Vuoden työmaa -kilpailussa on yhdeksän erinomaista työmaaehdokasta

Vuoden työmaa-kilpailussa ehdokkaana ovat: Ahmon koulukeskus -hanke Siilinjärvellä, Kansallismuseon lisärakennushanke Atlas Helsingissä, Keilaniemen Portti Espoossa, Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus Helsingin Kampissa, Kruunuvuorensillat siltaurakka Helsingissä, toimisto- ja liiketilakiinteistö Signe Helsingissä, musiikkitalo Fuuga Turussa, Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennusvaihe 8 Lahdessa ja Hippos-hanke Tampereella.

Tälle vuodelle niin kilpailua kuin hieman myös kilpailuraatiakin on uudistettu ja raadille on saatu uusi puheenjohtaja, Indepro oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kruus.

Tänä vuonna jo 16:ta kertaa työmaakilpailun raatiin osallistuva Kruus on ollut erityisen positiivisesti ilahtunut siitä, että ihmisten johtamiseen, työtehtävien suunnitteluun ja erikoisurakoitsijoiden, kuten maanrakennus, runkotyöt ja talotekniikka, hankkeisiin mukanaan tuomaan lisäarvoon kiinnitetään nykyään aiempaa enemmän huomiota. Hän pitääkin kehitystä luontevana jatkona tähänastiselle kehitykselle työmaiden johdossa.

”Nostaisin esille myös muiden urakoitsijoiden sekä ylipäätään kaikkien työntekijöiden kunnioittamisen.”

Pienenä miinuksena Kruus mainitsee, että kun tämänvuotisessa teemassa haluttiin vahvemmin nostaa talotekniikkaa esiin, jäivät sen tekijät silti pimentoon.

”Olisin kovasti toivonut heidänkin läsnäoloaan, kun työmaita esiteltiin raadille. He pystyisivät tuomaan meidänkin työhömme lisäarvoa, ja heidän kauttaan pääsisimme hankkeissa syvemmälle sekä voisimme nostaa erikoisurakoinnin asemaa.”

Kohteiden arvioiminen on hyvin vaativaa

Kovatasoisessa kisassa kohteiden arvioiminen on aina hyvin vaativaa, ja joka vuosi jokin painopiste nousee paremmin esille.

”Joskus kisassa nousee esille esimerkiksi erityisen hyvä korjaushanke, kuten viime vuonna Säätytalon saneeraus. Voittajaahan emme vielä tiedä, mutta alkukarsinnan perusteella vaikuttaa siltä, että ehdokastyömaat sisältävät paljon todella hienoa insinöörityötä”, Kruus sanoo.

”Ja se leimaa ehkä parhaiten tämänvuotista kisaa. Ja että eri osapuolet ovat jo hyvin varhaisessa vaiheessa mukana kehittämässä hanketta eivätkä he saavu työmaalle ainoastaan toteuttamaan omaa osaansa, vaan myös heidän valtavaa tietotaitoaan osataan hyödyntää hankkeissa.”

Pitkään alan kehitystä muutoinkin seuranneena Kruus on havainnut muutoksen päätoteuttajan roolissa. Se ei ole enää vain ostaja ja aliurakoitsijoiden arvostelija sekä tilaajalle reklamaatioita tekevä, vaan selvästi se on ymmärtänyt roolinsa lisäarvon tuottajana tilaajalle.

Tilaaja puolestaan osaa ottaa jo varhaisessa vaiheessa hankkeeseen mukaan päätoteuttajan lisäksi erikoisurakoitsijat, rakentaa heidän kanssaan hyvää henkeä eikä etsi syyllisiä. Pelon kulttuurista ollaan siirrytty yhteistyön kulttuuriin.

”Silti epäkohdat uskalletaan nostaa rohkeasti esille, tarvittaessa vaikka reklamoimalla.”

”Työturvallisuudessa positiiviset asiat kopioitiin aikoinaan rakkaalta länsinaapurilta, mutta sittemmin myös johtamiskulttuurissa olemme ottaneet oppia sieltä. Tällainen tekee alamme houkuttelevammaksi myös nuorille”, Kruus painottaa.

Mallisuoritukset parantavat rakennusalan imagoa

Kruus pohtii, miten meille tärkeän rakennusalan imagoa saisi nostettua ja poimittua vuoden työmaakisasta hyviä menetelmiä käytäntöön.

”Valitettavasti rakennusalalla home ja huijaukset nousevat mediassa yleensä paremmin esille kuin positiiviset saavutukset. Myös korkeakoulu- ja opetusmaailmaan laajemmin pitäisi tästäkin kisasta mennä ja kertoa sen erinomaisista mallisuorituksista sekä peilata niitä teoriaan.”

Kruus kuitenkin aavistelee, että korkeakouluissa ei olla niinkään kiinnostuneita käytännön toiminnoista vaan enemmän julkaisuista, joita lukevat toiset tutkijat.

Rakennuslehti esittelee näillä sivuilla kaikki yhdeksän Vuoden työmaa -kilpailun työmaata. Voittaja julkistetaan 8.10. kello 15.30 Kiinteistömessuilla Helsingin Messukeskuksessa.