Kerrostaloasukkaita voi odottaa tuntuva lisä­lasku kalliin remontin päälle

Tuore laajakaistaverkkoja koskeva EU-asetus voi aiheuttaa kerros- ja rivitalojen asukkaille tuntuvan laskun.

EU:n gigabittiasetus tiukentaa kiinteistöjen sisäverkkoja koskevia vaatimuksia. Asetuksella pyritään kiihdyttämään nopeiden valokuituverkkojen rakentamista, jotta eurooppalaisilla olisi saatavilla vähintään gigabitin nopeudella toimivat yhteydet vuoteen 2030 mennessä.

Asetus tuli voimaan vuonna 2024, ja sitä alettiin soveltaa 12. marraskuuta Suomessa ja muissa jäsenmaissa. Se on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Suomessa asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän sen vuodenvaihteessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Sofia Lindbäck kertoo, että gigabittiasetus velvoittaa kerros- ja rivitalot päivittämään sisäverkkonsa kuituverkoksi, jos kiinteistössä tehdään rakennusluvan vaativa peruskorjaus, kuten putki- tai sähköremontti.

Vanha lainsäädäntö velvoitti rakentamaan verkkoyhteyden, jonka nopeus on vähintään 30 megabittiä sekunnissa. EU-asetus nostaa velvoitteen 1 000 megabittiin sekunnissa.

Kansallisen lainsäädännön on määrä helpottaa hieman velvoitetta eli kuituverkkoa ei tarvitsisi rakentaa pientaloihin eikä kesäasuntoihin.

Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Tapio Haltia arvioi, että gigabittiasetus ei kovinkaan paljon muuta vaatimuksia aiemmista.

Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaan taloyhtiöiden on pitänyt tähänkin asti uudistaa sisäverkkonsa kuituverkoiksi laajojen peruskorjausten yhteydessä.

Taloyhtiö on voinut aiemmin välttyä sisäverkon uudistamiselta, jos se on osoittanut sisäverkon kapasiteetin riittävyyden mittaamalla. Gigabittiasetus poistaa tämän mahdollisuuden.

Kerrostalojen sisäverkot jääneet paitsioon

Suomessa on viime vuosien aikana kaivettu valokuitua kiivaasti maahan kerrostaloihin ja omakotitaloihin kaupungeissa ja taajamissa.

Kerrostaloissa valokuituyhteys yltää kuitenkin usein vain rakennuksen tekniseen tilaan asti, koska monen ennen 2010-lukua rakennetun talon sisäverkot on toteutettu kuparisilla koaksiaalikaapeleilla.

”Omakotitalojen kuiduttaminen on hoidettu hienosti, mutta kerrostalojen sisäverkot ovat jääneet paitsioon. Valokuidun vauhti kuolee kerrostalon tekniseen tilaan”, sanoo valokuituyhtiö Lounea Talokuitujen toimitusjohtaja Petri Syväjärvi.

Lounean arvion mukaan Suomessa on yli miljoona kerros- ja rivitalohuoneistoa, joissa sisäverkot perustuvat kuparikaapeleihin.

”Tämä on iso pullonkaula yhteiskunnassamme, koska suurin osa Suomen kerrostaloista on rakennettu 60–80-luvuilla.”

Suomalaisten arvioidaan tarvitsevan valokuituyhteyksiä esimerkiksi etätyökokouksiin, verkkopelaamiseen ja ultrateräväpiirtotelevisiolähetyksiin.

”Jos yhteys tulee asuntoon vanhaa puhelinpiuhaa pitkin, sillä ei missään nimessä katsota esimerkiksi Netflixistä 4K-kuvaa tai tulevaisuudessa 8K- tai 16K-kuvaa”, Syväjärvi sanoo.

EU:n gigabittiasetus velvoittaa kerros- ja rivitalot uudistamaan sisäverkkonsa merkittävän saneerauksen yhteydessä nimenomaan valokuitutekniikalla. Uusimiselle ei ole ajallista takarajaa, eikä asetuksen vuoden 2030 tavoitteeseen uskota alalla.

Lounea arvioi, että sisäverkon kuiduttamisen kustannus on noin 1 000–1 500 euroa asuntoa kohden.

”Kuiduttamista hidastaa se, ettei taloyhtiö keskimäärin ole kovin varakas. Taloyhtiöillä on nykyään vaikeuksia saada lainaakin pankeista”, Syväjärvi sanoo.

Vaikka ison remontin yhteydessä sisäverkon päivityskustannus on suhteellisesti pieni, alalla on kehitetty pankkilainan tilalle kuituremonttien vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Esimerkiksi Lounea on kehittänyt palvelumallin, jossa yhtiö rakentaa, rahoittaa ja ylläpitää taloyhtiön sisäverkkoa.

Taloyhtiöiden kuituverkkojen rakentamista valvoo kuntien rakennusvalvonta. Liikenne- ja viestintävirasto voi lisäksi määrätä seuraamusmaksun kiinteistön omistajalle, joka rikkoo EU-asetuksen vaatimuksia.