Asuinkiinteistöjen omistajat ovat saaneet kiinteistöveron maksulaput. Peräti 228 kuntaa nosti yleistä tontin kiinteistöveroa ja 266 kuntaa vakituisen asuinrakennuksen veroa. Tämä merkitsee 200 miljoonan euron lisälaskua kiinteistöjen omistajille eli 23 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kertoo kerrostalon hoitokulujen nousseen viidessä vuodessa yli 26 prosenttia. Samaan aikaan kuluttajahintaindeksi on noussut alle 9 prosenttia. Hoitokulujen nousuvauhti on ollut kolminkertainen inflaatioon nähden.
Eniten kuluja ovat nostaneet lämmityksen kallistuminen (kaukolämpö peräti 45 prosenttia) ja sähkön hinnannousu (31 prosenttia) sekä kiinteistöverotus. Palkat ovat samaan aikaan nousseet ansiotasoindeksin mukaan 19 prosenttia. Ansioiden nousu ei ole riittänyt kattamaan reaalisesti nopeammin nousseita hoitokuluja.
Pääomakulut vaikuttavat merkittävästi asumisen hintaan. Viimeisen viiden vuoden aikana korot ovat liikkuneet välillä 2,0-6,0 prosenttia. Velallisten elämää on helpottanut puolitoista vuotta alhainen korkotaso, mutta tämäkin helpotus poistuu korkotason noustessa.
Vuodelle 2010 sovitut palkankorotukset nostavat työvoimakustannuksia 2-3 prosenttia arvonlisäverokorotus huomioon ottaen, ostopalveluissa vielä enemmän.
ALV:n korotus nosti lähes kaikkia asumisen hoitokuluja 0,8 prosenttia. Budjettiriiheen tuleva energiaverouudistus nostaisi kotitalouksien sähkö- ja lämmityskustannuksia noin 235 miljoonaa eurolla vuodessa – pientaloissa 250 euroa ja kerrostalossa 100 euroa.
Jäteverotukseen on suunniteltu korotusta vuoden 2011 alusta 10 euroa tonnilta (+33 prosenttia) ja vuoden 2013 alusta saman verran (+25 prosenttia). Siten kotitalouksille onkin tulossa lähivuosina noin 35 miljoonan euron lisäys jätehuoltokustannuksiin.
Verouudistukset sekä hoitokulujen nousu viime vuosien tahtiin nostaa perheasunnon kustannuksia 2010-2015 noin 25 prosenttia.
Kustannuspaineita kasaavat myös korjausrakentamisen kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset, putkistosaneeraukset ja asuntojen modernisoiminen vanhenevan Suomen tarpeisiin.
Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen voi tuoda säästöä pitkällä aikavälillä, mutta sen lyhytaikainen kassavirtavaikutus on useimmiten pakkasella.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi Kuopiossa, että moni asuntorakentamisen osapuoli vannoo kohtuuhintaisuuden nimiin, mutta ei käytännössä toimi sen mahdollistamiseksi.
Sama koskee vanhaa asuntokantaa. Moni jakaa huolen, että varoja pitäisi jäädä myös muuhun elämiseen. Samanaikaisesti yhteiskunnassamme tehdään ja suunnitellaan ratkaisuja, jotka nostavat asumisen hintaa.
Vaalien lähestyessä tulisi ympäristöministeriössä laatia perusteellinen selvitys asumiskustannuksien toteutuneesta ja tulevasta kehityksestä. Selvitys voisi sisältää muun muassa arvion vanhan asuntokannan peruskorjaustarpeiden ja energiatehokkuusvaatimuksien kustannusten sekä asumisen verouudistuksien vaikutuksista asumismenoihin. Arvio asumiskuluista vuosille 2011-2015 olisi oivallinen apuväline uuden hallituksen asuntopoliittisen ohjelman kirjoittajille, jottei lypsävä lehmä kuolisi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kuoleeko lypsävä lehmä?”