Heinosen väitöstutkimuksessa selvisi, että aluerakenne vaikuttaa merkittävästi suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin. Kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat tiukasti asukkaan kulutustasoa. Tiiviin aluerakenteen sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt sekä ympäristöön liittyvät edut ovat monesta näkökulmasta merkittäviä. Ilmastonmuutoksen suhteen tiivis aluerakenne ei Heinosen mukaan kuitenkaan ole merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista.
Heinonen rakensi tutkimustaan varten hybridi-elinkaarilaskentamenetelmää hyödyntävän arviointimallin kaupunkien ja kaupunkialueiden asukkaiden hiilikulutuksen laskemiseksi.
Väitöskirjassaan hän pyrkii näyttämään, että kaupunkirakenteisiin liittyvän kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalin tehokas hyödyntäminen vaatii asukkaiden kulutuksesta aiheutuvien päästöjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Kaupunkien ja kaupunkialueiden sisällä syntyviä päästöjä tarkastelevat perinteiset arviointimenetelmät eivät Heinosen mukaan kykene tuottamaan riittävää pohjaa tehokkaalle kaupunkitason hiilijohtamiselle.
Kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi väitöskirja rakentuu useille samaa aihepiiriä eri näkökulmista tarkasteleville tapaustutkimuksille Suomen aluekontekstissa. Kaikkien viiden väitöskirjaan kuuluvan tutkimuksen tulokset on julkaistu artikkeleina akateemisissa julkaisuissa vuosina 2010-2011.
Heinonen väittelee perjantaina 23.maaliskuuta Aalto-yliopistossa Espoossa. Väitöskirjan nimi on ”The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer”, suomennettuna ”Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin”. Vastaväittäjänä toimii professori Arpad Horvath, University of California, Berkeley.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä”
Kestävä kehitys on hieno asia mutta yritämme toteuttaa sitä enemmän myytteihin kuin tietoon (jota ei ole ?) perustuen.
Myyttejä: tiivis kaupunkirakenne, tuulivoima, diesel ’puhtaampaa’ kuin bensiini, liha kuluttavampaa kuin kasvit ..ym…ym…you name it.
Onkohan väitöskirjassa tutkittu väljän asuinalueen positiivisia ja erinomaisia ominaisuuksia?
– yhteisöllisyys, naapuriapu, talkoohenki jne => tutkitusti terveyttä ja pitempää ikää
– oman puutarhan lähiluomuruokatuotanto
– ekologisesti erittäin tuhoisan kesämökkirakentamisen ja -matkailun väheneminen
– kaikenlaista mielenvirkeyspuuhaa
– etätyö OK
– voi kevytliikkua pitemmällekin joukkoliikenteen solmupaikalle, mistä terveyttä lisää jne. Tällöin hiukkaspäästöt vähenevät, jos joukkoliikenteen wähämaksuilla kompensoidaan lippujen hintoja.
Väljä asuinalue saattaakin olla kestävän tulevaisuuden kehto nykyistä terveempine asukkaineen, jotka elävät pitempään ja terveempinä kuin sumpussa asuvat.