Kehityspäällikkö Juha Salminen NCC Rakennus Oy:stä kirjoitti Rakennuslehdessä 30.9.2010 BIM:iin liittyvien visioiden hitaasta toteutumisesta. On varmastikin totta, että kaikki tietomalliin asetetut odotukset eivät ole toteutuneet ja että käytännön tiedonsiirrossa ja hyödyntämisessä on vielä ongelmia ja parannettavaa. Toisaalta monissa asioissa on edetty hyvin.
Skanskassa tietomallintaminen on viety käytäntöön kaikessa omaperusteisessa tuotannossa ja saavutetut hyödyt ovat ilmeiset. Havainnollisuus, tietomallien visuaalinen tarkasteltavuus ja yhteen sovitettujen suunnitelmien ristiriidattomuus tulevat ensimmäisinä, mutta mallit myös nopeuttavat määrälaskentaa ja parantavat määrätiedon laatua sekä toimivat apuvälineinä aikataulusuunnittelussa ja hankinnassa.
Työmaiden työnjohto käyttää eri suunnittelulajit yhdistäviä, kokonaisvaltaisia malleja apuna työnsuunnittelussa, määrien laskennassa sekä aikataulujen ja elementtitoimitusten hallinnassa. Työmaanäkökulmasta parasta tietomalleissa on niiden rikas tietosisältö ja tiedon täydellisyys: enää ei tarvitse tyytyä detaljeihin, leikkauksiin, piirustuksiin tai näkymiin, vaan rakennus on koko ajan käytettävissä virtuaalisena pienoismallina. Tietomalli voidaan myös jakaa avaintoimittajien kanssa.
Mallintaminen painottuu suunnitteluprosessin alkupäähän. Suunnittelijoiden onkin tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä, laatukontrollia ja mallien yhteensovittamista. Syntyvien mallien käyttötavat ovat kuitenkin paljon laajemmat kuin perinteisten piirustusten. Tietomallien avulla voidaan toteuttaa sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät onnistu tai jotka ovat hyvin vaikeita suorittaa perinteisten piirustusten perusteella.
Skanska-konsernissa Suomi on selvästi edellä muita maita suunnittelijoiden tuottamien mallien käytössä. Tähän on monia syitä, kuten pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö Tekesin tukemana ja se, että monet maailman parhaista mallintamisen ohjelmistoista ovat suomalaisia. Suomalaiset suunnittelijat ovatkin olleet innokkaita ottamaan mallintamisen käyttöönsä oman toimintansa tehostamiseksi. Kansainvälisestä IFC-standardista on tullut totuttu työkalu eri ohjelmistoilla tehtyjen mallien yhteensovittamisessa.
Juha Salminen on oikeassa siinä, että pelkkä suunnitteluohjelmilla tehty tietomalli ei hoida kaikkia tiedonhallinnan tarpeita. On kuitenkin selvää, että muiden ohjelmistojen käyttämä tuote- ja tuotantotieto perustuu jatkossa tietomalleihin. Tämä edellyttää standardointia, tuoterakennekirjastoja, yhteisiä tuotenimikkeistöjä ja tiedonsäilytyspalveluja. Alalla on siis vielä paljon yhteistä tutkittavaa ja kehitettävää sekä teknologian että prosessien osalta. Tähän tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden valmistelussa oleva rakennusalan RYM-SHOK-ohjelma. RYM-SHOK pyrkii edistämään kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Pisimmällä ollaan juuri tietomallipohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimusohjelman osalta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “BIM on täyttämässä odotukset”