oli sitäkin tutumpi, mutta teollisuuden piirissä.
Lähtö tuntemattomampaan maailmaan kuitenkin houkutti, sillä omalla urallaan yrittäjänäkin toiminut Kohvakka osaa omien sanojensa mukaan ”puhua yrittäjää”. Lisäksi peruselementit, kuten ihmiset ja näköpiirissä olleet yrityskaupat, helpottivat luopumisen tuskaa.
Alkuvaiheessa näyttikin hyvältä, mutta yritystoiminnan varsinaisesti startatessa loppuvuonna 2022 alkoi taivaalle kertyä jo tummia pilviä. Kohvakka korostaa, että toki jotkin makrotalouden mittarit näyttivätkin jo vauhdin hiipumista tai vähintään kovan kulmakertoimen muutosta loivempaan.
Kari Kohvakka, Habeo
- Syntynyt 1969
- Koulutus Wärtsilän Teknillinen oppilaitos 1991–1995
- Työkokemus Toimitusjohtaja, Habeo Group, 2022– ; senior vice president, Sumitomo SHI FW, 2017–2022; vice president, service, Amec Foster Wheeler Energy Group, 2011–2017; MD, VP, director, Maintpartner Group, 2008–2011; toimitusjohtaja, Sahala Industrial Services oy, 2001–2008; manager, director, Larox, 1998–2001; projekti-insinööri ja projektipäällikkö, Sahala oy, 1995–1998; harjoittelija, insinööri, Ahlström, 1986–1995
- Perhe Vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi
- Harrastukset Laaja-alaisesti kaikenlaista liikuntaa moottoreilla ja ilman. Mökkeily, jossa yhdistyvät liikkuminen ja omin käsin tehdyt pikkuprojektit.
”Valituilla aselajeilla ja palvelumuodoilla näimme kuitenkin peruskattauksemme kestävän huonoakin säätä keskimääräistä merkittävästi paremmin verrattuna rakennusteollisuuteen kokonaisuutena. Ja se on näyttänyt itsensä jo toteen, vaikkei alalla kukaan ole voinut välttyä historiamme vaikeimman tilanteen aiheuttamista vaikutuksista.”
Kohvakan mukaan tällä hetkellä on näköpiirissä jo pientä positiivista virettä, mutta varsinaista käännettä ei kentällä ole vielä tapahtunut. Viime vuosi oli silti Habeolle varsin hyvä ja tämä vuosi näyttää jopa paremmalta.
”Tilauskantamme on vertailukelpoisesti samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan, ja kasvu on edelleen jatkunut. Pro forma -lukuja tarkastellen on liikevaihtomme tällä hetkellä noin 180 miljoonaa euroa, mikä saavutetaan 800 hengen ja 14 toimijan voimin.”
”Ja vuoden päästä olemme kasvaneet sekä liikevaihdolla mitaten että kannattavuudessa. Eli etenemme ihan suunnitelman mukaan”, Kohvakka uskoo.
Habeoon kuuluvista yhtiöistä jotkut tekevät jonkin verran myös linjasaneerauksia joko perinteisesti tai osaurakkana. Epävarmuus näkyy sielläkin ja etenkin sen mukaan, mitä kauemmas kasvukeskuksista mennään.
”Meillä on tarkoitushakuisesti painopiste kasvukeskuksissa, emmekä pyri kattamaan koko Suomea. Tässä noudatamme alkuperäistä suunnitelmaa, toki ihan valmis sekään ei vielä ole, mutta maalia kohti mennään.”
Huono suhdanne erottaa jyvät akanoista
Kysymykseen siitä, onko ostettavien yritysten keskuudessa myyntihalukkuus ollut kasvussa vallitsevasta suhdanteesta johtuen, Kohvakka vastaa enemmänkin heidän imunsa voimistuneen ajan kuluessa.
”Haluaisin nähdä tämän niin, että myyntihalukkuus on kasvanut sen vuoksi, että olemme osoittautuneet vakaammaksi peluriksi emmekä vain tähdenlennoksi. Ehkä huonot ajat tuovat puolin ja toisin esiin sen, että näkemysero siitä, millaiset ovat pitkän ajan näkymät, saattavat kuitenkin pitkittää neuvotteluprosessia”, Kohvakka kertoo.
