Kun Vilpellä aloimme pari vuotta sitten selvittää rakennuksen ulkovaipan kosteusvaurioiden yleisyyttä, törmäsimme hämmentävään ongelmaan: tietoa ei ollut saatavilla. Vaikka alan ammattilaiset tunnistivat ongelman laajuuden, esiintyvyyden ja syiden tarkempi ymmärtäminen puuttui kokonaan.
Vuonna 2020 teetimme yhdessä Kantarin kanssa tutkimuksen, jossa haastateltiin 101:tä kiinteistöjen kattojen kunnosta ja korjauksista vastaavaa asiantuntijaa. Tulokset olivat hätkähdyttäviä: joka neljäs asiantuntija arvioi, että 80–100 prosenttia katoista on korjattava ennen käyttöiän päättymistä, kun taas yhtä moni arvioi korjaustarpeen olevan alle 20 prosenttia. Nämä huomattavat erot paljastavat karun totuuden: emme tiedä tarpeeksi rakennuksen ulkovaipan kosteusvaurioista.
Kansainväliset tutkimukset paljastavat kosteusongelmien olevan laaja ongelma. Peräti kolme neljästä rakennusongelmasta on kosteusperäisiä, ja erityisesti katot kärsivät näistä vaurioista. Suurin syy kattojen kosteusvaurioihin on todettu olevan rakennusvirheet. Erään tutkimuksen mukaan jopa 22 prosenttia kaikista rakennusvirheistä esiintyy katoilla.
Yhdysvaltain armeijan kattodataa analysoineen tutkimuksen perusteella 75 prosenttia katto-ongelmista johtui muista syistä kuin luonnollisesta kulumisesta. Lisäksi 13 prosenttia vioista raportoitiin ensimmäisen vuoden aikana ja 50 prosenttia ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tämä osoittaa, että ihmisen tekemät virheet aiheuttavat valtaosan kosteusongelmista, jotka ilmenevät usein jo rakennuksen elinkaaren alussa.
Norjalainen tutkimus puolestaan paljasti myös, että kosteusvauriot ovat lisääntyneet ja muuttaneet muotoaan. Sadeveden aiheuttamat vauriot ovat kaksinkertaistuneet, kun taas sisäilman kosteudesta johtuvat ongelmat ovat puolittuneet. Tulokset tarkoittavat, että ilmastonmuutos vaatii rakennuskäytäntöjen muuttamista, ja ilman systemaattista dataa tällaiset muutokset voivat jäädä alalla täysin huomaamatta.
Mitä tämä tarkoittaa meille Suomessa? Todennäköisesti olemme samassa tilanteessa. Ongelma on, että kattavaa dataa ei ole saatavilla, koska useimmat kosteusvauriot eivät kuulu vakuutusten piiriin eikä tietoa rakennuksen ulkovaipan kosteusvaurioista kerätä järjestelmällisesti. Kansainvälisten tulosten soveltaminen Suomen oloihin on hankalaa ilmasto-, rakennustapa- ja standardierojen vuoksi. Ilman dataa olemme sokeita ongelmille ja niihin on vaikea puuttua.
Ratkaisuksi ehdotamme standardoitujen raportointityökalujen käyttöönottoa. Rakennusalan ammattilaisten, viranomaisten ja tutkijoiden on yhdistettävä voimansa luodakseen järjestelmän ja tietopankin yhtenäiseen kosteusvaurioiden tiedonkeruuseen. Systemaattinen data paljastaisi yleisimmät ongelmakohdat ja niiden syyt, ja pakottaisi alaa kehittämään tehokkaampia toimenpiteitä vaurioiden ehkäisemiseksi ja ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden havaitsemiseksi ajoissa. Tämä toisi mukanaan suuria kustannussäästöjä.
Ilman tarkkaa dataa emme voi korjata sitä, mitä emme ymmärrä. Tulevaisuuden rakentaminen edellyttää vankkoja perustuksia – ei vain fyysisesti, vaan myös tiedon tasolla. Aloitetaan muutos nyt.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Systemaattinen tiedonkeruu on avain rakennusalan kehitykseen”