Vuoden työmaa -kilpailun voittaneen Jatkeen Signe on taidolla ja tiedolla johtamisen huippusuoritus

Jatkeelle Vuoden työmaa -kilpailun voitto on historian ensimmäinen. Korkeatasoisen kilpailun voittoon Signen siivitti muun muassa erinomainen johtaminen ja digitaalisuus. Kilpailu on järjestetty vuodesta 1986 lähtien.

Leimallista voittajatyömaalle on taidolla johtamisen ohella vahva tiedolla johtamisen meininki, missä ei ainoastaan käytetä uusinta teknologiaa ja moderneja digitaalisia työkaluja vaan myös kehitetään järjestelmiä ja luodaan uusia innovaatioita. Työkaluilla sekä päivittäisillä rutiineilla tuotetaaan digitaalinen tilannekuva, jonka ansiosta työmaata voidaan johtaa tarkalla tiedolla mutu-tuntuman sijaan.

Työmaan aikataulujohtaminen pohjaa vahvasti Takt.ing-työkalulla luotuun tahtiaikatauluun, jota on sovellettu niin pohja-, runko- kuin sisätöissäkin. Tahtituotantoa tukevat useat eri järjestelmät, jotka on synkronoitu toimimaan keskenään.

Rikastettua tietoa

Työmaalla tietomallit rikastetaan ja lohkotetaan tahtialueittain ja tietomallien määrätiedot ajetaan suoraan tahtiaikataulujärjestelmään. Signen työmaalla tahtituotantojärjestelmä on lisäksi linkitetty ainutlaatuisella tavalla reaaliaikaisesti logistiikkajärjestelmään, jolloin erillistä viestintää eri operaattoreiden välillä ei mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista tarvita.

Rikastamisen yhteydessä generoidaan tarpeen mukaan esimerkiksi paikallavalumuotit ja lattiapintaobjektit. Eli mallit palvelevat niin hankintaa, aikataulusuunnittelua kuin tuotantoakin.

Työmaa on jatkuvassa seurannassa tarkkojen ja etäohjattavien kameroiden avulla. Sisävalmistusvaiheessa on työmaalla ollut käytössään järjestelmä, joka muuntaa 360°-kameralla kuvatun materiaalin pistepilveksi ja työmaan digitaaliseksi kaksoseksi.

Digitaalista kaksosta ja tietomalleja voi katsoa rinnan ja tietomallista voi siirtää objekteja digitaaliseen kaksoseen. Koska mallin taustalla on pistepilvi, myös mittojen ottaminen on mahdollista.

Jatke Toimitilat toimii Signe-hankkeessa projektinjohtourakoitsijana, jonka alla on erillinen talotekniikan projektinjohtourakoitsija Quattroservices.

”Toimintamalli on ollut meillä käytössä jo aikaisemmin Quattroservicesin kanssa, ja siitä saadut hyvät kokemukset kannustivat meitä jatkamaan samalla mallilla tässä hankkeessa. Hioimme toimintamallia aikaisemmalla työmaalla, ja kun saimme vielä samat henkilöt siirrettyä tähän hankkeeseen, niin saimme malliin jatkuvuutta”, Signen projektipäällikkö Niklas Huitti Jatke Toimitiloista painottaa.

Huitin mukaan mallin keskeinen etu on talotekniikan osaamisen saaminen mukaan hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä auttaa hinnoittelussa, suunnittelunohjauksessa ja myös tahti-konseptin kehittämisessä.

Talotekniikkaurakasta vastaavan Quattroservicesin väki tulikin poikkeuksellisesti hankkeeseen mukaan jo kehitysvaiheessa ennen lopullista rakentamispäätöstä.

Konkreettisia hyötyjä

Huitti nostaa esiin toimintamallista saatuja hyötyjä konkreettisella esimerkillä: ”Signen k2-kerrokseen sijoitettuun talotekniikkakerrokseen on keskitetty kaikki talotekniset järjestelmät. Quattroservicesin avulla saavutimme sijoittelun kautta merkittävät kustannussäästöt, mikä on vahvasti juuri sen ansiota, että meillä oli talotekniikan osaaminen mukana hankkeessa jo riittävän varhaisessa vaiheessa.”

