Ympäristöministeriön mukaan rakentamisen ympäristöohjaus on tähän mennessä painottunut rakennuskannan energiatehokkuuteen ja käytönaikaisiin päästöihin, mutta valmisteilla olevassa rakentamisen ohjauksessa huomio tulee keskittymään erityisesti rakennuksen elinkaaren alkuun ja loppuun. Rakennusmateriaalien valmistus, sekä rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys ovat esimerkkejä rakennusalan uudistuvan ympäristöohjauksen toiminnan keskipisteistä. Kipsilevyistään tunnetun Knauf Oy:n toimitusjohtaja Pekka Torikka näkee ympäristöohjauksen kehityskulun kulkevan sopuisasti samaan suuntaan Knauf Oy:n omien tavoitteiden kanssa.
”Knauf Oy:n tavoite on pienentää omien toimintojensa (Scope 1 ja 2) hiilijalanjälkeä 90 prosenttia vuoteen 2032 mennessä, verrattuna 2021 lähtötasoon. Uusi sähköistetty kipsilevykuivurimme, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2024 loppuun mennessä, vie meitä jo valtavan harppauksen eteenpäin tätä tavoitetta kohti.”
Kunnianhimoinen tavoite ei ole kuitenkaan tuulesta temmattu, vaan se perustuu näkemykseen yrityksen asiakkaiden pitkän tähtäimen menestyksen edellytyksistä. Vähähiilisestä rakentamisesta tulee ohjauksen myötä normi, joka tulee enenevässä määriin vaikuttamaan esimerkiksi rakennushankkeiden rahoitusehtoihin ja siten rakennuttajien kasvunäkymiin ja kannattavuuteen. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö mainitsee kestävän rahoituksen esimerkkeinä vihreät lainat ja vastuullisuuteen linkitetyt lainat. Uudistuvilla markkinoilla luotettavien ja sitoutuneiden toimittajaverkostojen arvo korostuu.
”Myös asiakkaillamme on omat, vaativat päästövähennystavoitteensa. Kipsilevykuivurimme sähköistämisinvestointi on tärkeä osoitus sitoutumisestamme asiakkaitamme kohtaan ja tuestamme heidän tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusi kipsilevykuivuri on ensimmäinen osa hankekokonaisuutta, jonka avulla pyrimme tulevaisuudessa toimittamaan markkinoille päästöttömällä energialla valmistettuja kipsilevyjä”, Torikka kertoo.
Tuotannon sähköistämisen lisäksi Knaufin kestävän kehityksen tiekartta sisältää kehitysprojekteja useilla eri osa-alueilla. Kankaanpään kipsilevytehtaan hukkalämpö on vuodesta 2021 ohjattu kaupungin kaukolämpöverkkoon. Toimenpiteet muun muassa vedenkäytön vähentämiseksi, jätemäärän pienentämiseksi ja kierrätyskipsin osuuden kasvattamiseksi edistyvät suunnitelmien mukaisesti. Toimien myötä Torikka uskoo Knauf Oy:n olevan valmis kohtaamaan kestävämmän rakentamisen tulevaisuuden avoimin sylin. Yhtiön kevytrakentamisen tuotevalikoima on lähtökohtaisestikin valmis vastaamaan uudistuvan rakentamisen tarpeisiin, vaikka se osin edellyttääkin poisoppimista joistain juurtuneista, vanhoihin tottumuksiin perustuvista rakennustavoista:
”Kipsilevyseinät ovat merkittävä keino rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Monesti yleisesti osastoivissa rakenteissa käytettyjen materiaalien hiilijalanjälki kiloa kohden on matalampi, kuin kipsilevyn. Mutta eihän kohteeseen tarvittavaa määrää osastoivia rakenteita ei kuitenkaan mitata kilogrammoissa, vaan juoksu- tai neliömetreissä, vai mitä? Neliömetreiksi käännettynä peli kääntyykin dramaattisesti kipsilevyseinän hyväksi. Jos esimerkiksi osastoiva betonielementti, painaa karkeasti noin 10 kertaa kipsilevyseinää enemmän, on siihen luonnollisesti sitoutunut paljon enemmän hiiltä seinäneliömetriä kohti.”
Rakennuksen elinkaaren aikana ja sen lopussa kipsi esiintyy edukseen myös useammalla muulla tavalla. Kipsilevyseinän purkaminen onnistuu raskasta rakennetta merkittävästi helpommin, mikä lisää rakennuksen muuntojoustavuutta. Paremman muunneltavuuden johdosta rakennusta ei tarvitse kokonaisuudessaan purkaa esimerkiksi käyttötarkoituksen muuttuessa. Pilarirakenteiden avulla huomioitu kantavuus tekee tilaa muunneltaville ja monikäyttöisille kiinteistöille. Myös tilamuutoksista syntyy rakennusjätettä, mutta tämänkin asian osalta kipsillä on merkittävä etu.
”Keveytensä lisäksi kipsi on erittäin hyvin kierrätettävissä oleva rakennusmateriaali. Kipsiraaka-aineen ominaisuudet pysyvät kierrätyksen yhteydessä muuttumattomina ja sen voi kierrättää uudelleen ja uudelleen. Vaikka jätelaki edellyttää erilliskeräyksen järjestämistä kipsille, purku- ja ylijäämäkipsiä saapuu kipsiteollisuuden uusiokäyttöön toistaiseksi harmillisen vähän. Me kuitenkin näemme tilanteen mahdollisuutena ja teemme aktiivisesti töitä kierrätyskipsin saatavuuden parantamiseksi”, painottaa Torikka.
