Vuoden työmaa -kilpailu veti runsaasti mielenkiintoisia ehdokkaita

Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailussa on tänä vuonna mukana hyvin erilaisia rakennushankkeita eri puolilta Suomea ja myös rakentamisen eri osa-alueilta. On iso infrahanke sekä asunto-, toimitila-, kulttuuritila-, sairaala- ja sote- sekä koulurakentamista.

Tässä ovat ehdokkaat aakkosjärjestyksessä (työmaa, sijainti / pääurakoitsija tai kilpailuun ilmoittaja):

• Ahmon koulukeskus, Siilinjärvi / YIT
• Kansallismuseon lisärakennus, Helsinki / SRV
• Keilaniemen Portti, Espoo / Jatke
• Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus, Helsinki / YIT
• M14 Signe, Helsinki / Jatke
• Musiikkitalo Fuuga, Turku / Hartela
• Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti / Lujatalo
• TOAS Hippos, Tampere / A-Insinöörit
• Kruunusillat, Helsinki / TYL Kreate ja YIT

Kilpailutyömaat esitellään Rakennuslehdessä 12.9.

”Tuomaristo on iloinen, että kilpailu on herättänyt jälleen paljon kiinnostusta. Alan kannalta erityisesti tällaisessa talonrakentamisen matalasuhdanteessa on hienoa tuoda esille rakentamisen parhaita puolia”, sanoo kilpailun tuomariston puheenjohtaja Matti Kruus Indeprosta.

Mallia koko rakennusalalle

Rakennuslehden tuomaristo on valinnut vuoden työmaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Viime vuonna voiton otti Rakennus oy Antti J. Aholan pääurakoiman ja Senaatin tilaaman Säätytalon laajan peruskorjauksen työmaa Helsingissä.

Työmaakilpailun päätavoitteena on nostaa työmaahenkilöstön arvostusta ja parantaa koko alan osaamista. Kilpailussa etsitään parhaiten johdettua, vaativaa työmaata, jonka ratkaisut esimerkiksi kosteudenhallinnan, työturvallisuuden, laadun, yhteistoiminnan tai tuotannon tehokkuuden kehittämisen osalta ovat hyviä malleja alalle.

Tänä vuonna tuomaristo kiinnittää erityistä huomiota talotekniikkaan sekä kiertotalouden ja materiaalien käytön hallintaan.

Kilpailun vakiotuomariston muodostavat Matti Kruusin lisäksi Heikki Heikkonen Rakennuslehdestä, Jukka Hietavirta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Anu Kuoppamäki A-Insinööreistä ja Diana Råman RKL:stä. Tänä vuonna vierailevina tuomareina ovat Anssi Koskenvesa Mittaviivasta ja Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.

Kaksivaiheinen valintaprosessi

Tuomaristo kuulee kilpailun kaikkia työmaita elo-syyskuun vaihteessa. Sen jälkeen on vuorossa työmaatutustumiset, joissa tuomaristo kiinnittää huomiota muun muassa näihin asioihin: työmaan johtaminen, työturvallisuus, hankkeen tekninen ja muu vaativuus sekä riskien hallinta, suunnittelun ohjaus, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntäminen, aikataulun ja kustannusten hallinta, laadunvarmistus, kehitys ja innovaatiot työmaalla, ympäristökysymysten huomioon ottaminen sekä yhteistoiminnan sujuvuus tilaajan ja eri osapuolten kanssa.

”Tuomaristoa on viime vuosina erityisesti ilahduttanut työmaiden hyvä yhteistyön ilmapiiri. Parhaimmillaan nuoret ja kokeneemmat, eri sukupuolien ja eri ammattikuntien motivoituneet ihmiset toimivat yhteisen päämäärän eteen ja vieläpä usealla eri kriteerillä mittaroituna kestävän kehityksen mukaisesti”, Matti Kruus toteaa.

Hänen toteaakin, että Vuoden työmaa -kisojen tuomarointi on raadille aina etuoikeus ja ilo. Edessä on lähinnä valinnan vaikeutta siitä, miten nostaa hienoista kohteista juuri se tämän vuoden paras työmaa.

”Uskon, että jälleen saamme raadissa aikaan hienon keskustelun, josta ensin löytyy selkeä näkemys jatkoon pääsevistä työmaista ja loppujen lopuksi se voittaja eli vuoden 2025 työmaa. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille kisaan ilmoittautuneet, olette nyt jo voittajia”, Kruus korostaa.

Voittaja julkistetaan Kiinteistömessujen yhteydessä lokakuun alussa Helsingin Messukeskuksessa.