Vastaavaan muutokseen ei olisi Huitin mukaan ollut mahdollisuutta, jos hankkeen talotekniikkaurakat olisi kilpailutettu perinteisellä mallilla eri tekniikkalajeittain kokonaishintaisina.

”Ehdottomasti tällainen toimintamalli on meillekin paljon mielekkäämpää. On tosi kiinnostavaa olla hankkeessa mukana jo aikaisessa vaiheessa, koska silloin pääsemme vielä vaikuttamaan joihinkin ratkaisuihin ja osallistumaan kokonaisuuden juonimiseen”, talotekniikkaurakan projektijohtaja Matias Nousiainen Quattroservicesiltä kertoo.

Signen työmaalla toteutetulla toimintamallilla hankkeeseen pystytään tuomaan laajempaa näkökulmaa, ja vaikka rakennustekniikasta huipputietämys on päätoteuttajalla, monesti tate-urakoitsijalla on näkökulmia, jotka huomioimalla rakennuksesta tulee teknisesti toimivampi ja helpommin ylläpidettävä sekä huollettava.

”Tiedonkulku ja yhteistyö on sujuvaa, kun talotekniikkaporukka istuu big roomissa meidän vieressämme, jolloin siihen on helppo mennä juttelemaan ja kyselemään. Siinä syntyy myös avoimempi yhteistyön kulttuuri, kun olemme alusta asti olleet yhdessä, oppineet tuntemaan toisemme ja meillä on yhteiset tavoitteet”, Huitti sanoo.

Esimerkiksi k2-tasolla Signessä on neljässä eri kerroksessa talotekniikan asennuksia. Jos Jatkeen olisi pitänyt olla siinä yhteensovittajana, asennustöissä olisi varmasti ollut enemmän haasteita.

”Kun Quattroservices toimii tate-urakoitsijana, se pystyy paloittelemaan työt helpommin eri henkilöiden välillä ja yhteensovittamaan asennustöiden toteutuksen.”

Huitti uskookin, että tällaista enemmän kumppanuuteen perustuvaa mallia tullaan käyttämään myös jatkossa.

”Tilaajan asettamat tiukat aikataulu- ja laatuvaatimukset, haastava logistiikka sekä yhteiset tavoitteet haastoivat työmaan hakemaan ratkaisuja, miten tässä onnistuttaisiin. Ilman digitaalisia työkaluja ja tiedolla johtamista emme pystyisi luovuttamaan hanketta aikataulussaan. Eri järjestelmien ja tahtituotantokonseptin kautta olemmekin saaneet merkittävää aikataulusäästöä”, Huitti kertoo.

Järjestelmät valikoitiin huolellisesti

Signen työmaalla on vakiotyökalujen lisäksi saatu valita vapaasti sellaiset järjestelmät, joiden on katsottu tukevan työmaan johtamista. Näitä vertailtiin, pilotoitiin ja testattiin, ja sitä kautta valittiin työmaalle parhaiten soveltuvat järjestelmät.

”Ensimmäisen version tahtiaikataulusta teimme vielä excelillä ja silloin tajusimme, että se ei ole riittävä. Tahtituotannon hallinta ja suunnittelu helpottuvat ja tarkentuvat merkittävästi, kun käytössä on tarkoitukseen sopiva järjestelmä.”

”Isoin kehitys, jonka me teimme Takt.ingin kanssa tässä hankkeessa, on että me pystymme visualisoimaan aikatauludataa 2D- ja 3D-näkymissä. Tämä on siksi tärkeää, että monille urakoitsijoille tahtiaikataulu sellaisenaan näyttää vain värikkäiltä paketeilta, eivätkä he aina oikein hahmota, missä päin työmaata heidän pitäisi työskennellä ja millaisilla resursseilla”, Huitti kertoo.

”Perinteisesti erillisiä 2D-aikatauluja on tehty manuaalisesti pohjakuvien päälle. Nyt voimme visualisoida aikatauludataa tehokkaasti ja havainnollisesti 2D-näkymässä automatisoidusti.”

