Sillanrakentamisessa eurokoodeissa ollaan talopuolta pidemmällä, sillä ne ovat olleet siellä käytössä jo 1.6.2010 alkaen ainoana suunnittelujärjestelmänä. Siltojen osalta eurokoodeihin liittyvä työ on ollut käynnissä usean vuoden ajan ja näistä asioista on keskusteltu useissa viiteryhmissä. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla Liikenneviraston taitorakentamisyksiköt (entinen Tiehallinnon Siltatekniikka) ovat ottaneet ennakkoluulottoman otteen eurokoodiin liittyvissä asioissa.
Eurokoodin käyttöönottoa on valmisteltu Liikenneviraston koordinoimassa siltojen eurokoodituki-ryhmässä, jossa edustettuina ovat olleet tilaajat, suunnittelutoimistot, yliopistot ja tärkeimmät viiteryhmät. Liikennevirasto on teettänyt useita diplomitöitä, selvityksiä sekä vertailulaskelmia eurokoodien käyttöönoton valmistelun aikana. Vertailulaskelmien tekemiseen ovat osallistuneet useimmat siltasuunnittelutoimistot. Horisontaaliryhmään kuuluu noin 15 jäsentä ja sen nimeksi on vakiintunut ”Horizontal Group Bridges -Finland”.
Yksittäiselle suunnittelijalle eurokoodien täydellinen omaksuminen on lähes ylivoimainen tehtävä. Niinkin laajassa kokonaisuudessa kuin eurokoodit on jopa pieniä virheitä tai tulkinnallisia asioita. Lisäksi eurokoodeihin tulee korjauksia, päivityksiä ja muuta lisämateriaalia varsin usein. Kuitenkin eurokoodeihin on monasti suhtauduttu siten, että eurokoodit voidaan ottaa käyttöön kansallisten liitteiden kanssa sellaisenaan.
Horisontaaliryhmän toiminnan tuloksena ollaankin laatimassa eurokoodien soveltamisohjeita infrarakenteiden suunnittelua varten. Ohjeissa pyritään esittämään tulkinnanvaraisetkin asiat mahdollisimman suunnittelijaystävällisesti ja selkeästi. Kantavana ajatuksena näissä Liikenneviraston soveltamisohjeissa on se, että käyttämällä niitä suunnittelussa, tulevat eurokoodin periaatesääntöjen asettamat vaatimukset täytetyiksi. Lisäksi kansallisilla valinnoilla ja soveltamisohjeilla on pyritty säilyttämään hyväksi todetut normeista riippumattomat suunnitteluperiaatteet. Tosin aikataulu on viivästynyt ja kaikki tarvittavat soveltamisohjeet eivät ole vielä valmiita, mikä aiheuttaa haasteita suunnittelutyöhön.
Eurokoodin myötä siltojen kuormat ja kuormitusyhdistelyt ovat kokeneet täydellisen muutoksen. Vertailulaskelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että siltojen kuormiin tehdyillä kansallisilla valinnoilla kuormitusten rakenteisiin aiheuttamat rasitukset, kuten esimerkiksi teräsbetonipalkin murtorajatilan rasitukset, muuttuvat yleensä vain vähän. Kuormien ominaisarvot ja kuormitusyhdistelmät on pyritty asettamaan siten, että merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna ei tapahtuisi. Toki paikallisilta muutoksilta varmuustasoon ei voi välttyä ja kuormitusyhdistelmien tarkastelu on tehty vertailemalla aiempiin kuormitusyhdistelyihin eikä esimerkiksi luotettavuusanalyysin avulla.
Euroopassa käydyn keskustelun pohjalta tärkeimmiksi eurokoodien kehityskohteiksi sillansuunnittelussa on nostettu muun muassa betonin lävistysmitoitus, liikuntasaumattomien siltojen mitoitusperusteet, väsymismitoitus ja laakereiden mitoituskuormat. Nämä ovat Suomessa jo aiemmin tunnistettu tärkeiksi aiheiksi ja näihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyen on tehty selvitys- ja tutkimustyötä TTY:llä jo usean vuoden ajan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Eurokoodit tulleet siltasuunnitteluun”