Rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistaminen synnyttävät merkittäviä ympäristövaikutuksia läpi koko arvoketjun raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden käytöstä poistoon saakka. Rakentamisen ilmastopäästöjä on tutkittu jo pitkään, mutta vasta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyviin riskeihin erityisesti tuotantoketjujen alkupäässä. Myös rakentamisen kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina.
Näiden rakentamisesta ja materiaalivalmistuksesta syntyvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi yksi merkittävä keino on rakennustuotteiden uudelleenkäyttö sekä laajennettu kiertotalous.
Alan markkinat ovat Suomessa varsin kehittymättömät. Vähäinen kysyntä ja tarjonta vaikeuttavat tuotteiden tarjoajien ja tarvitsijoiden kohtaamista, eikä esimerkiksi purkukohteessa syntyville rakennusosille löydy useinkaan heti uutta hyödyntäjää.
Positiivinen asia on se, että markkinassa piilee paljon kehityspotentiaalia. Yksi kiinnostavimmista avauksista on rakennustuotevalmistajien take-back-ohjelmat.
Niistä tuoreena esimerkkinä toimii allekirjoittaneiden taustayhtiöiden, kiinteistökehitysyhtiö Spondan ja rakennusmateriaalitoimittaja Saint-Gobain Ecophonin, toteuttama akustisia alakattolevyjä koskeva pilottihanke. Projektissa Saint-Gobainin valmistamia alakattolevyjä siirrettiin Spondan peruskorjattavasta Korkeavuorenkatu 45 -toimistokiinteistöstä noin 16 vuoden käytön jälkeen Saint-Gobainin kiertotaloutta edistävään uudiskohteeseen. Hankkeessa pystyttiin keräämään uudelleenkäyttöön jopa 30 prosenttia alakattomateriaalista. Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat kattolevyt päätyivät materiaalihyötykäyttöön, Leca-papujen raaka-aineeksi.
Pilottihanke osoitti, että alakattolevyt soveltuvat hienosti uudelleenkäytettäviksi – erityisesti T-listajärjestelmän päälle asennettavat, yleisimmät akustiikkalevyt. Taloudelliset hyödyt jäivät kokeilussa vielä vähäisiksi, mutta hyötyjä syntyi Spondan osalta muun muassa peruskorjaukseen liittyvän laajemman purkutyön aikataulun nopeutumisesta ja jätekustannusten vähenemisestä. Ecophon puolestaan sai ensimmäisen arvokkaan kokemuksen akustiikkalevyjen uudelleenkäytön prosessista. Samalla Saint-Gobainin kiertotaloustehdas sai kiertotalouden mukaiset akustiikkalevyt. Hanke tuki myös kummankin kiinteistön kunnianhimoisia sertifiointi- ja ympäristötavoitteita.
Kokeilu opetti, että uudelleenkäytön kannattavuus edellyttää riittävää volyymia sekä toimivaa varastointi- ja kuljetuslogistiikkaa. Tuotteiden purku ja pakkaus sujuivat odotettua helpommin huolellisen suunnittelun ansiosta. Hanke toi esiin selkeän roolituksen ja tehokkaan viestinnän tärkeyden – jokainen osapuoli toi projektiin oman elintärkeän osaamisensa.
Spondan Korkeavuorenkadun kiinteistössä on pilotoitu myös muita kiinnostavia kiertotalousratkaisuja. Yhtiö on toteuttanut yhdessä Spolia Designin kanssa esimerkiksi kierrätysmateriaalien pop-up-myyntitapahtuman ja virtuaalisia 3D-esittelyitä. Rakennustuotteita on ollut myynnissä myös Spolian verkkokaupassa.
Naapurimaassamme Ruotsissa rakennustuotteiden uudelleenkäyttömarkkinat ovat lähteneet viriämään toimistokiinteistöissä tehtävien vuokralaismuutosten kautta. Kiinteistönomistajien tai ulkopuolisen operaattorin pyörittämissä kiertotalousvarastoissa välitetään yleisimpiä, vuokralaismuutostöissä uusittavia rakennusosia, kuten järjestelmälasiseiniä, alakattolevyjä, kiinto- ja keittiökalusteita, lattiamateriaaleja, valaisimia ja väliovia.
Vastaavanlaisen toiminnan käynnistämiseen olisi hyvät mahdollisuudet myös meillä. Aktiivisen kierrätysmarkkinan luominen edellyttäisi kuitenkin sitä, että saisimme kaikki alan toimijat – niin kiinteistönomistajat, suunnittelijat, tuotevalmistajat, urakoitsijat kuin vuokralaisetkin – mukaan yhteistyöhön.
Isotkin innovaatiot lähtevät liikkeelle yksittäisistä toimijoista ja hankkeista. Alkuvaiheessa hankkeet voivat olla hitaita ja kannattamattomia, mutta ne antavat arvokasta kokemusta ja oppia. Kun parhaat käytännöt löytyvät, hyödyt heijastuvat koko arvoketjuun, ja voimme yhdessä hidastaa ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähentää rakennustuotteiden valmistamiseen liittyviä negatiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Pienikin teko voi auttaa kehittämään toimintamalleja, jotka tuottavat isoja globaaleja vaikutuksia.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö kehittyy koko alan yhteistyöllä”
Hienoa, että alalla lähdetään joskus liikkeelle myös tyvestä puuhun -ajatelulla. Alakattotuotteiden voi ajatella soveltuvan ”hyllytuotteina” hyvin uudelleenkäytettäviksi. Kun itse tuotteeseen ei liity isommin ongelmia, on mahdollista keskittyä logistiikan ja prosessin hiomiseen kohti kaupallista toimintaa.
Vastaavia vakiotuotteita on löydettävissä paljon alkaen esimerkiksi juuri sisustuksesta, kalusteista ja talotekniikasta sekä ulkoalueista. Voisi ajatella, että rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä kannattaisi alkaa edistää näistä ja edetä vasta sitten yksilöllisiin tuotteisiin kuten rakennuksen rungon osiin.