Signen työmaalla onkin jokaisessa kerroksessa iso näyttö, jolla pystytään näyttämään käynnissä olevan tahdin työpaketit, resurssit ja määrät. Sillä halutaan varmistaa, että kaikki urakoitsijat ymmärtävät aikataulun oikein ja sitoutuvat siihen.

”Yksi hankkeen eri osapuolten kanssa yhteisesti kehitetty merkittävä innovaatio on Halton SIG -tekniikkalautta. Sittemmin Halton on tuotteistanut sen meidän yhteisen kehitystyömme kautta.”

Tekniikkalauttaan on integroitu säteilyjäähdytys, lämmitys, ilmajako, sprinkler sekä valaistus. Se on akustoiva ja esivalmistettu, mikä nopeuttaa asennusta.

Huitti korostaa, että pelkästään digitaaliset työkalut eivät yksinään ole ratkaisevia, vaan tähän yhdistyy työmaalla myös ihmislähtöinen johtaminen.

Tähtäin heti vuoden parhaassa työmaassa

”Meillä on ollut hankkeen alusta asti erittäin korkea kunnianhimon taso kaikessa tekemisessä. Haluamme olla edelläkävijä ja Suomen paras työmaa. Olemme tienneet jo hankkeen alusta lähtien, että me haluamme osallistua Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailuun mitataksemme meidän tekemisemme tason”, Huitti painottaa.

”Se, miten me pärjäämme työmaakilpailussa, on mittari tekemisellemme. Tietenkään se ei ole ollut itseisarvo meidän tekemisessämme, että haluaisimme vain voittaa tämän kilpailun, mutta se on ollut meille mittari, joka kertoo, miten me Suomen tasolla pärjäämme. Ja kunnianhimon taso on Signessä ollut alusta saakka korkealla.”

”Kun tilaaja on asettanut korkeat vaatimustasot niin rakentamisen laadulle kuin tiloillekin, niin me olemme asettaneet riman korkealle myös itsellemme ja toisillemme. Vaatimustaso on kova, ja kuten Niklas sanoo, niin me haluamme olla edelläkävijä”, Nousiainen täydentää.

Peräti kuudes voitto Jukka Nikkolalle

Vuonna 1962 syntyneelle työmaapäällikkö Jukka Nikkolalle Vuoden työmaakisan voitto oli jo kuudes.

Aiemmat voitot on saavutettu SRV:n leivissä Kampin keskuksen (2003), Flamingon (2007), Musiikkitalon (2010), Redin (2017) ja Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali T2:n (2021) työmailla. Voitto Signen työmaalla oli ensimmäinen Jatkeen palveluksessa ja ensimmäinen voitto myös Jatkeelle.

Vertauskuvallista on, että myös Nikkolan ura rakentamisen parissa on kestänyt jo neljä vuosikymmentä.

Mutta miten pääsee aina uudestaan ja uudestaan kärkisijalle? ”Tahto voittaa pitää olla kova. Kyllä me teemme kovasti töitäkin sen eteen.”

Kukaan ei voita työmaakilpailua yksin, minkä vuoksi yksi tärkeimpiä voittajan vahvuuksia on valita oikeat ihmiset mukaan hankkeeseen, jotta organisaatio pyörii oikealla tavalla ja henkilökemiat pelittävät.

”Meillä on hyvä sekoitus sekä nuorempia että vanhempia alan ammattilaisia, aina aloittelijoista eläkeiän kynnyksellä oleviin. Nuoria nostamme koko ajan yhä vastuullisempiin tehtäviin ja autamme heitä, mutta kyllä meistä jokaisen täytyy edelleen tehdä töitä hihat käärittyinä.”

Jotta työmaalla on ylipäätään mahdollisuus onnistua tavoitteissaan, pitää aikataulutuksen olla kohdallaan. Ja siinä käytetään hyväksi kaikki saatavilla oleva uusi tekniikka. ”Aina kun tulee tarjolle jotain uutta, hyödynnämme ne asiat, mitä tarvitsemme”, Nikkola kertoo.

”Me pyrimme tietysti tuomaan esille tarpeet, mitä niistä työkaluista pitäisi saada irti. Ja se taas auttaa näiden työkalujen kehittämisessä.”