Skal ei hyväksy tierahoituksen supistamista
Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry ei hyväksy tulevaan hallitusohjelmaan tyrkyllä olevaa linjausta, jonka mukaan liikenneväyliin ohjattaisiin yhä vähemmän rahaa ja joka vielä painottuisi entistä enemmän rautateille. Sen sijaan Skal vaatii lisärahoitusta tieinfran ylläpitoon ja rakentamiseen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry ei hyväksy tulevaan hallitusohjelmaan tyrkyllä olevaa linjausta, jonka mukaan liikenneväyliin ohjattaisiin yhä vähemmän rahaa ja joka vielä painottuisi entistä enemmän rautateille. Sen sijaan Skal vaatii lisärahoitusta tieinfran ylläpitoon ja rakentamiseen.
Skalin mukaan liikenteeltä kerättävät veroluonteiset tulot ovat vuodessa noin 6,5 miljardia euroa, joka lähes kokonaisuudessaan kerätään tieliikenteeltä. Tienpitoon tästä rahasta käytetään vain noin 530 miljoonaa.
Skal perustelee tiestön lisärahoitustarvetta muun muassa siten, että pitämällä tieverkko kunnossa ja investoimalla siihen varmistetaan maanteiden tavaraliikenteen tehokas, turvallinen ja ympäristöystävällinen toiminta. Toimivat valtakunnalliset liikenneyhteydet takaavat myös sen, että Suomi pysyy asuttuna.
Tavaravirtojen ohjaaminen tarvitsee tehokkaan runkoväylästön, johon terminaalit ja satamat kytkeytyvät. Logistisia toimintoja haittaavien pullonkaulojen poistaminen on asetettava tulevassa hallitusohjelmassa painopistealueeksi. Myös helppokäyttöisillä ja edullisilla älykkään liikenteen sovelluksilla voidaan tehostaa logistiikkaa ja parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Skal ei hyväksy tierahoituksen supistamista”
Tiestön rakentaminen, ja olemassa olevan tiestön kunnossapito on pikkuhiljaa Suomessa saatettu niin retuperälle, ettei heikompaa näe enää kuin Kreikassa ja Portugalissa. Ja alemmas ollaan menossa. Sehän onnistuu niin kauan kun kukaan ei pistä hanttiin tosissaan. Jollei ulkomaalaisille tienkäyttäjille saada Eurovignet-maksua käyttöön, jäävät maksut edelleen suomalaisten autoilijoiden maksetteviksi. Tiestö kuntoon tai liikenteen määrä pakkotoimin alemmaksi. Kuljetusalalla riittäisi puolet nykyisestä kalustosta hoitamaan tavarankuljetuksen, jos ajot järkeistettäisiin siten ettei joka toinen rahtiauto teillämme kulje tyhjänä. Koska huolintaliikkeet lastaavat vain omia yksiköitään, seisovat niin autot kuin kuljettajatkin odottelemassa oman huolitsijan kuormaa tai palaavat tyhjinä ”kotiin”. Ei siis järjen hiventä aikana, jolloin kuljetusten järkeistäminen olisi jo erittäin helppoa.
6,5 miljardin kerääminen ja siitä vain 530 miljoonan käyttäminen ylläpitoon on melko surkea yhtälö.
Suomi on alkanut muuttua liian Helsinki-keskeiseksi. Vihreät näyttävät luulevan että raideliikenne oikeasti olisi ratkaisu logistiikkaan tai päästötavoitteisiin.
Raideverkosto on niin harvaa että esimerkiksi puun kerääminen ei sen varassa onnistu eikä ole kustannustehokasta. Raideliikenteen käytön yhteydessä syntyvä lastausten ja purkujen lisääntyminen on tehotonta ja siksi kallista.
Raideliikenne ei toimi missään muualla kuin Helsingissä myöskään ihmisten työmatkaliikenteessä. Bussiliikennekään ei toimi muualla tarpeeksi hyvin.
Suomeen ei pidä rakentaa yhdestä näkökulmasta katsoen koneistoa joka toimii vain yhden näkökulman eli joukkoliikenteen ehdoilla. Ei kai ihminen ole syntynyt tänne joutuakseen joukkoliikennevälineiden orjaksi.
Joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin että se on tarpeeksi houkutteleva ja kannattava vaihtoehto. Se ei ole sitä suurimmassa osassa maata, koska ihmisiä on liian vähän. Tähän kuulee liian usein yksisilmäisiä ehdotuksia että ihmisten pitäisi muuttaa Helsinkiin junaraiteen päähän.
Raideliikenne on liiketoiminnan kannalta toimintaa supistava tekijä kuin mahdollisuuksia avaava. Suomessa mahdollisuuksia pitää mieluummin avata kuin supistaa.
Rahtiliikenteen kustannustaso ja hintakilpailu pitää tällä hetkellä huolen siitä, että tyhjänä ajoa on oikeasti vähän ja se vähenee koko ajan.