Osaaminen on laadun perusta

Rakennusteollisuuden laatupolku -hankkeessa on alkuvuoden aikana pidetty laatuseminaareja ja esitelty uusia työkaluja laatuvirheiden seurantaan ja vähentämiseen. Ajankohtainen kysymys on yhä se, miksi rakentamisessa jatkuvasti otetaan virhepisteitä helpoistakin ­asioista, eikä tehdä kerralla kuntoon? Asian korjaamisen luulisi kiinnostavan, sillä virheet heikentävät yritysten kannattavuutta ja aiheuttavat ongelmia niin tilaajalle, rakentajille kuin käyttäjillekin.

Huonon laadun pääaiheuttajiksi esitetään usein liian kireitä aikatauluja, puutteita suunnitelmissa ja työmaan heikkoa organisointia. Rakennuttajien vaatimaton hankintaosaaminen yhdistettynä halvimman urakoitsijan valintaan johtavat helposti riskinottoon laadun kustannuksella. Kuvaavaa onkin se, että tuottavuus nousi rakentamisessa 1990-luvulla lama-aikana, kun osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin.

Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset on nyt uusittu, ja minimivaatimukset ovat tulossa korjausrakentamiseen. Tämän vuosikymmenen lopussa on uudisrakennuksien oltava lähes nollaenergiarakennuksia. Tämä on suuri haaste rakennusalalle, sillä rakennuksien toimivuutta ja energiankulutuksen hallintaa on ratkaisevasti parannettava. Hyvä energiatehokkuus on varmistettava suunnittelusta takuuaikaan asti, sillä se vaikuttaa koko rakennuksen elinkaaren ajan.  

Myös rakentajien tietotasoa energiatehokkuuteen vaikuttavista asioista on lisättävä. Työmaatoiminnassa on luotava paremmat edellytykset suunnitelmien mukaiseen toteutukseen, ja toteuttajan laadunvarmistuksen on oltava kunnossa. Laadunvarmistus onkin saatava osaksi työsuoritusta. Valvonnalla on keskeinen rooli, mutta mikäli osaaminen ei ole riittävällä tasolla, mennään aina siitä, mistä aita on matalin. Osaamisvajetta ei voida paikata kokonaan valvontaa lisäämällä.

Työmaan vastaavan mestarin ja IV- sekä kvv-työnjohtajien yhteistyö on avainasemassa. Hyviä kokemuksia on saatu myös talotekniikkakoordinaattorista, joka tunnistaa yhteensovitustarpeita ja pitää tarvittaessa yhteyttä suunnittelijoihin. Yksi harkinnan arvoinen toimintatapa olisi vaatimus kaikille rakentajille suunnatusta laatu- ja energiatehokkuuskortista, kuten käytössä oleva työturvallisuuskorttikin.

Motivan koordinoimassa EU:n Build Up Skills Finland -hankkeessa on laadittu etenemissuunnitelma rakennustyöntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Yksi painopistealue on ammattiopetuksen tutkintojen perusteiden ja osaamiskritee­rien sekä opetussuunnitelmien päivittäminen. Lisäksi tarvitaan opettajien täydennyskouluttamista sekä työssä oppimisen menettelyjen kehittämistä.

Rakentamisen toimintakulttuurissa tarvitaan nyt laatukeskeinen koulutus- ja muutosprosessi, johon sitoutuvat kaikki rakennusalan toimijat. Rakentamisessa on päästävä konkreettisemmin siihen, että kaikki osapuolet hyötyvät laadun tekemisestä. Työmailla järjestettävät täydennyskoulutukset ovat välttämättömiä uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaaminen vahvistaa ammattiylpeyttä ja muiden työn arvostamista sekä yhteisten tavoitteiden eteen työskentelyä. Laatu on tietoa, taitoa ja tahtoa.