Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet rummuttavat kuuluvasti niin sanotun neliporrasajattelun puolesta. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen on piirtänyt porrasmallin kansalliseen älyliikenteen strategiaan, jonka hallitus hyväksyi viime viikolla.
Neliporrasajattelun henki on selkeä. Tähän asti vallalla olleen väyläpainotteisen ajattelun aika on ohi. Avuksi otetaan ajantasaisen tiedon käyttö liikennejärjestelmän operoinnissa.
Porrasajattelussa liikenneongelmia ratkaistaessa tarkastellaan ensin, voidaanko ongelma hoitaa liikenteen kysyntään vaikuttamalla. Sitten tutkitaan mahdollisuudet olemassa olevan väylästön tehostamiseen. Vasta kun pienten parantamistoimien sopivuus on todettu puutteelliseksi, tarkastellaan uusia väylähankkeita.
Nykyväylistä otetaan kaikki irti ja uusia rakennetaan vain tarpeeseen, ei maakuntien ja poliitikkojen toivelistojen perusteella. Savonlinnan ja Huutokosken välisen radan parantamisen kaltaisia hukkainvestointeja ei pitäisi tällä ajattelulla päästä enää syntymään. Monen asiantuntijan tarpeettomana pitämän Savonlinnan ohitustien toteutumista uuden linjan liikennepolitiikka ei tosin pysty estämään. Hanke etenee kuin juna, se on saamassa lisää rahaa lisäbudjetissa, vaikka YVA-selvitys on epäselvä.
On perusteltua kysyä, miksi hankkeiden uudenlainen priorisointi ei ala heti? Miksei vielä aloittamattomien hankkeiden tarpeellisuutta punnita uudelleen? Uusajattelun ensimmäinen askel on perata tarpeettomat väyläprojektit tulevaisuuden hankekoreista. Vastuulliseen liikennepolitiikkaan kuuluisi itse asiassa tyhjentää seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä aiemmat hankekorit kokonaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
Avainasemassa ovat seuraavaa liikennepoliittista selontekoa valmistelevat virkamiehet. Peruskysymys on, tuleeko uusien hankkeiden priorisointiin järkevä malli poliitikkojen luoman rahanjakomallin sijaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Milloin alkaa väylähankkeiden uuspriorisointi?”