Julkisuudessa käydään keskustelua rakentamisen ja samalla suunnittelun laadusta sekä rakennusvirheiden ja -vaurioiden syistä. Rakentamisen aikana korjattavat virheet ja puutteet tuovat lisätyötä, nostavat kustannuksia ja pidentävät rakentamisaikataulua. Käytön aikana rakenteiden ja installaatioiden toiminnan puutteet, rakennus- ja kosteusvauriot sekä niistä johtuva työpaikkojen ja asuintilojen epäterve sisäilmasto ovat merkkejä huonosta laadusta.
Mikko Kurtti ja Olli Salakka valottivat edellisissä lehdissä asiaa rakennusyrittäjän ja rakennuttajan näkökulmista. Itse tarkastelen asiaa suunnittelun kannalta. Onhan keskustelussa väitetty, että syytä laatupoikkeamiin on ollut myös suunnittelussa ja lyhyissä suunnitteluaikatauluissa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä on lainkin mukaan avainasemassa ja hänen tulee tiedostaa toteutusta ja suunnittelua koskevien päätöstensä suuri merkitys. Rakennuttajan tulee valita hankkeelle sopiva toteutustapa, arvioida projektinjohto- ja suunnitteluresurssien osaamisen ja resurssien tarpeet sekä asettaa realistiset aikatauluraamit. Mitä pilkotumpi toteutusmuoto valitaan, sitä tärkeämpää on osasuoritusten suunnittelun ja toteutuksen huolellinen koordinointi. Eri suunnittelualojen vastaavilla suunnittelijoilla on suuri vastuu ja voidaan kysyä, käyttävätkö he ja pystyvätkö he sopimustensa puitteissa käyttämään riittävästi resursseja ja lisäksi onko heillä vaadittava pätevyys. Usein, erityisesti julkisten hankintojen yhteydessä, tulkitaan hinnaltaan edullisin hankinta kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi, mikä ei usein pidä paikkaansa.
Vaativien kohteiden suunnittelun tarkastamisessa käytetään erityismenettelyä etenkin isoissa kaupungeissa. Pienillä paikkakunnilla sen sijaan kynnys erityismenettelyyn on usein suuri. Suunnittelijoiden käyttöä myös rakennus- ja asennustyön valvonnassa tulee lisätä. Näin varmistetaan, että työmaalla ymmärretään suunnitelmat oikein ja nähdään, mikä niissä on olennaista. Suunnittelijoiden tulee työmaalla todeta stabiliteetin, lujuuden, säilyvyyden, palonkeston, rakennusfysikaalisen ynnä muiden toimivuuden perusteiden olevan suunnitelman mukaisesti olemassa. Tietomallinnuksen ansiosta rakennesuunnittelijat voivat avustaa urakoitsijoita työmaasuunnittelussa sekä töiden vaiheistuksen ja työjärjestyksen turvallisten vaihtoehtojen analysoinnissa.
Kosteusvauriot ja epäterve sisäilma osoittavat puutteita suunnittelussa, toteutuksessa ja rakennusten käytössä. Viat ovat kohtuuttoman kalliita riippumatta siitä, mitataanko niiden seuraukset korjaustöiden kustannuksilla, rakennusten käytön keskeytyksillä tai ihmisten sairastumisilla. Yhteiskunnan velvollisuus on panostaa monialaiseen tutkimukseen, asiantuntijoiden kouluttamiseen ja määräysten tarkentamiseen.
Erikoisten ja uusien rakenneratkaisujen riskitekijät tulee tiedostaa. Kokemuksien puuttuessa on heikkouksia selvitettävä lujuudessa, säilyvyydessä, terveellisyydessä, rakennusfysikaalisessa toiminnassa jne. Edelleen tiukentuvat lämpöeristysvaatimukset tuovat merkittäviä haasteita. Rakennuttajat, suunnittelijat, materiaali- ja elementtivalmistajat, rakentajat ja rakennusten käyttäjät muodostavat osapuolten ketjun, jota uudet määräykset koskevat. Nyt tulisi kaikkien selvittää ja nähdä, mitä tarpeita ne tuovat mukanaan. Uusilla simulointi- ja analyysityökaluilla tuotetaan osaavissa käsissä energiatehokkaiden rakenteiden rakennusfysiikan ja talotekniikan ratkaisujen valintaperusteet.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty”