Viimeisen viikon kirjoittelu lehdissä ja keskustelut nettipalstoilla ovat tuominneet Suomen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen virheeksi, joka aiheuttaa kansalaisille valtavia kustannuksia. Asetuksen voimaantulon takarajaa on siirretty ja siirretty, ja nyt hallitus on esittänyt yli 68-vuotiaiden vapauttamista jätevesien käsittelystä kokonaan. Mukaan on ahdettu liuta muitakin poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa vähävaraisia asukkaita.
Muistellaanpa kuitenkin hetki, miksi jätevesiasetus on alun perin tehty. Suomessa on ainakin 800000 loma-asuntoa tai omakotitaloa kunnallisen viemäriverkon ulkopuolella. Osa niistä ei ole ongelma: jos kesämökillä vesi tulee sisään kantamalla, pesu hoituu järveen pulahtamalla ja ainoa wc on talon takapihalla nököttävä puucee, ei jätevesiasetuksella pahemmin tarvitse vaivata päätään. Mutta kun nykyinen käsitys loma-asunnosta näyttää olevan kartano, jossa on isännälle ja emännälle oma täysvarusteltu kylpyhuone ja vesivessa, ei ole kohtuutonta olettaa, että talon omistaja kustantaisi myös omien jätevesiensä puhdistamisen.
Oma ryhmänsä ovat haja-asutusalueella asuvat vakituiset omakotitaloasukkaat. Heille luulisi oman elinympäristön olevan suojelemisen arvoinen asia.
Kärjistän, tietysti, mutta haluammeko todellakin rauhassa tuupata jätevedet Suomen ihaniin järviin? Vaikka jokaisella yksittäisellä rakennuksella jätevesien määrä olisi pieni, kun se kerrotaan lähes miljoonalla, on kyseessä jo melkoinen määrä senlaatuista vettä, että kukaan ei sitä varmaankaan uimavesiinsä tai juomaveteensä halua.
Monikin yhteiseen hyvään tähtäävä toimenpide voi tuntua yksittäisestä ihmisestä epäreilulta. Aika harva veroistakaan tykkää, mutta niistä saatu hyöty kulkeutuu jokaisen suomalaisen arkipäivään jollain tavalla.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Järki unohtui jätevesikeskustelussa”