Rakennuslehden ja RIA:n järjestämä tämän lukuvuoden Urapolkuja-kiertue päättyi viime viikolla Metropolian uudelle Myllypuron kampukselle, jossa paikalla oli 20 yritystä. Kiertue järjestettiin viidettä kertaa eri ammattikorkeakoulupaikkakunnilla. Työnantajat sekä opiskelijat pitävät Urapolkuja-tapahtumia toimivana kohtaamispaikkana, sillä kiertuetapahtumiin on osallistunut viiden vuoden aikana yli 40 eri yritystä ja tuhansia opiskelijoita yhteensä 30 tapahtumapäivän aikana.
Kouluopilla on paikkansa työelämässä
Metropolian Urapolkuja-tapahtuman puheenvuoroissa työnantajat suosittelivat opiskelijoita ennakoimaan omaa työuraa mielenkiintojensa pohjalta ja valitsemaan kursseja sekä harjoittelupaikkoja omien kiinnostusten perusteella. Myös erilaisiin alan työtehtäviin kannustettiin tutustumaan opiskeluaikana, jotta saa käsitystä, mikä sopii itselle ja mikä kiinnostaa itseä eniten.
Koulussa saatavaa oppia nostettiin lähes jokaisen puhujan toimesta esiin. Laptin hankintainsinööri Sanna Wallendahl totesi koulusta saatavan tietopohjan olevan erityisen olennaista hankintatöissä: ”Piirustusten lukeminen, säädökset, lait, betonin sekoitussuhteet, RYL, YSE, työohjeet, verotus, työturvallisuusasiat sekä työmiestuntien laskeminen ja moni muu on osattava.” Piirustusten lukemisosaamista painottivat myös Pöyryn Tuomo Tuomi sekä Destian Antti Sorvali. Viestinä oli, että ilman tätä taitoa ei työmaalla eikä kovin monessa muussakaan työtehtävässä alalla pärjää. Tuomi kommentoi: ”Piirustuksia pitäisi osata tehdä ja lukea. Tällä hetkellä tuntuu, että koulussa harjoitellaan tätä liian vähän.”
Sekä Swecon Sami Karvinen että Sitowisen Kari Uusikukka totesivat, että virheitä saa tehdä, mutta niistä pitää oppia. ”Kaikissa tilanteissa virheitäkään ei saa syntyä, mutta näissä tilanteissa, kuten vaikka korkearakentamisessa suunnitelmat tarkistaa ulkopuolinen ja varmistaa, ettei fataalisia virheitä synny”, tarkensi Uusikukka.
Teknisen perusosaamisen lisäksi Swecon Sami Karvinen kannusti opiskelijoita kartuttamaan myös esiintymis-, johtamis-, ohjelmointi- ja projektien hallintataitoja. ”Myös kielitaitoa ja monikulttuurisuusosaamista tarvitaan rakennusalalla yhä enemmän tulevaisuudessa ja sen takia esimerkiksi vaihto-opiskelu on varsin suositeltavaa”, totesi Karvinen.
Jenna Pasanen PEABilta kannusti opiskelijoita pohtimaan jo opiskeluaikana, millaista urapolkua itselleen haluaa. Hän myös kävi läpi, miten esimiesura eroaa asiantuntijasta: ”Esimies saavuttaa työn tuloksia muiden kautta, eikä hänellä ole välttämättä niin spesifistä osaamista erityisalueista. Asiantuntijalla sen sijaan on vahva osaaminen rajatuilla osa-alueella. Kaikkien kuitenkin pitää pystyä toimimaan yhdessä, joten yhteistyötaitoja tarvitaan kaikissa tehtävissä.”
Pöyryn Tuomo Tuomi summasi, että pelkällä kouluopilla ei työelämässä pärjää: ”Koulusta saadaan niin sanotusti lupa työelämään, mutta reaalielämän ymmärrys alasta kasvaa vasta työmaalla.” Hän myös muistutti asiakaslähtöisyyden tärkeydestä: ”Asiakkaat maksavat jokaisen työntekijän palkan, ei yritys eli se on aina pidettävä mielessä. Kun tekee töitä ainakin ajoittain myös asiakasrajapinnassa, ymmärretään miksi töitä tehdään ja kenelle loppupelissä.”
Tietoa työtehtävistä ja alasta
YIT:n Karolina Hartiala kertoi yhtiön kaupunkikehityshankkeista ja miten yrityksessä tehdään kaupunkikehitystä. Käytännön esimerkkeinä olivat Pasilan Triplan viereen tuleva Trigoni, Vantaan Hakunilan asuinalueen kehitys- ja korjaushanke, Helsingin Gardenia ja Maria sekä Espoon Keilaniemenrannan kumppanuushanke.
Sitowisen Kari Uusikukka kertoi opiskelijoille yhtiön tekevän kaikkea paitsi urakointia rakennusalalla: ”Meillä panostetaan monipuolisen osaamisen kehittämiseen, sillä erilaisia työtehtäviä on vaikka kuinka paljon eli urapolku- ja kehittymismahdollisuuksia on runsaasti. Meillä on esimerkiksi muutama korkean rakentamisen suunnittelija, jotka ovat saaneet oppinsa arabimaissa. Korkean rakentamisen osaajia on Suomessa yhä vain kourallinen, joten talosta löytyy myös harvinaisempia osaamisalueita.”
”Infra on rakennusalan vähiten suhdanneherkkä toimiala”, totesi Antti Sorvali Destialta ja jatkoi: ”Se on myös syy, minkä takia itse siirryin talonrakentamisesta infraan. Projektit ovat pidempiä, jopa viiden vuoden pituisia. Palkka on infrassa varsin kohtalainen, koska peruspalkan päälle tulee erilaisia lisiä. Lisäksi vaikka kuulostaa kliseiseltä – kaikki päivät ovat erilaisia. Työssä on myös omanlaista vapautta, kunhan hoitaa hommat sovitusti, saa työt tehdä yleensä omassa tahdissa.”
Kaisa Tiira-Vahala Cramolta suositteli digitalisaatiosta kiinnostuneita opiskelijoita hakemaan yhtiöön töihin: ”Kannustamme henkilöstöämme innovoimaan. Jos jossain näkee parempia ja fiksumpia tapoja tehdä asioita, siitä pitää kertoa ääneen, jotta asia voisi muuttua.” Yrityksessä kehitetään ja testataan erilaisia digiratkaisuja ja mm. tekoälyteknologiaa Bliotin kanssa.
NCC:n Teemu Tynkkynen kertoi yhtiön korjaushankkeista kuten Euroopan kemikaaliviraston, Eduskunnan ja Ulkoministeriön Merikasarmin peruskorjauksista. Käyttötarkoituksen muutoshanke -esimerkkinä hän kertoi juuri käynnistyvästä projektista, jossa Eliel Saarisen suunnittelemasta päärautatieaseman VR:n entisestä pääkonttorista muokataan Scandic-hotelli.
Tynkkynen kannusti opiskelijoita suunnittelemaan uraansa, mutta toisaalta tiedostamaan, että usein uuden tehtävän saa helpommin siitä yrityksestä, jossa jo työskentelee, kuin vaihtamalla työnantajaa: ”Haastavampiin tai erilaisiin tehtäviin pääsee monesti helpommin siinä firmassa, jossa on jo näytöt antanut.”
