Mitä tyhjille tiloille oikein pitäisi tehdä?

Suomesta on kovaa vauhtia tulossa tyhjien rakennusten hautausmaa.

Kasvukeskusten ulkopuolella vanhat omakotitalot ja muut asunnot eivät mene kaupaksi, vaan ne jäävät tyhjilleen, kun asukkaita ei enää ole.

Varsinkin pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa satoja tuhansia neliöitä sote-kiinteistöjä on jäämässä vaille käyttöä, kun hyvinvointialueiden vuokrasopimukset päättyvät ensi vuoden alussa. Kunnat joutuvat siis pohtimaan, mitä tiloille tehdään. Samoin päiväkoteja ja kouluja jää vaille alkuperäistä tarkoitustaan, kun lasten määrä vähenee.

Eikä kasvukeskuksissakaan helppoa ole. Asuntorakentamisen roimien vuosien jälkeen uusia asuntoja on edelleen myymättä ja osittain tyhjillään. Toimistotiloja on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla satoja tuhansia neliöitä käyttämättä ja vielä enemmän vajaakäytössä etätöiden edelleen jatkuessa.

Kiinteistöjen omistajien taakkana on pohtia, mitä tyhjille tiloille pitäisi tehdä. Niiden ylläpitäminen tulee tyhjänäkin kalliiksi eikä uusia käyttötarkoituksia ole helppo keksiä esimerkiksi muuttotappiokunnissa järkevään hintaan. Uusia omistajiakaan ei ole jonoksi asti. Monet rakennukset on pystytetty esimerkiksi Ara-tuilla eivätkä käyttötarkoituksen muutokset tai myynnit ole välttämättä mahdollisia. Kunnat ovat tässä yhtälössä helisemässä.

”Kouvolasta löytyy materiaalipankkivarantoa kiertotalousnäkökulmasta”, kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola totesikin sarkastisesti Kiinteistöalan vuosiseminaarin esityksessään viime viikolla.

Kiertotalous on yksi keino hyödyntää valtavaa tyhjenevää rakennuskantaa. Valitettavasti sen mahdollisuudet ovat nykyisellään vielä pienet. Tarvittaisiin siis kokonaisvaltaisempia suunnitelmia ongelman ratkaisemiseksi.

Nykyisellä reitillä monet rakennukset jäävät ensin roikkumaan kalliisti tyhjillään ja sen jälkeen ne lanataan matalaksi. Työryhmien luvatussa maassa kannattaisi pikaisesti pystyttää korkean tason aivoriihiä pohtimaan, mitä rakennuksille voisi ja pitäisi tehdä. Mitä uutta niihin voisi kehitellä, miten niitä voisi hyödyntää, miten korjata ja miten kustannuksia helpottaa?

Se ainakin on selvää, että muutoksia hidastavia byrokraattisia esteitä kannattaa purkaa pikaisesti.