Kiuru: Hoivarakentamisen ongelmien selvittelyä pitää jatkaa
Oikeustieteen kandidaatti Saila Eskola on luovuttanut ympäristöministeriölle laatimansa selvityksen erityisryhmien asumisen tukemisessa ja palveluasumisen järjestämisessä ilmenneistä epäkohdista. Selvityksen mykaan palvelutalossa toimivan palveluntuottajan vaihtumiseen liittyy käytännön ongelmia, mutta palveluasumisen ja palveluntuottajan kilpailuttamiseen ei ole löydettävissä yhtä ainoaa oikeaa mallia. Kuntia on ohjeistettava kilpailutuksessa ja toimijoille luotava läpinäkyvät pelisäännöt palveluhankintoja tehtäessä.
Oikeustieteen kandidaatti Saila Eskola on luovuttanut ympäristöministeriölle laatimansa selvityksen erityisryhmien asumisen tukemisessa ja palveluasumisen järjestämisessä ilmenneistä epäkohdista. Selvityksen mykaan palvelutalossa toimivan palveluntuottajan vaihtumiseen liittyy käytännön ongelmia, mutta palveluasumisen ja palveluntuottajan kilpailuttamiseen ei ole löydettävissä yhtä ainoaa oikeaa mallia. Kuntia on ohjeistettava kilpailutuksessa ja toimijoille luotava läpinäkyvät pelisäännöt palveluhankintoja tehtäessä.
”Selvitys antaa pohjan pitkän tähtäimen suunnittelun lisäämiseen ja pelisääntöjen selkiyttämiseen. On niin kunnan, valtion kuin palveluasumisen asukkaidenkin etu, että kunnat suunnittelevat palveluasumisen järjestämistä jatkossa pidemmällä tähtäimellä. Selvitys ei kuitenkaan ratkaise kaikkia palveluasumisen järjestämisen ongelmia ja työtä niiden selvittämiseksi on jatkettava”, asuntoministeri Krista Kiuru sanoo.
Selvityksessä käydään läpi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) myöntämän erityisryhmien asumisen investointirahoituksen myöntämiskäytäntöjä sekä kuntien palveluasumishankintoja. Selvityshenkilö on arvioinut niitä erityisesti julkisten hankintojen, kilpailuneutraliteetin, asukkaiden asumisturvan ja palvelutalojen pitkäaikaisen käytön näkökulmista. Saila Eskolan selvityksen mukaan Ara on toiminut tukia myöntäessään lain kirjaimen mukaisesti.
Keskeisimpään ilmenneeseen ongelmaan eli palvelutalon rakennuttajan, palveluntuottajan ja kunnan välisiin yksinoikeussopimuksiin voidaan puuttua lisäämällä Aran avustusten myöntämisen kriteereihin ehto, jonka mukaan kunnan on voitava vaihtaa palveluntuottajaa kilpailutuksen seurauksena. Lisäksi ympäristöministeriön ohjauskirjettä Aralle investointiavustusten myöntämiseksi täsmennetään.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kiuru: Hoivarakentamisen ongelmien selvittelyä pitää jatkaa”
ARA JA HOIVARAKENTAMISEN TUKISOTKUT
Rakennuslehti uutisoi torstaina 15. maaliskuuta, että hoivapalveluyhtiöiden omistamat tai ainakin osittain niiden bulvaaneina toimivat yleishyödylliset yhtiöt ovat saaneet ARAlta tukipäätökset yli 60 miljoonan euron avustuksista ja noin 250 miljoonan euron korkotukilainoista vuodesta 2008 lähtien.
Rakennuslehti uutisoi 16.3.3012, että asuntoministeri Krista Kiuru asettaa Saila Eskolan selvittämään hoivarakentamisen tukisotkuja. Kiurun mukaan ”Asian mittasuhde ei yllättänyt vaan se, että tämä on ollut näin selkeä ja pelottavaksi tullut maantapa”. Hän on tyytymätön ARAn toimintaan asiassa.
Tänään 21.6.2012 Rakennuslehti uutisoi, että Kiurun mukaan hoivarakentamisen ongelmien selvittelyä pitää jatkaa. Uutisessa kerrotaan, että ”Saila Eskolan selvityksen mukaan Ara on toiminut tukia myöntäessään lain kirjaimen mukaisesti.”
Asettaessaan selvityshenkilön selvittämään hoivarakentamisen tukisotkuja asuntoministeri Kiuru oli tyytymätön ARAn toimintaan. Selvityshenkilö Eskolan mukaan ARA on toiminut tukia myöntäessään lain kirjaimen mukaisesti. Onko niin, että vika onkin lainsäädännössä eikä ARAssa, joka tekee tukipäätökset? Mistä on kysymys? Mistä Eskolan selvityksen voisi saada?