”Tiettyjä erityispiirteitä haastavat ajat ovat siis tuoneet itse kauppaprosessiin, mutta kauppojen määrään se ei ole vaikuttanut puolin eikä toisin. Ne varsinaiset helmet tekevät tulosta tasaisesti, ja niiden toiminta kehittyy myös huonoina aikoina, jolloin on helpompaakin erottaa jyvät akanoista.”
Kohvakka muistuttaa, että jos yrityksillä menee huonosti, mutta keskimäärin ollaan plussan puolella, niin joillakin menee jo ihan kohtuullisesti.
”Nyt on myös näyttöä Habeoon jo liittyneiltä yrityksiltä, jotka voivat kertoa tämän olevan ihan makea juttu. Toimialan ihmiset tuntevat toisensa, ja tällaiset asiat tulevat keskusteluissa esille.”
Kohvakka uskoo vahvasti, että negatiivisia kommentteja Habeosta ei ole kuulunut. Hän korostaa Habeon olevan yrittäjien yhteenliittymä, ei niinkään korporaatio.
”Se, mikä tekee Habeosta Habeon, on, että yritykset saavat jatkaa toimintaansa omilla nimillään ja omilla brändeillään. Niillä on myös vahva autonomia omassa alueellisessa liiketoiminnassaan, ja me tuomme siihen toimintaan tiettyä ryhtiä.”
Kohvakka painottaa, että hänen toimeksiantonaan on rakentaa yhtiö, joka kestää aikaa ja on alueellisesti vahva valtakunnallinen toimija.

Insinööri tehdaspaikkakunnalta
Kari Kohvakka on tyypillinen tehdaspaikkakunnan kasvatti, joka on aloittanut teollisen uransa Ahlström osakeyhtiön kesätöissä teknisenä harjoittelijana.
”Miksi tuli lähdettyä opiskelemaan ja mitä, niin siinä oli isona tekijänä, että nykyinen vaimoni lähti opettajakoulutukseen Joensuuhun, ja mietin, mitä siellä voisi tehdä, kun aioin kuitenkin mukaan lähteä. Niinpä päädyin lukemaan itseni Joensuun teknillisessä opistossa insinööriksi”, Kohvakka kertoo.
”Sen jälkeen pohdin hetken aikaa tulevaisuuttani, kun minulla oli opiskelupaikka sekä Teknillisessä korkeakoulussa että Hämeenlinnan ammatillisten aineiden opettajakorkeakoulussa. Jälkimmäiseen oli neljä hyvää syytä: teknillisten aineiden opettajien neljän kuukauden kesäloma, mikä olisi ollut aika kivaa.”
”Molempia tutkintoja olisi tarvittu Tekun opettajaksi, mutta kun yhtenä vaihtoehtona oli projektityöt maailmalla, päädyin tähän vaihtoehtoon.”
Siihen aikaan paperi- ja selluteollisuudella menikin todella lujaa ja projekteja oli ympäri maailmaa. Siinä Kohvakalle avautuikin mahdollisuus ensimmäiseen ulkomaanprojektiin Ruotsissa, ja kiertäminen maasta toiseen jatkui seuraavat kolme vuotta.
Sen jälkeen oli halua pysyä yhdessä kohdin, vaikka projektit kiinnostivat edelleen. Niinpä Kohvakka päätyi silloisen suomalaisen teollisuussuodattimia valmistavan Laroxin, josta myöhemmin tuli osa Outoteciä ja myöhemmin osa Metsoa, palvelukseen Pohjois-Amerikkaan.
Pitkin poikin maailmalla
Elämä ei aina mene niin kuin suunnitellaan, ja niinpä Kohvakkakin joutui perhesyistä palaamaan Suomeen suunniteltua aiemmin. Perhekin viihtyi Amerikassa, mutta joskus on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen.
