Vanha maankäyttö- ja rakennuslaki oli perustuslain vastainen

Kiinteistö- ja rakennusalalla pitkään keskustelua herättänyt lainsäädäntötyö on nyt luonnosvaiheessa. Ympäristöministeriö on antanut 4.6. luonnoksen asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sekä luonnoksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi.

Lausuntojen antamiseen on aikaa viisi viikkoa. Alan toimijoille sekä rakennusten omistajille tämä antaa tervetulleet suuntaviivat lähitulevaisuuden normikehityksestä.
Energiatehokkuuden uudistukset olemassa olevien rakennusten osalta tulevat voimaan sangen kireällä aikataululla – viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta vuoden 2013 alusta ja muiden rakennusten osalta viimeistään heinäkuussa 2013. Valmistelua hidastutti erityisesti se, että perustuslaista johtuen myös maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen tuli ajankohtaiseksi. Asetusluonnos on esitetty annettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain uuden 117 g §:n nojalla, joka on siis myös vasta luonnosvaiheessa, joten molempien on tultava luonnollisesti voimaan, jotta mainittu menettely on mahdollinen.

Korjausrakentamisen asetusluonnoksen perustuslainmukaisuuteen liittyvä tarkastelu on osoitus uuden perustuslain luomasta tiukentuneesta linjasta lainsäädännön valtuutussäännösten suhteen. Lähtökohtana perustuslaissa on se, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että valtuutus antaa asetuksia on esimerkiksi ministeriöllä. Tällaisen valtuutuksen on oltava riittävän täsmällinen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei vastannut perustuslain vaatimuksia asetuksenantovaltuutuksen osalta ja oli siksi myös avattava. Käytännössä maankäyttö- ja rakennuslain luonnoksessa on uusia pykäliä, joista asetuksenantovaltuuden sisältö selvästi ilmenee. Lisäksi laintasolle on otettu uusista asioista riittävät perussäännökset, eikä asioista säätämistä ole jätetty asetustasolle.

Mitä uudet energiatehokkuusmääräykset tuovat tullessaan? Kiinteistön omistaja päättää edelleen siitä, tehdäänkö korjauksia, millä tavoin ja mikä on niiden aikataulu. Energiatehokkuusmääräykset koskevat hankkeita tiettyjen luonnoksessa ehdotettujen kriteerien täyttyessä.

Rakennuksen muutos- tai korjaustyö taikka käyttötarkoituksen muutos on oltava maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luvanvarainen. Tässä tarkoitetaan sekä rakennus- että toimenpidelupaa. Lisäksi hankkeen on oltava sellainen, että sen yhteydessä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Tämä antaa soveltamiselle joustoa.

Asetuksessa annetaan rakennuksen omistajalle kolme eri vaihtoehtoa, joilla rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen taso määritellään ja kuinka energiatehokkuuden parantuminen osoitetaan lupahakemuksen yhteydessä. Tällöin voi myös esittää perusteet saada joustoa energiatehokkuusvaatimuksista joko teknisen, taloudellisen tai toiminnallisen toteutuskelvottomuuden taikka kustannustehottomuuden takia. Esimerkiksi asuinrakennusten kustannustehokkuuslaskelmissa tarkastelujaksona käytetään 30 vuotta.

Uudistuksen merkitystä ei voi vähätellä ottaen huomioon korjaustarpeessa olevan rakennuskannan määrä. Taloudellisia vaikutuksia on sen sijaan vaikea arvioida.