Vuoden 2013 työvoimatutkimuksen mukaan Suomen yksinyrittäjistä suurin osa toimi rakennusalalla, ja kymmenen vuotta myöhemmin yrittäjyyden suosio rakennusalalla yhä kasvaa. Erityisesti nuoret sukupolvet kokevat yrittäjyyden entistä mielekkäämpänä työllistymisen tapana. Yrittäjyyden suosion myötä alihankinta yleistyy, mutta kasvu tuo mukanaan painetta – etenkin yhteiskuntavastuiden ja -velvoitteiden hoidon valvonnassa.
Onko jokin yritysmuoto alihankinnassa luotettavampi kuin toinen?
Emme voi yleistää, että yksi yritysmuoto olisi suoraan toista luotettavampi tai vastuullisempi vain yritysmuotonsa takia – tästä poikkeuksena kevytyrittäjät, joiden yhteiskuntavastuiden hoitoa on mahdotonta tarkastaa. Tavallisissa yritysmuodoissa, kuten toiminimissä, osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa, tilaajavastuulain edellyttämät vastuut ja yhteiskuntavelvoitteet ovat tyypillisesti tarkastettavissa helposti tilaajavastuuraportista.
Tilaajavastuuraportti ei kuitenkaan kerro koko totuutta yrityksten vastuiden tilasta, sillä eri liiketoimintamallien ja yritysmuotojen vastuut ovat toisistaan poikkeavia. Etenkin pienissä yrityksissä ongelmia voivat joskus tuottaa vakuutusten vajaavaisuus ja vastuiden huolellinen hoitaminen.
Yrittäjiä on kuitenkin mahdollista hyödyntää alihankinnassa turvallisesti ja vastuullisesti – joko tekemällä taustatyöt hyvin, tai käyttämällä osuuskuntayrittäjää. Osuuskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa sen omistajapohjan yhteiskuntavastuiden asiallinen hoito.
”Esimerkiksi graafikot eivät joudu jäämään pois työstään siksi, että heidän laskutushintansa koettaisiin liian alhaiseksi.”
Esimerkkitapaus:
Euroworkin, osuuskuntayrittäjä ajettiin ulos työmaalta “valeyrittäjänä”. Kun kyseisen yrittäjän toiminta- ja laskutushinnat sekä osuuskunnan yhteiskuntavastuupolitiikka tulivat ilmi, yrittäjä pääsi palaamaan työmaalle. Selvitys vaati paljon turhaa työtä sekä esti vastuunsa hoitavaa yrittäjää täyttämästä tilaajan kanssa sovittuja sopimusvelvoitteitaan. Markkinaehtoinen laskutushinta toimi tässä tapauksessa vahvassa asemassa nopeassa ratkaisussa. Laskutushintaperusteinen yrittäjyyden arvioiminen on kuitenkin käsitteenä rakennusalan ulkopuolella ennenkuulumaton – esimerkiksi graafikot eivät joudu jäämään pois työstään siksi, että heidän laskutushintansa koettaisiin liian alhaiseksi.
Euroworkin toiminnanjohtaja Katariina Komulainen kertoo, että epätietoisuudesta käynnistynyt tapahtumasarja on toiminut osuuskunnalle onneksi lopulta kehityksen ajurina, sillä osuuskuntamallisen liiketoiminnan yhteiskuntavastuut ja -velvoitteet ovat lähtökohtaisesti aina kunnossa ja helposti tarkastettavissa. Osuuskuntayrittäjä koetaan vastuullisena vaihtoehtona työmaalle, Komulainen päättää.
Mikä ihmeen osuuskunta?
Rakennusalan osuuskunta on perinteinen yritysmuoto, joka mahdollistaa joustavampaa yrittäjyyttä rakennusalan ammattilaisille. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys on pitkästä historiastaan huolimatta yhä melko tuntematonta – tämä aiheuttaa toisinaan haasteita ja virheellisiä tulkintoja esimerkiksi lakisääteisten velvoitteiden hoitovastuista. Tiedonjaon ja avoimen yhteistyön ansiosta virheellisiä käsityksiä on kuitenkin liikkeellä vähenevissä määrin.
Tia Kiiskinen,
Toiminnan kehitys, Eurowork
