Helsingin musiikkitalon rakentaminen on osoittautumassa selvästi kalliimmaksi kuin oli budjetoitu. Taas kerran. Alkuperäisen 140 miljoonan euron sijaan on varmaa, että budjetti ylittyy ainakin 20 miljoonalla eurolla, eli loppusummaksi rakennukselle tulee noin 160 miljoonaa euroa. Tutun kuuloinen summa, muuten. Tuttu siksi, että Senaatti-Kiinteistöjen projektipäällikkö Tuomo Hahl perusteli musiikkitalon ensimmäisellä tarjouskierroksella hylätyn Peabin saman suuruista tarjousta liian tyyriiksi.
Peab tarjosi musiikkitalon urakkaa sitovaan hintaan 140 miljoonaa euroa vuonna 2007. Tarjous hylättiin. Seuraavalla kierroksella urakkarajoja muutettiin, urakasta tuli projektinjohtomuotoinen ja urakkaan lisättiin suunnittelun ohjausvastuu. Tuomo Hahl totesi Rakennuslehdelle huhtikuussa vuonna 2008, että ”Urakkarajat olivat tuolloin (ensimmäisellä tarjouskierroksella) erilaiset, kokonaishinnaksi Peabin tarjouksen kanssa olisi tullut 160 miljoonaa euroa”. Peab valitti päätöksestä markkinaoikeuteenkin, mutta hävisi jutun.
SRV tarjosi ensimmäisellä tarjouskierroksella 124 miljoonan euron projektinjohtourakkaa, joka olisi kaikkinensa tullut maksamaan 178 miljoonaa euroa. Sen jälkeen musiikkitalon suunnitelmia karsittiin, ja SRV sai tiputettua oman osuutensa 90,5 miljoonaan euroon. Ja oli ainoa tarjoaja. Tiettävästi muut isot toimijat eivät edes lähteneet kisaamaan siksi, että suunnittelun vastuu siirrettiin urakoitsijalle.
Eli 38 miljoonalla eurolla karsituilla suunnitelmilla saadaan nyt aikaiseksi 160 miljoonan euron rakennus, jos hintanousu edes jää siihen. Jos Peabin tarjous olisi ensimmäisellä kierroksella hyväksytty, rakennettaisiin musiikkitaloa alkuperäisten, karsimattomien suunnitelmien mukaan samalla summalla.
Loppupeleissä laskun kustannusten noususta kantaa taas veronmaksaja, sillä ei siitä SRV:täkään voi syyttää. Vaikka tarjouskyselyvaiheessa se sitoutuikin klausuuliin, jonka mukaan ”Projektinjohtourakoitsijan tulee ohjata suunnittelua ammattitaidolla siten, että yhteisesti asetetut aika-, laatu- ja budjettitavoitteet pystytään saavuttamaan ja että valitut suunnitteluratkaisut tukevat hankkeelle asetettuja tavoitteita”, on suunnittelun varsinainen ohjaus kuitenkin Koy Helsingin Musiikkitalolla. Hankalaahan se budjettikurin pitäminen hankkeessa silloin on, kun tilaajalta karkaa mopo, sama hanke suunnitellaan moneen kertaan uusiksi, ja käyttäjät osoittavat kilvan uusia vaatimuksia kun kerran rakennuskustannukset ovat laskeneet Suomessa.
Oma kysymyksensä on Yleisradion maksuosuuden paisuminen viidellä miljoonalla eurolla. Siirtyykö raha tärkeältä, koko maata koskevalta ohjelmatoiminnalta helsinkiläisten musiikkinautintoon?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Olisiko Peab rakentanut musiikkitalon halvemmalla?”