”Palattuani päädyin toimitusjohtajaksi teollista kunnossapitoa tekevään Sahala Industrial Services -yritykseen ja sitten management-buy-outin kautta yrittäjäksi. Se tapahtui samanlaisessa tilanteessa, jossa nyt on oltu rakennusalalla, eli kauppa tehtiin vuonna 2001 suhdanteiden ollessa erittäin korkealla tasolla, ja heti sen jälkeen käyrät lähtivät alaspäin”, Kohvakka muistelee.
”Olimme ulkoistetun kunnossapidon markkinassa kiinni, kun Maintpartner, joka on nykyään osa Caverion-konsernia, osti yrityksen ja minä jäin Maintpartnerin johtotehtäviin muutamaksi vuodeksi. Tämä ei kuitenkaan ollut alkuperäinen suunnitelmani.”
Jälleen kerran sattuma astui peliin, ja aikaisempi esimies Sumitomosta, joka silloin oli vielä Foster Wheeler, pyysi Kohvakkaa vetämään yhtiön pohjoismaista huoltoliiketoimintaa. Jossain välissä Amec osti puolestaan Foster Wheelerin energialiiketoiminnat, ja sen jälkeen hän lähti Aasiaan vetämään service-liiketoimintoja hoitaen alkuun myös Euroopan service-toimintoja Aasiasta käsin.
”Eurooppa jäi sittemmin pois vastuultani, kun sain Aasian Servicen lisäksi vastuulleni Build, Own and Operate (BOO) -liiketoiminnan.”
Se osuus urasta päättyi, kun Amec myi kyseiset liiketoiminnat ja oli sopiva hetki palata Suomeen. Sumitomolla Kohvakka vastasi jo globaalisti Service-liiketoiminnasta, ja kohta olikin Suomesta muutettava Puolan Krakovaan.
”Sumitomon palveluksessa työni jatkuivat aina Habeo-pestiin saakka, jolloin palasimme taas Suomeen. Varmaan istuisin edelleen Puolassa, jos en olisi tässä.”
Habeolla yhtyi Kohvakan omaan taustaan kaksi keskeistä asiaa, vaikka itse rakentamisen toimiala ei ole entuudestaan tuttu. Se, mitä Habeolla tehdään, on palveluliiketoimintaa ja pienprojekteja, ja niitä Kohvakka on tehnyt 30 vuotta.
”Ja teknisestä näkövinkkelistä katsottuna huolto- ja kunnossapito on hyvin samankaltaista toimintaa kaikilla teollisuuden aloilla”, Kohvakka sanoo.
Habeo otti lentävän lähdön
Talotekniikkakonserni Habeo on alle kahdessa vuodessa saanut aikaan hurjan kasvun ja noussut talotekniikkaurakoinnin ja huollon kärkikaartiin (Rakennuslehden Suurimmat 2023 -listauksessa sijaluku 5.). Jo lähtökattauksessa oli mukana useita yrityksiä: Afire oy, ESP-konserni, HSK Sähkö oy, Neloset-konserni, Respect-yhtiöt, SFT Finntekniikka oy, Sähkö oy Turku sekä Vaasan Kylmäkone oy, eli ihan tyhjästä ei toimintaa polkaistu pystyyn.
Lisäksi rajussa alkuvauhdissa on helpottanut lähtötilanne: konsernin taustalla häärää suomalaisille hyvinkin tuttu pääomasijoitusyhtiö Triton. Tämä on osaltaan mahdollistanut tiiviin ostotahdin jatkumisen: tähän mennessä kauppoja on syntynyt alkuperäisten lisäksi yhteensä kuudesta uudesta yrityksestä.
Habeon painopiste on korjausrakentamisessa, mutta toimintaa on myös uudisrakentamisessa pois lukien asuntorakentaminen.
”Pyrimme olemaan mukana logistisissa ja toimitila- sekä julkisissa hankkeissa, mutta emme hae megahankkeita, vaan mieluummin teemme vähän pienempää. Teemme toki myös merkittävässä määrin huoltoa ja kunnossapitoa keihäänkärkiemme puitteissa, joissa rakentamisen alakulo ei näy muutenkaan samalla tavalla kuin perinteisemmässä kiinteistötekniikassa”, Habeon toimitusjohtaja Kari Kohvakka kertoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kari Kohvakalta Habeo oli hyppy uuteen maailmaan”