Olen joskus ennenkin kirjoittanut, että rakentajat ajattelevat lämmöllä vain asiakkaan rahoja. Asiakas lähtee tällaisella asiakaslähtöisyydellä. Jos rahan sijaan ajateltaisiin myös sitä laatua, jota asiakas odottaa saavansa rahoilleen vastineeksi, pysyisi asiakas paljon varmemmin ja suosittelisi yritystä muillekin.
Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, YIT:n Tero Kiviniemi kehotti alkuvuonna jokaista yritysjohtajan miettimään, mikä asia tänä vuonna muuttuu laadun tekemisessä.
Tartuimme ideaan ja kysyimme suurimmilta rakennusliikkeiltä ja tuoteteollisuuden yritykseltä, mitä ne vastaavat Kiviniemelle. Samalla kysyimme, miten yritykset mittaavat laatuaan, sillä sitä saat mitä mittaat.
Tampereen teknillisen yliopiston rakentamistalouden professori Jukka Pekkanen ja Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen analysoivat perjantaina ilmestyvässä lehdessä yritysten lupauksia ja laadunmittauskeinojen tehokkuutta.
Tutkijoiden kritiikki oli kipakkaa, sillä asiakas ei edellenkään ole laadun tekemisen keskiössä. Jo puhe narinalistoista kertoo, millä asenteella asiakkaiden valituksiin suhtaudutaan työmailla.
Laadusta ei välitetä samalla tavalla kuin vaikkapa työturvallisuudesta. Papereita kuten laatukäsikirjoja yritykset ovat hyviä tekemään, mutta toteutus ontuu, kun pitäisi mennä konkretian tasolle.
Mallia työturvallisuudesta
Kiviniemi kehotti yrityksiä ottamaan mallia työturvallisuudesta, jossa johtajien sitoutuminen ja tiukat, mitattavat tavoitteet pudottivat nopeasti tapaturmien määriä.
Miten tämä saataisiin aikaan laadun tekemisessä? Meneekö tulos aina kaiken muun edelle?
Rakentamisen prosessi ei toimi kuin juna vaan pienetkin häiriöt esimerkiksi aikataulussa saavat sen helposti yskimään. Näihin häiriötilanteisiin olisi syytä reagoida samalla tavalla kuin tehdään jo työturvallisuuden osalta.
Eli ensimmäiseksi pitää pysähtyä miettimään, miten ongelma selvitetään eikä suinkaan lähteä kiireessä tekemään sutta. Tätä malttia tulee korostaa ulkomaisille keikkamiehillekin, jotka mielellään säveltävät omia ratkaisujaan. Sitten vastaavanlaiset tilanteet analysoidaan yhdessä ja mietitään ratkaisut, joilla taataan laadukas lopputulos.
Eli ole sattuma, että turvallisimmat tehtaat ovat myös laadukkaimmat. Siisteys ja valoisuus sekä työntekijöiden ja työnjohdon avoin yhteistyö ovat avainasioita turvallisessa, laadukkaassa ja samalla myös tuloksellisessa tekemisessä.
Välittäminen on arvovalinta
Kyse ei ole pelkästä tuloksesta, vaan myös välittämisestä. Työturvallisuus on välittämistä työtekijästä ja laatu on välittämistä asiakkaasta. Hyvän työturvallisuuskulttuurin rinnalle pitäisi saada hyvä laatukulttuuri.
Laadusta on puhuttu paljon – liikaakin. 1980-1990-luvuilla painopiste oli laatujärjestelmien kehittämisessä. Tulokset ovat olleet laihat osin senkin vuoksi, että rakentaminen on monimutkaistunut ja asiakkaiden vaatimustaso kasvanut nopeammin kuin rakennusprosessi on kehittynyt. Työ ei ole tutkijoiden mukaan kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä laadukas tekeminen edellyttää systemaattisuutta ja vakioituja toimintatapoja.
Nyt on heidän mielestään kuitenkin syytä siirtyä kulttuurimuutokseen samalla tavalla kuin tapahtui työturvallisuudessa. Se lähtee liikkeelle asiakkaiden kuulemisesta ja yrityksen sekä työmaiden johtamisesta, mutta yhtä tärkeää on, että työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin. Muuten he kyynistyvät aina vain uusiin laatuohjelmiin.
Olen vakuuttunut, että parhaat ideat laadun parantamiseen tulee tekijöiltä itseltään samalla tavalla kuin on tullut työturvallisuuden parantamisessakin. Pelkällä valvonnalla ei saada aikaan samaa kuin luottamuksella ja ammattiylpeyden vaalimisella. Sitä on tuo laatukulttuuri.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakentaja ajattelee asiakkaan parasta – hänen rahojaan”