Kokeile kuukausi maksutta

Rakennetun ympäristön tila heikkenee edelleen

Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n johdolla on toteutettu järjestyksessään kolmas ROTI-raportti. Raportin lopputulema on synkeä, sillä verrattuna edelliseen raporttiin on moni jo silloin huomioitu riski osoittautunut todeksi. Lisäksi kolmella keskeisellä sektorilla, rakennukset, liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka, on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan orastavan paranemisen jälkeen. Vain ekotehokkuudessa ja koulutuksessa sekä kehityksessä on positiiviset näkymät, niissäkin lähtötaso on ollut suhteellisen matala.

Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n johdolla on toteutettu järjestyksessään kolmas ROTI-raportti. Raportin lopputulema on synkeä, sillä verrattuna edelliseen raporttiin on moni jo silloin huomioitu riski osoittautunut todeksi. Lisäksi kolmella keskeisellä sektorilla, rakennukset, liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka, on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan orastavan paranemisen jälkeen. Vain ekotehokkuudessa ja koulutuksessa sekä kehityksessä on positiiviset näkymät, niissäkin lähtötaso on ollut suhteellisen matala.

image

Myös ROTIn projektipäällikkö, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski on huolestunut. Vaikka raportti antaa yleisarvosanaksi 71/2 – 8 eli kouluarvosanalla tyydyttävän, niin arvosanat ovat valumassa alaspäin.

”Esimerkiksi korjausvelkaan ei ole puututtu infran osalta juuri lainkaan ja nyt ollaan leikkaamassa jo väylästömme peruskunnossapidosta. Myönteistä sen sijaan on, että viime raportissa julkituotu huoli vesi- ja viemärijärjestelmien kunnosta on herättänyt edes joidenkin kuntien päättäjät ryhtymään toimiin”, Vehmaskoski toteaa.

Vehmaskoski painottaa, että suurin osa kansallis- ja yksityisestä varallisuudestamme on kiinteistöissä. Ne ovat myös ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ylläpitäjinä. Kun niiden kunto heikkenee, myös kilpailukykymme heikkenee. Reunaehtona on, että määrärahoja ei voida enää kasvattaa, vaan vähemmillä resursseilla on saatava entistä enemmän aikaiseksi.

Suomalainen rakennettu ympäristö 3.0

Suomen ilmastopoliittiset sitoumukset vuosille 2020 ja 2050 asti ovat todella radikaalit. Tulevia ja tehtyjä päätöksiä ei helpota turbulenssi, jossa elämme kun Euroopan talous on vaakalaudalla, korot heittelehtivät ja asuntomarkkinoiden tulevaisuudesta vallitsee epätietoisuus samalla kun julkisen sektorin investointikyky heikkenee. Samanaikaisesti olisi satsattava voimakkaasti energiatehokkuuteen.

”Toivottavasti raportti osaltaan auttaa havahtumaan velvoitteisiin, joihin jo olemme sitoutuneet. Tehokkuuden on parannuttava, mutta se on myös ymmärrettävä paljon laajemmin kuin vain taloudellisessa mielessä”, Vehmaskoski sanoo.

Nyky-Suomi on käytännössä rakennettu kahdella kierroksella, sotien päätyttyä alkoi jälleenrakennuksena ja 1960-1970-luvuilla kaupungistumisena. Nyt yhdistyvät vanhan rakennuskannan peruskorjaustarpeet ja kaupungistumisen uusi aalto vastaavat kolmatta kierrosta. Onneksi raskas infra on valmis, mutta se ei riitä, vaan jonkin sortin vallankumous on tulossa. Nyt olisi luotava Suomen rakennetun ympäristön versio 3.0.

