Arvostus, tuottavuuden parantaja

Suomessa tehdyn työn hinta on kohonnut liian korkealle verrattuna maailmalla tehdyn työn markkinahintaan. Emme saa enää tilauksia maailmalta kuten ennen. Mikä neuvoksi?

Suomessa on aina osattu tehdä hyvää ja laadukasta työtä. Konsulttiyhtiömme ovat opettaneet maailmalla myös muut tekemään laatua. Muut ovat jopa menneet komeasti ohi, kuten mobiilitekniikassa olemme huomanneet. Onko jotain, mitä konsulttimme eivät maailmalla ole vielä käyneet kertomassa?

Mistä haemme seuraavan loikan kehityksessämme? Tekniikan osa-alueella kehitysloikkaan vaaditaan valtavat summat euroja ja Suomessa ei olla valmiita panostamaan tällä hetkellä tekniikkaan. Suurin panostus käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon alueella.

Nyt diplomi-insinöörin mieleen ajautui ajatus ihmisen nostamisesta keskiöön myös tekniikan puolella ohi tekniikan. Mitä voisimme tehdä edullisesti ja kustannustehokkaasti nostaaksemme tuottavuutta kaikilla tekniikan alueilla?  

Voisimmeko muuttaa asenteitamme ja huomioida muut arvostamalla heitä?

Jokainen meistä kaipaa arvostusta. Arvostuksen myötä haluamme ottaa vastuuta ja hoitaa tehtävät hyvin. Samalla meidän on muistettava, että valtaa pitää antaa oikeassa suhteessa. Suomalainen työelämä on kriisissä juuri vallan kasaamisen takia. Ylin johto haluaa päättää jokaisesta asiasta, ja tällöin toiminta kangistuu byrokraattiseen pyöritykseen ja ihmisten motivaatio katoaa.

Yrityksissä pilataan ihmisten motivaatio kaikkien asioiden pilkuttamisella, johdon oikeassa olemisella ja joka asiasta tarvittavalla johdon päätöksellä. Johdon ideat ovat paremmat kuin muiden, ja johdolla on veto-oikeus kaikkiin ehdotuksiin.

Johto ei itse aina täytä yrityksen arvoja ja toimi niiden mukaan. Meillä on usein yrityksen ykkösarvona asiakas, ja kuitenkin asiakkaan saapuessa toimistolle ei löydy parkkipaikkaa kuin tontin laidalta, samalla kun yrityksen toimitusjohtajan auto seisoo lähinnä sisäänkäyntiä olevalla paikalla. Tällöin voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko toimitusjohtajan arvomaailmassa asiakas ensimmäisenä? Toinen esimerkki on esimiesten oman edun ajaminen. ”Useissa suomalaisissa yrityksissä riittäisi, että johto ei johtaisi ollenkaan”, totesi eräs erittäin suuresti arvostamani yritysjohtaja.

Miksi ei arvosteta omia henkilöitä, ei osaamista, ei ideoita ja tekemistä? Kun henkilö tulee sisään ovesta ja toteaa, että meillä on ongelma, niin johto tyrmää, ettei tuo ole ongelma.

Alun perin kysymys oli, miten voisimme muuttaa tilanteen suomalaisen tuottavuuden parantamiseksi?

Ottakaamme arvostus mukaan mitatessamme yrityksen toimintaa. Arvostus pitää ottaa mukaan kaikkiin näkökulmiin ja se tulee olla yrityksen toiminnan kulmakivi. Suomessa on jo nyt tällä periaatteella toimivia yrityksiä ja kas kummaa, ne menestyvät muita paremmin.

Tietysti yrityksellä pitää olla strategia ja visio, jotta ihmiset voivat raamittaa oman työnsä yrityksen kehykseen. Eihän ihmisten johtaminen arvostuksen kautta tarkoita pellossa elämistä.