Malttia eristeiden lisäämiseen

Hyvää lämmöneristettä (20-30 cm) ei kannata lähteä parantamaan, koska viimeisissä senteissä hyöty on lähes olematon, sanoi RIL:n puheenjohtaja Risto Vahanen Rakennuslehden ja RIL:n järjestämässä korjausrakentamisen seminaarissa.

Eristepaksuuk­sien lisääminen on Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan usein syöty jäähdytystarpeen kasvuna. Turhat eristeet ovat Vahasen mukaan materiaalitehokkuudenkin kannalta tuhlausta.

EU:n direktiivi ei pakota energiansäästöön, jos se ei ole paikallisten olosuhteiden kannalta tai taloudellisesti perusteltua. Silti arktisessa Suomessa haluamme olla tässä asiassa EU:n kärjessä maksoi mitä maksoi. Kuitenkin olisi paljon ekotehokkaampaa tehostaa energian säästöä vaikka Itä-Euroopassa, koska siellä lähtötaso on niin paljon matalampi kuin Suomessa

Ympäristöministeriö on huolissaan rakentamisen kalleudesta. Samaan aikaan vyörytetään määräyksiä, jotka tekevät siitä vielä paljon kalliimpaa ilman, että saamme rahalla ainakaan uudisrakentamisen puolella lisää vastinetta.

Ministeriön tiekartan mukaan korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat voimaan 2013. Vuonna 2015 tulee velvoite käyttää uusiutuvaa energiaa ja samalla määräyksiin tulee uusi 30-40 prosentin kiristys. Materiaalitehokkusvaatimukset tulevat 2017 ja lähes nollaenergiavaatimukset 2019-2020.

Viimeistään nyt pitäisi käynnistää keskustelu mitä tuo lähes-sana oikein tarkoittaa, jotta sitä ei Suomessa tulkittaisi paljon tiukemmin ja sinisilmäisemmin kuin muualla.

Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Juha Vinhan mielestä tahti on liian kova, sillä lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja rakenteiden vikasietoisuus heikkenee. Massiivisten seinärakenteiden( hirsi-, kevytbetoni- ja täystiilirakenteet)  toteutus ilman lisäeristystä on jatkossa hankalaa. Eristeiden lisääminen rakennusten sisäpuolelle taas johtaa erittäin riskialttiisiin rakenteisiin

Eristysvaatimusten kasvaessa on usein siirrytty solumuovieristeiden käyttöön. Niitä käytettäessä sisäkuoren kuivumisaika pinnoituskosteuteen voi kuitenkin pidentyä useilla kuukausilla verrattuna villaeristeeseen. Korjausrakentamisessa kosteuskysymysten hallinta on vielä kriittisempää jo rakenteiden sisältämien mikrobien vuoksi.

Nämä ovat vain jäävuoren huippu riskeistä.

Hyvää uusissa määräyksissä on se, että niissä korostetaan ilmatiiviyden varmistamisen merkitystä. Ilmavuotojen mukana rakenteista kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Erityisen vaarallisia tässä suhteessa on ryömintätilainen alapohja ja homeille entistä alttiimpi yläpohja

Meillä on Vahasen mukaan surullinen historia hometalojen tekijöinä. Ilmastonmuutos lisää riskejä, kuten on jo nähty Etelä-Ruotsissa. Sieltä on tullut tietoja puurakenteisten yläpohjien homeongelmista ja puujulkisivun päälle tehtyjen rappausten homevaurioista.

Eristemääriä ei ole järkevää enää lisätä ainakaan uudisrakentamissa. Ikkunoissa voidaan U-arvoja vielä parantaa kunhan ensin saadaan kännyköiden kuuluvuusongelma ratkaistua. Ei ole sattuma, että kännykän käyttö on osoittautunut ongelmaksi vain Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat lisänneet eniten eristeitä. Lämpimämmissä maissa tavoitteisiin pääsyksi saattaa riittää toisen lasin laittaminen ikkunaan.

Suuria säästöjä on saatavissa enää vain teknisten järjestelmien kautta, kuten ilmanvaihtoa parantamalla tai siirtymällä sähkölämmitteisessä omakotitalossa maalämmön käyttöön.

Suuret muutokset rakenteissa yhdistettynä ministeriön tiukkaan aikatauluun johtavat helposti virheisiin. Meillä ei ole Vinhan mukaan vielä tietoa eikä taitoa ja kokemusta tehdä rutiininomaisesti rakennuksia, joissa on nykyistä paksummat eristekerrokset. Hyödyt eivät ole missään suhteessa kustannuksiin ja riskeihin.

Energiansäästön konsulteille on nyt jättimarkkinat, vaikka kosteuskysymysten osaajille olisi paljon isompi tarve.