Rakennusala tavoittelee suurta tuottavuusloikkaa. Yhä useampi rakennusliike on siirtymässä tahtituotantoon, ja kerrostalojakin rakennetaan jopa kuudessa kuukaudessa. Yksi osa-alue jää kuitenkin liian vähälle huomiolle, vaikka se voi pilata koko projektin aikataulun ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Rakenteiden kuivumiseen ja olosuhteiden hallintaan ei panosteta riittävästi. Tämän seurauksena kuivuminen myöhästyy aikataulusta edelleen isossa osassa rakennuskohteita.
Rakenteiden kuivumisessa keskitytään usein betonilaadun valintaan. Vaikka sillä onkin merkittävä vaikutus kuivumisaikaan, niin vielä tärkeämpää on työmaan olosuhteet. Jos olosuhteet eivät ole kunnossa, ei rakenne välttämättä kuivu, vaikka olisi valittu kuinka nopeasti kuivuva betoni tahansa. Toisaalta, jos työmaalla hallitaan lämpötila, ilmankosteus ja ilmanvaihto oikein, voidaan kuivumista nopeuttaa merkittävästi.
Betoni kuivuu yksinkertaistetusti kahdella tavalla: 1) kemiallisesti ja 2) haihtumalla. Kemiallisessa kuivumisessa betonin kovettumisreaktio sitoo vettä tiettyyn pisteeseen saakka. Samalla voi tapahtua kutistumista, joka lisää halkeiluriskiä. Siksi erityisesti heti valun jälkeen on tärkeää huolehtia betonin jälkihoidosta. Haihtumalla kuivuminen vaatii lämmön lisäksi matalaa ilmankosteutta ja riittävää ilmanvaihtoa. Sitä voi verrata pyykin kuivumiseen. Kosteassa ja seisovassa ilmassa ei pyykkikään kuivu, kun taas kuivassa ja lämpimässä ilmassa kuivuminen nopeutuu. Puhaltaminen esimerkiksi hiustenkuivaimella nopeuttaa pyykin kuivumista entisestään. Sama pätee betoniin.
Olosuhteet ja rakenteiden kuivuminen saadaan hallintaan, kun ne otetaan huomioon jo hyvissä ajoin osana hankkeen suunnittelua. Suunnitelmissa tulee huomioida muun muassa lämmitys, kosteudenpoisto ja osastointi sekä työmaasähköjen riittävä mitoitus. Rakenteiden kuivumista voidaan myös mallintaa tai testata etukäteen. Työmaa-aikaisten vesivahinkojen ennaltaehkäiseminen on myös olennaista.
Työmaalle on asetettava tavoitteet olosuhteille ja varmistettava niiden toteutuminen jatkuvalla olosuhdeseurannalla. Jos olosuhteet poikkeavat tavoitteista, on tehtävä korjaavia toimenpiteitä. Olosuhteita tulisi mitata riittävän laajasti, sillä esimerkiksi yksi sensori kerrostalon rappukäytävässä ei kerro paljoakaan perimmäisen makuuhuoneen olosuhteista. Yleisesti ottaen hyvänä kuivumisolosuhteena voidaan pitää vähintään 20 asteen sisälämpötilaa ja alle 50 prosentin suhteellista ilmankosteutta viikkokeskiarvoina, jolloin yksittäiset lyhyet vaihtelut eivät vääristä kokonaiskuvaa. Mikäli tavoitellaan erityisen nopeaa kuivumisaikataulua, tulee olosuhteiden olla tätäkin parempia.
On hienoa, että tuottavuuteen panostetaan, ja tahtituotanto on siihen erinomainen työkalu. Kuitenkin mitä nopeammin aiotaan rakentaa, sitä kriittisemmäksi muodostuu rakenteiden kuivuminen ja työmaan olosuhdehallinta. Betonirakenteiden kuivumisen suunnittelu ja olosuhteiden hallinta ovat onnistuneen tahtituotannon elinehto.
Betoni ei kuivu toivomalla. Se kuivuu, kun olosuhteet ovat kunnossa. Ja olosuhteet saadaan kuntoon, kun niihin aidosti panostetaan. Nyt olisi korkea aika nostaa olosuhdehallinta kunnolla osaksi rakentamisen arkea.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tahtituotanto vaatii huipputason olosuhdehallintaa”