”1970-luvulla lähiöihin ja elementtitaloihin asutettiin valtava määrä ihmisiä. Nyt tarpeet ja arvot ovat muuttuneet ja syy-seuraussuhteet monimutkaisempia. Tarvitsisimme rakennetun ympäristön ministeriön, joka yhdistäisi keskeiset elementit: maankäytön, rakentamisen, asumisen ja liikenteen yhteen paikkaan. Nyt näiden välillä ei ole hallittua yhteistyötä. Liikennevirasto on loistava alku, mutta vielä puuttuu ainakin yksi askel.”

Plussaa ja miinusta

ROTI 2011-raportti listaa kultakin pääsektorilta kiitettävää ja moitittavaa. Rakennusten osalta kiitetään hallituksen onnistunutta korjausrakentamisen aktivointia kotitalousvähennyksillä, korjausavustuksilla sekä uudella asunto-osakeyhtiölailla. Moitittavaa on rakennusten ja alueiden uudistamiseen sekä täydennysrakentamiseen liittyvän osaamisen puute. Raportissa edellytetäänkin kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja rakennetun ympäristön uudistamisessa ja täydentämisessä.

Liikenneverkoista kiitetään kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäajattelun yleistymistä, mutta moitteita saa liityntäpysäköinnin hidas toteutuminen oleellisena osana liikennejärjestelmää. Raportissa edellytetäänkin rohkeutta investoida älyliikenteeseen ja pitkäjänteisesti raide- ja tieverkkoon.

Yhdyskuntatekniikassa kiitetään maailman korkeatasoisinta yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä, mutta moititaan julkisohjauksen poukkoilua ja alan hitautta innovaatioiden kehittämisessä. Siksi tekijät edellyttävät ohjauskeinoja, resursseja ja uusia toimintamalleja järjestelmien riittäväksi uusimiseksi.

Koulutuksessa ja kehityksessä kiitosta saa RYM Oy:n yritysvetoinen perustaminen. Moitteet kohdistuvat kehitysjohtamisen osaamisen puutteisiin. Tilanteen korjaamiseksi raportin tekijät edellyttävät alan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän uudistamista elinikäistä oppimista tukevaksi.

ROTI-raporttiin uutena tuotu ekotehokkuus saa kiitosta isoista edistysaskelista uudisrakentamisessa. Normit kehittyvät ja asioita tapahtuu myös markkinaehtoisesti. Moitteita saavat peruskorjausten nykyiset toimintatavat sekä ohjauskeinot, jotka  eivät edistä energiatehokkuutta. Tämän vuoksi raportin tekijät edellyttävät harmonisoituja ja läpinäkyviä arviointi- ja laskentamenetelmiä rakennusten ja alueiden koko elinkaaren kattavien ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

FAKTALAATIKKO 

ROTI-raportti

Mikä on rakennetun omaisuutemme kunto ja mihin alamme on kehittymässä? Mikä on roolimme kotitalouksien hyvinvoinnin edistäjinä tai kansakunnan kilpailukyvyn kehittäjänä? Mikä on visiomme huomisen paremmasta Suomesta? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastaava Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2011 -raportti julkaistiin 2.2.2011.

ROTI 2011 perustuu yli 80 kiinteistö- ja rakentamisalan johtavan ammattilaisen paneelityöskentelyyn. Raportti tarkastelee rakennettua ympäristöämme rakennusten, liikenneverkkojen ja yhdyskuntateknisten järjestelmien näkökulmasta. Poikkileikkaavina näkökulmina ovat lisäksi ekotehokkuus sekä koulutus ja kehitys.

Raportissa annetaan kouluarvosanat rakennetun ympäristömme viidelle osa-alueelle ja arvioidaan tulevan kehityksen suuntia. Raportti esittelee vuosille 2015 ja 2020 kymmenen erilaista tavoiteskenaariota. Kiireellisimmät päätehtävät ovat: Korjausvelan hoitaminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja toimialan osaamisen sekä teknologian kehittäminen.
Lisää aiheesta: www.roti.fi

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennetun ympäristön tila heikkenee edelleen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat