Suomalaisrakennukset kestävät myrskytuulta
Irtoilevat peltikatot ja räystäät ovat riivanneet taloja myrskyn kaatamien puiden lisäksi. Talonrakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että rakenteellisia vaurioita tuuli ei kuitenkaan pysty rakennuksille aiheuttamaan.
Irtoilevat peltikatot ja räystäät ovat riivanneet taloja myrskyn kaatamien puiden lisäksi. Talonrakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että rakenteellisia vaurioita tuuli ei kuitenkaan pysty rakennuksille aiheuttamaan.
Pinnalliset vauriot ovat tyypillisiä. Huonosti kiinnitetyt listat, kuten peltilistat ja räystäslistat, mainoskyltit tai muut irto-osat voivat kovan tuulen voimasta löystyä tai lähteä liikkeelle.
Myös katteet, kuten Suomessa tyypilliset sileät peltikatot, voivat lähteä myrskyllä lentoon, vaikka kiinnityksessä ei alun perin mitään isompaa vikaa olisikaan.
”Jos pelti alkaa irrota räystään nurkasta, tuulen ryskytys alkaa irrottaa kiinnikkeitä. Kun tuuli pääsee pellin alle, se kääräisee pellin katolta pois”, Pentti kertoo.
Tuuli ei mökkiä kaada
Vaikka mainoskyltit lentelisivät ja pellit lepattaisivat, Suomessa tuuli yltyy harvoin lukemiin, joissa se vahingoittaisi talojen rakenteita.
”En olisi kovin huolissani. Koettujen tuulten nopeuksien aiheuttamat paineet eivät ylitä niitä kuormia, joille rakennukset on suunniteltu”, Pentti sanoo.
Suurimpana uhkana rakennuksille myrskysäällä ovat kaatuilevat puut.
Pentin mukaan tuulenpuuskien lisäksi taloja voi uhata vaakatasossa seiniin iskevä sade, jonka seurauksena vettä pääsee talon rakenteisiin. Vesi voi tunkeutua esimerkiksi tiilimuurauksen läpi.
Hän huomauttaa, että lähellä taloa sijaitsevat puut voivat paitsi kaatua, myös ehkäistä kosteuden haihtumista rakennuksen seinistä myrskyn jälkeen.
Kiinteistöt tarkastukseen
Kun sää tyyntyy, vaurioita voi alkaa tarkastaa silmämääräisesti ja irronneita osia voi tunnustella käsin. Pentti muistuttaa, että henkensä uhalla ei rännejä tai mastoja pidä lähteä tutkimaan.
”Näissä tarkastuksissa pitää aina varoa sitä, ettei aiheuta enempää vahinkoa. Ettei mene katolle liukkaalla ja sitten putoa alas sen takia.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Suomalaisrakennukset kestävät myrskytuulta”
Onhan rakennusten pitänyt kestää myös lumikuormat, eivätpä vaan hallit kestäneet.
On vain ajan kysymys, milloin tuuli kaataa jonkin hallin, ja nakkaa sen naapurin tontille.
Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on ollut suunnittelu- tai työvirhe.
Mielenkiintoista kyllä. En itsekkään usko, että tuulenpaine itsessään aiheuttaa ongelmia.
Mutta mikä mahtaisi olla tilanne, mikäli kattojen lumikuormat olisivat esim vuoden 2010 tasoa? Pajukosken 2010 tekemässä tutkimuksessa oli selvästi havaittavissa, että kattojen sortumat ja rakennemuutokset sijoittuivat rannikkoseuduille. Pajukoski kertoo myös, että ongelma ei ole kantavuus, vaan katon stabiliteetti. Tottakai rannikkoseutujen nopeuspaineet on otettu huomioon rakennesuunnittelussa, mutta uskon silti vakaasti, että tuulenpaine lisää huomattavasti kattojen ristialttiutta.
Summa summarum. Ei pelkkä tuulen nopeuspaine, mutta se yhdistettynä korkeaan lumikuormaan lisää varmasti riskiä sortumiselle.
Kovin moni rakennesuunnittelua tekevä ei ole kokemukseni mukaan lukenut Eurocode ykkösen tuulikuormaosaa, saati opetellut sen mukaista laskentaa. Meillehän tarjotaan sen kotimaassa kehiteltyä tynkäversiota. Ei olisi pahitteeksi tsekata, miten esimerkiksi kattopinnan imu- ja puristusvoimat lasketaan, jotta osaisi koodin mukaan määritellä kiinniketarpeen ja sitä kautta alusrakenteiden kestävyyden ja kiinnitykset. Ehkäpä softa hoitaa jatkossa tämän, eikä inssin tarvitse asiaa opetella. Se lienee nykytrendi.
Kattopinnat ja niiden tukirakenteet on monissa tapauksissa ostettu tuoteosakauppana, mihin sisältyy pintojen ja niiden kiinnitysten mitoitus. On ilmeistä, että ainakin tällaisissa tapauksissa vastaavan rakennesuunnittelijan pitäisi toisaalta kertoa tuoteosatoimittajalle tarkemmin katon (seinien myös) pinnan muodoista, joiden takia pitäisi käyttää tuulikuormalle korotettuja muoto- tai voimakertoimia, ja toisaalta vastaavan suunnittelijan pitäisi myös tarkistaa kattojen mitoituksessa käytetyt paikalliset tuulenpaineet, että oikeita arvoja on noudatettu katto- ja seinäpintojen kiinnityksien suunnittelussa. – Näissä kohdissa tuntuu siltä, kuin toimeksiantosopimuksien ruksit tai niiden puute menisivät Maankäyttö- ja rakennuslain pykälien edelle. Kuka tällöin vastaa, että erillissuunnitelmat yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden?
toimeksiantosopimuksien
Pääsuunnittelija, on vastannut jo yli kymmenen vuotta.
…ja pääsuunnittelija on tietysti arkkari, jolla varmasti on Eurocode ja rakennesuunnittelun tarpeet hallussa, eikö? Parempi, kun vastaava rakennesuunnittelija vastaisi tästä puolesta.
Pääsuunnittelija vastaa siitä, että rakennesuunnittelijat ovat sovittaneet suunnitelmat keskenään (työtä ei tarvitse tehdä pilkkuja myöden itse) ja että rakennesuunnitelmat ovat yhteensovitettu kaikkien muiden suunnitelmien kanssa.
Rakentamisessa ei ole mitään epäselvyyksiä vastuiden kanssa. Viranomaisia ei kiinnosta onko jossain sopimuspaperissa rasti ruudussa vai ei. Avainhenkilöt ovat rakennuttaja, päätoteuttaja ja pääsuunnittelija.