Hyvää kaupunkiympäristöä etsimässä

Aika ei ole ajanut edellä mainittujen suunnitteluarvojen ohi tai vähentänyt niiden merkitystä. Päinvastoin. Hyvin suunniteltu, laadukkaasti toteutettu ja säntillisesti ylläpidetty kaupunkiympäristö on kokonaisuus, jonka kokeminen saa aistijan viihtymään tilassa ja voimaan paremmin. Kaupungin tulee tarjota puitteet ja tilat ihmisille viettää aikaa, käydä kauppaa, oleskella, harrastaa tai tavata ystäviä. Kaupungin tulee ylipäänsä ympäristönä tarjota vastapainoa sille digitaaliselle ympäristölle, jossa vietämme suuren osan valveillaoloajastamme.

Miksi suunnitteluhankkeissa ollaan usein valmiita tinkimään ympäristön laadusta? Kyseessä on kuitenkin suunnitteluhankkeen kannalta näkyvin ja loppukäyttäjän kannalta tärkein ominaisuus. Ei niin, että pohjanvahvistukset voitaisiin jättää toteuttamatta, koska ne eivät ole näkyviä rakenteita, mutta säästämällä näkyvistä rakenteista menetetään usein paljon hankkeen sisällöstä.

Tavanomaisessa kadunsuunnittelussa ympäristösuunnittelun osuus on keskimäärin yhdestä kymmeneen prosenttia suunnittelun kokonaiskustannuksista. Toteutuskustannuksissa ollaan hieman suuremmissa prosenttiluvuissa riippuen käytettävistä pintamateriaaleista ja esimerkiksi pohjaolosuhteista sekä toimintaympäristöstä. Viihtyisän ja laadukkaan kaupunkiympäristön kannalta resurssien tinkiminen on usein haitallista. Tinkimisellä tarkoitan hanke- ja tarjouskilpailuvaiheissa liian vähäisten resurssien varaamista ympäristörakentamiseen ja sen suunnitteluun. Myönnän, että niukkuuden aikoina kaikki tekniikka-alat osallistuvat vuorollaan tai yhtä aikaa näihin talkoisiin. Kilpailu hankkeista on kovaa, ja kaikki ilmat puristetaan tarjouksista ulos. Samalla saattaa puristua ulos myös oleellista sisältöä.

Kaupunkilaisten kannalta on harmillista, että säästöpaineet kohdistuvat tekniikka-alaan, joka on hankkeeseen käytettyjen yhteisten varojen näkyvin lopputulos. Lähialueiden toimijoilla ja asukkailla on saattanut olla aivan eri käsitys uudesta alueesta työmaan keston ja havainnekuvien perusteella. Mielensäpahoittajat purnaavat asiasta sosiaalisessa mediassa, joka onkin yhtä merkittävä ja pysyvä muutos suunnittelualalle kuin vaikkapa tietokoneiden käyttöönotto suunnittelussa 1900-luvun lopulla.

Mikä on sosiaalisen median pysyvä vaikutus vuorovaikutukseen, suunnitteluun ja syntyvään kaupunkiympäristöön? Ainakin mediat nostavat asukkaiden ja toimijoiden tietoisuutta hankkeista ja luovat suurempia odotuksia ja toiveita hyvästä lopputuloksesta. Harvoin perinteinen vuorovaikutus on yhtä osallistavaa kuin keskustelu sosiaalisessa mediassa ja sieltä sitten valtamedioihin kumpuava keskustelu.

Viihtyisä kaupunkiympäristö on kokonaisuus, joka on arvokkaampi kuin osiensa summa. Se on kaupunki, jossa viihdytään ja jota käyttäjät haluavat arvostaa. Huolimatta rooleistamme suunnittelijoina, urakoitsijoina tai tilaajina olemme kaikki toteutettavan ympäristön loppukäyttäjiä. Meillä on oikeus viihtyisään kaupunkitilaan. Olemme myös tulevan kulttuuriympäristön tuottajia, jonka pohjalta jälkipolvet arvioivat aikaamme ja arvojamme.