Eskolan erinomainen selvitys löytyy ympäristöministeriön sivuilta.
Tässä jälleen kerran Mikko Kortelainen ja Rakennuslehti paljastivat suuren laittomuuden. Kyseessä oli melkein yhtä suuri kuppaus kuin asuintalovaraukset ellei jopa vuokrantasausjärjestelmä tai ylipäätään ARA ja sen tuet. Ilmeisesti selvitystyön lopputulema oli väärä kun asuntoministerimmekin siihen vaatii lisäselvitystä. Asuntopolitiikan onnistuneisuutta voi parhaiten määrittää toteutuneella korkotukituotannolla, minkä vähyyden syynä on luonnollisesti ja pelkästään alan toimijoiden ahneus. Selväähän on, että jatkuvasti kiristyvät rakennusmääräykset, valtiovallan toimenpiteet konsernien sisäisten korkojen verovähennysten leikkaamiseksi ja heikoimpaan kansanosaan kohdistumattomat veronkorotukset eivät millään lailla tule vaikuttamaan vuokratasoon tai vuokratuotannon kiinnostavuuteen. Onneksi kuitenkin nyt saadaan tämä hoivarakentamisen sikailu kuriin.
KYSYMYS ASUNTOMINISTERI KRISTA KIURULLE
Ympäristöministeriölle laatimassaan ja 31.5.2012 päivätyssä selvityksessään ARAn erityisryhmien asumisen investointirahoituksesta ja palveluasumisesta Saila Eskola kirjoittaa sivulla 31 seuraavaa:
”Esiin nostettujen epäkohtien osalta voidaan ARAn toiminnan osalta todeta seuraavaa:
– Tuen saamiseen ei vaikuta se, onko tuen hakijana olevan rakennuttajan ja tiloissa palvelua tuottavan palveluntuottajan omistajina samoja oikeushenkilöitä.
– ARA ei saa tukea haettaessa tietoa mahdollisesta konsernirakenteesta.
– Tontin myymiseen liittyviä asioita ei huomioida ARA tukipäätöstä tehtäessä.
– ARA ei puutu siihen, kuka tuottaa palvelut.
– ARA ei saa tukea haettaessa aina edes tietoa siitä, kuka palvelut tulee tuottamaan.
– ARA ei pysty vaikuttamaan siihen, kuka palvelut tuottaa. Laki ja ohjeistot eivät anna mahdollisuuksia hylätä hankkeita palveluntuotantoon liittyvistä syistä.
– ARA ei edellytä palveluntuottajan kilpailuttamista.
– Välivuokrauksella ei ole vaikutusta ARA tuen saamiseen. ARA ei myöntämiskäytännöissään arvioi sitä, onko tilat välivuokrattu kunnalle vai ei. ARA voi saada tuen hakuprosessissa tiedon asiasta.
– ARA ei ole puuttunut siihen, syntyykö palveluntuotannon järjestämisessä mahdollisesti sellai-sia toimintaketjuja, jotka voivat olla ongelmallisia kilpailuneutraliteetin näkökulmasta.
– ARA ei saa tietoa toimintaketjusta (tontin myynti, palvelutalon rakennuttaminen, välivuokraus, palveluntuottajan yksinoikeus palvelun tuottamiseen tuetuissa tiloissa), joten ARAlla ei ole edes mahdollisuutta arvioida sitä, aiheuttaako tuen myöntäminen mahdollisesti ongelmia kilpai-luneutraliteetin kannalta.
– ARA ei seuraa palveluprosessia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ARA on toiminut tukia myöntäessään lainsäädännön ja ympäris-töministeriön ohjeiden mukaisesti.”
Ara-parka joutuu toimimaan puutteellisen lainsäädännön ja ympäristöministeriön puutteellisten ohjeiden varassa. Puutteellisen lainsäädännön ja puutteellisen ohjeistuksen johdosta Aran virkamiehet joutuvat syytämään meidän veronmaksajien rahoja satoja miljoonia euroja kaikenkarvaisille Attendoille, Mediverkoille jne. Kenen ehdoilla lait on laadittu, jos ne pakottavat Araa lapioimaan meidän rahoja ympäriinsä ilman mitään harkintaa ja tolkkua?
Aikooko asuntoministeri Krista Kiuru panna alulle lainsäädännön uudistustyön, jotta Ara-parka saisi paremmat edellytykset käyttää sille kuuluvaa harkintavaltaa myöntäessään erilaisia tukia ja avustuksia kaikenkarvaisille hoivapalveluyhtiöille ja niiden omistajille?