Miten tekoälyä voidaan soveltaa suunnittelutyössä, jossa luovuus, arvottaminen ja moninaisten näkökulmien yhteensovittaminen ovat työn keskiössä? Teknologiaa sovellettaessa on olennaista hahmottaa sekä sen mahdollisuudet että rajoitteet. Näiden ymmärrys luo perustan tarkoituksenmukaisille käyttötavoille.
Tekoälyä sovelletaan suunnittelutyössä jo nyt eri tavoin. Se voi esimerkiksi tukea suunnittelijoita vaihtoehtoisten ratkaisujen analysoinnissa, tai se täydentää kaupunkien 3D-malleja porrashuoneiden ja asuntojen sijaintitiedolla, millä voitaisiin tukea muun muassa pelastustoimintaa.
Suunnitteluvaihtoehtoja tarjoavat generatiivisen tekoälyn sovellukset sen sijaan ovat toistaiseksi haastavia soveltaa. Niiden kyky ymmärtää suunnittelutehtävien monimutkaisia asiayhteyksiä on ihmiseen verrattuna vielä varsin rajallinen, eikä tekoälylle asetettaviin ohjaaviin reunaehtoihin voida sisällyttää näkökulmia riittävän laaja-alaisesti. Tämän seurauksena tekoälyn tuottamat vaihtoehdot ovat suunnittelijan näkökulmasta sellaisenaan suurelta osin merkityksettömiä.
Toisaalta suurten kielimallien suoriutuminen ihmisille suunnatuissa älykkyys- ja taitotesteissä osoittaa, että teknologian keskeiset kyvykkyydet liittyvät juuri laaja-alaisen ja valtavan tietomäärän hallintaan. Tämä alleviivaa tekoälyn mahdollisuuksia tukea suunnittelijoita nimenomaan laajojen asiakokonaisuuksien ja -yhteyksien ristipaineessa.
Tekoäly voi siis mahdollistaa suunnittelijalle kattavamman kontekstin ymmärryksen ja siten tukea häntä entistä laadukkaampien suunnitteluratkaisujen tekemisessä – luonnosvaiheen suunnittelusta aina yksityiskohtaiseen tuotetietoon saakka. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on tärkeää tunnistaa ja jäsentää tekoälyn hyödynnettäväksi ne monimuotoiset tietolähteet, joihin suunnittelijat ratkaisuissaan tukeutuvat.
Suunnittelijalle tekoäly näyttäytyy tällä hetkellä täydentävänä työkaluna, joka väistämättä muuttaa työn luonnetta. Vaikka soveltaminen on helpointa aloittaa nykyisten prosessien tehostamisesta, pidemmällä aikavälillä suurin potentiaali saattaa löytyä nimenomaan vakiintuneita toimintatapoja rohkeasti kyseenalaistamalla. Tätä lähestymistapaa tukee myös rakentamisen keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Kestävämpi rakentaminen edellyttää ennen kaikkea valmiutta haastaa totutut käytännöt – ja tässä tekoälyn ajama suunnittelun paradigman muutos voi tarjota merkittävää tukea. Tavoiteltavaa onkin, että rakentamisen monitahoisessa murroksessa digitaalinen ja kestävä kehitys eivät pelkästään etene rinnakkain, vaan vahvistavat toisiaan.
Älykkään suunnittelun digityökalut (Smart Design) -hankkeen tavoitteena on tunnistaa sekä nykyisiin työnkulkuihin soveltuvia jo saatavilla olevia digityökaluja että kartoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita tarkemmin kohdennetuille tekoälyratkaisuille. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tekoäly tukee suunnittelijaa tiedon ja kokonaisuuden hallinnassa”