Kommentti: Avokoulujen ihannoinnista kritisoitu virasto höllentää otettaan koulurakentamisen ohjaamisesta

Opetushallitus tiedotti 5.2.2025 muutosneuvotteluidensa tuloksista. Edessä on toimintojen karsimista.

Rakennusalakin on mainittu.

”Valitettavasti joudumme karsimaan tässä tilanteessa tehtävistä, jotka eivät ole lakisääteisiä. Jatkossa emme pysty tarjoamaan enää neuvontaa tai ottamaan kantaa koulutilojen, rakennusten tai oppilaitosten rakentamiseen liittyviin tilateknisiin asioihin.”

Vaikka kunnat päättävät itsenäisesti millaisia koulutiloja rakentavat, on Opetushallitus on taustalla ohjaillut koulurakentamista. Se ei puutu suoraan koulujen rakentamiseen, mutta on muun muassa rahoittanut avoimiin oppimisympäristöihin erikoistuneiden konsulttien koulukehityshankkeita.

100 avokoulua

Ajatus itseohjautuvasta oppimisesta alkoi levitä 1990-luvulla. Siitä juontuu innostus avokoulujen rakentamiseen.

Vuonna 2016 tuli voimaan uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja sitä kautta fyysisistä koulutiloistakin on tullut itseohjautuvuuteen kannustavia.

Suomeen on sen jälkeen rakennettu arviolta noin sata avokoulua.

Opettajat, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat ovat kritisoineet kouluissa yleistyneitä avotiloja liiasta rauhattomuudesta. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain ani harva suomalaisopettaja pitää nykymuodin mukaisia avoimia oppimisympäristöjä toimivina. Lähes kaikki kaipaavat lisää seiniä.

Suomalaislasten oppimistulosten laskua väitöskirjassaan käsitellyt yliopistonlehtori Aino Saarinen on sanonut, että tutkimusnäytön mukaan avotilat soveltuvat erityisen huonosti pienille lapsille. Avotilat lisäävät fysiologisia stressitasoja ja heikentävät suorituksen tasoa.

Opetussuunnitelmissa puhutaan joustavista koulutiloista, mutta suunnittelijat ovat ymmärtäneet ne omalla tavallaan ja avoimet tilat ovat vallanneet uudet koulut. Käyttäjien huolia ei ole joko ymmärretty tai otettu vakavasti tai molempia.

Koulujen avoimuus on tullut oppilaille ja oppilaiden vanhemmille yllätyksenä. Usein se on ollut yllätys myös opettajille. He ovat mahdollisesti kuulleet tilaratkaisuista siinä vaiheessa, kun asialle ei enää voi tehdä mitään. Pahimmassa tapauksessa asia on selvinnyt opettajalle vasta uuden koulun vihkiäisissä.

Konsulttien opeilla

Liian radikaaleja ratkaisuja ovat edesauttaneet myös tulkinnat vuonna 2019 ilmestyneistä koulurakentamisen RT-korteista. Ohjeen mukaan koulutilojen tulee olla monikäyttöisiä ja helposti muunneltavissa. Valtaosa korteissa esitellyistä esimerkeistä on uudenlaisia oppimisympäristöjä.

RT-kortteja valmistelleessa toimikunnassa oli mukana kuntien virkamiehiä, arkkitehtejä ja konsultteja. Joillakin heistä oli jopa hieman opettajataustaa. Osa toimikunnan jäsenistä on toiminut myös yksityisinä konsultteina koulurakennushankkeissa ohjaten rakentamista kohti avoimia oppimisympäristöjä. Kaksi heistä on laatinut oman yhtiönsä kautta koulusuunnittelun ”Cookbookin”, jonka mukaan perinteinen pulpettikalusteinen luokkatila ei sovellu suurten ja pienten ryhmien vaihteluun perustuvaan oppimistapahtumaan.

RT-kortteja on myös tulkittu väärin. Vaikka niissä kannustetaankin moderneihin oppimisympäristöihin, niin eivät ne mitään avokonttorioppaita sentään ole. Korteissa korostetaan onnistuneiden koulutilojen edellyttävän hankkeen eri osapuolien ja käyttäjien vuoropuhelua, heti hankkeen valmistelusta alkaen.

Avokoulut ei ole rakennusalan ammattilaisten keksimä asia. Suositukset niihin ovat valuneet Opetushallituksesta.

Jatkossa Opetushallituksen ohjaus avoimiin oppimisympäristöihin vähenee, kun he eivät enää tarjoile koulurakentamiseen liittyvää asiantuntija-apua kouluille.

Avoimiin oppimisympäristöihin viime vuosina tehdyt muutostyöt ovat työllistäneet rakentajia, kun uusia avokouluja on alettu korjaamaan paremmin toimiviksi. Näin on tehty miljoonilla euroilla muun muassa Hämeenlinnassa, Imatralla ja Helsingissä.

Opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen kertoi hiljattain X:ssä opettajatuttavastaan, joka opetti yhdistetyssä auditorio-ruokala-aulassa. Tilan läpi kulki koulutuntien ajan koko ajan ulkopuolista porukkaa. Reitti hammaslääkärillekin kulki ”luokkahuoneen” läpi. Opettaja väsähti, päätyi pitkälle sairaslomalle ja yrittää nyt etsiä uutta työpaikkaa.