”Rakennuslupien määrä romahti toukokuussa”, otsikoi Hesari heinäkuussa. Kyse oli 27 prosentin laskusta eli sinänsä otsikolle oli katetta. Tällaisia uutisia saamme lukea koko loppuvuoden, kun Tilastokeskus julkistaa kuukausilukujansa. Pitääkö jatkuvien romahdusten jälkeen kirjoittaaa pian jo lamasta? Ehkä ei sentään.
Viime vuonna rakentaminen nousi huippukorkealle tasolle, aloitusmäärät olivat 52 miljoonaa kuutiometriä ja sementin myynti oli suurempi kuin kertaakaan sitten 1970-luvun hullujen vuosien. Kun tältä tasolta lähdetään alas, niin pudotukset ovat suuria rakentamisen silti romahtamatta olemattomiin.
Kun vuonna 2006 yleisesti arvioitiin, tosin virheellisesti, että vuonna 2007 rakentaminen laskisi 40 miljoonaan kuutiometriin 42 miljoonasta, kukaan ei kuvannut sitä taantumaksi vaan rakentamisen normalisoitumiseksi. Vuosina 2000-2004 aloitusmäärät olivat keskimäärin noin 37 miljoonaa kuutiometriä.
Tänä vuonna aloitusmäärät ovat vielä 45 miljoonaa kuutiometriä ja ensi vuodeksi ennustetaan 40 miljoonaa. Laskua huipulta tulee viidennes, mutta kaikkia rakentamisen tarpeita ei varmaan tyydytetty yhdessä vuodessa.
Korjausrakentaminen on ennätyksellisen vilkasta ja vilkastuu entisestään valtion avokätisen kotitaloustulovähennyksen vuoksi. Voi jopa kysyä, miksi tukea ei kohdistettu energiansäästöön. Haluttiinko samalla elvyttää myös rakentamista? Siihen ei ole tarvetta, sillä remonttimiehistä on vielä pitkään pulaa.
Edes asuntorakentamisen kohdalla ei voi puhua lamasta vaan terveellisestä korkomarkkinoiden ja karanneiden kustannusten tuomasta korjausliikkeestä. Helsingissä Vuosaaren sataman valitusrumba jäädytti uusien alueiden rakentamisen vuosikaudeksi ja vasta nyt niitä päästään rakentamaan. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon kannalta voi olla jopa hyvä, että gryndereiltä vapautuu nyt resursseja myös vanhaan perustehtäväänsä eli rakentamiseen. Siten urakoitsijoita ei tarvitse lähteä hakemaan Virosta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Romahtaako rakentaminen joka kuukausi?”