Digitalisaatio yleistyy päätähuimaavalla vauhdilla kaikilla elämän osa-alueilla. Myös rakennusala Euroopassa ja muualla maailmassa on heräämässä murrokseen.
Suomessa pitkäjänteisesti tehty työ infran digitaalisaation edistämiseksi alkaa kantaa hedelmää. Systemaattinen muutos on vaatinut yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Yhdessä on luotu infra-alalle yleiset inframallivaatimukset (YIV), Inframodel-tiedonsiirtoformaatti sekä mallinnusta palveleva nimikkeistö. Yhteistyö jatkuu edelleen buildingSMART Finlandin alaisuudessa.
Suomi on aktiivisesti panostanut ohjelmistoriippumattoman avoimen tiedon siirtämiseen ja kehittämiseen. Avoin tiedonsiirto mahdollistaa myös alan ulkopuolelta tulevien ohjelmistojen kehittymisen.
Myös muulla teknologian kehityksellä on oma roolinsa. Rakennusalan digitalisaatiota eteenpäin vieviä ja mahdollistavia asioita on ollut muun muassa älypuhelinten kehitys, jossa paikannus on toiminut yhtenä keskeisenä toimintona. Ilman muun teollisuuden rinnakkaista kehittymistä (esimerkiksi pilvipalvelut, älypuhelimet, muistikapasiteetti, laserkeilaus) infran mallinnuksen kehittyminen tuskin olisi ollut näin nopeaa. Poikkitieteellisyys luo uusia mahdollisuuksia. Mitä opittavaa meillä olisi peliteollisuudelta?
Muutoksen edellytyksenä on toimintatapojen muuttuminen. Asioita on totuttu tekemään tietyllä tavalla. Olemmeko valmiita luopumaan näistä tavoista? Tai voimmeko yksin oman laatikon sisällä edes keksiä vaihtoehtoisia tapoja toimia?
Infrahankkeissa liikkuu suuri määrä dataa ja sen tehokas analysointi tuo väistämättä uusia mahdollisuuksia. Pistepilviaineistojen hyödyntäminen tehokkaasti on vasta alkutekijöissä.
Eräiden tutkimusten mukaan mallinnus on vain 5–25 prosenttia teknologiaa ja loppuosa on kiinni ihmisistä sekä heidän kyvystään oppia uutta. Uusi teknologia ei toimi vanhoissa prosesseissa. Tai ehkä se teoriassa toimiikin, mutta niitä hyötyjä, joita on ajateltu saavutettavan, ei pystytä realisoimaan.
Toistaiseksi on vielä keskitytty suunnittelun ja rakentamisen prosesseihin. Digitaalisen tiedon vieminen myös kunnossapidon ja hoidon puolelle on vasta alkuvaiheessa. Varmaa on, että tiedolla ja tiedolla johtamisella on suuri rooli tulevaisuudessa. Päätökset pystytään tekemään oikea-aikaisesti oikeilla tiedoilla. Tulevaisuudessa reaaliaikaisuus tulee olemaan peruslähtökohta. Odotusajat ja sen myötä myös hankkeiden läpimenoajat lyhenevät.
Vielä puhutaan koneohjauksesta, mutta robotisaatio mahdollistaa, ainakin teoriassa, 24/7 pyörivät työmaat. Haitat liikenteelle voidaan minimoida. Välittömiä vaikutuksia voidaan jo nyt alustavasti arvioida, mutta välillisiä pystytään vain arvailemaan. Keinoäly tulee väistämättä osaksi rakentamista. Työkoneet analysoivat itse ympäristöään ja peilaavat sitä suunniteltuun ratkaisuun. Tällä hetkellä nämä ovat vain kaikuja tulevaisuudesta, mutta maailma ympärillä muuttuu nopeammin kuin pitkään aikaan.
Vuosi 2020 on nurkan takana. Viimeistään nyt on aika ottaa jalka pois jarrulta ja lähteä yhdessä rakentamaan infra-alan digitaalista tulevaisuutta.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Onko infra-ala valmis digiharppaukseen?”
On hienoa, että kehitetään nykyistä tehokkaampia menetelmiä tai ainakin noilla yritetään tehostaa toimintaa. Usein kuitenkin tuntuu siltä, että tärkeämpää on tehokkuuden lisäämisen sijaan tarve muuttaa menetelmiä nykyaikaisemmalta vaikuttaviin ilman, että vaikutusta työn tehostumiseen on arvioitu tai arviot manipuloiden. Taustalla saattaa olla esimerkiksi osaamattomuus, tarve tuoda oma palvelu markkinoille tai paineet toteuttaa yritysjohdon kehitystyölle määrittelemat tavoitteet. Tällöin muutoksesta aiheutuu vain työtekijöille lisää kuormaa uusien järjestelmien opettelun myötä ja sehän on pois tuottavasta työstä. Siksi haluan aina esittää kysymyksen niin, että miten voimme ratkaista jonkun tuotannossa olevan pullonkaulan sen sijaan, että nykytyyliin usein kysytään, miten voimme hyödyntää jotain järjestelmää entistä enemmän tuotannossa. Mikään järjestelmä tai digiloikka ei ole vastaus työn tehostamiseen. Mikään järjestelmä ei myöskään pelaa, jos toiminta perustuu vastuun siirtämiseen seuraavalle portaalle. Työmaalla alkaa olla jo ahdasta, kun rakennuttajan ja suunnittelijan työtä on tehostettu kaatamalla moni asia urakoitsijan syliin.