Kehärata-hankkeen asiantuntijaselvitys valmistui
Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut tilaamansa ulkopuolisen arvion Kehäradan lisätöihin liittyvistä epäselvyyksistä asiantuntijayritys KPMG:ltä. Kyse on Liikenneviraston ja Kehäradan pääurakoitsija Lemminkäinen Infran sovintosopimuksesta, joka koskee pohjaveden pinnan alenemisen aiheuttamia 2,4 miljoonan euron lisäkustannuksia Itäisen suuaukon rakennusurakassa. Sovintosopimuksen perusteita on julkisuudessa kyseenalaistettu.
Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut tilaamansa ulkopuolisen arvion Kehäradan lisätöihin liittyvistä epäselvyyksistä asiantuntijayritys KPMG:ltä. Kyse on Liikenneviraston ja Kehäradan pääurakoitsija Lemminkäinen Infran sovintosopimuksesta, joka koskee pohjaveden pinnan alenemisen aiheuttamia 2,4 miljoonan euron lisäkustannuksia Itäisen suuaukon rakennusurakassa. Sovintosopimuksen perusteita on julkisuudessa kyseenalaistettu.
”Saadun ulkopuolisen selvityksen ja osapuolten kuulemisten perusteella arvioimme, että Kehäradan lisätöiden sovintosopimuksen tekeminen on vallinneessa tilanteessa ollut perusteltua. Oikeudenkäynnin lopputulosta olisi ollut vaikea ennakoida muun muassa puutteellisen dokumentoinnin vuoksi”, liikenneministeri Merja Kyllönen toteaa ministeriön tiedotteessa.
KPMG:n Kehärata-selvitys toi esille Liikenneviraston johtamiseen, projektinhallintaan ja resursointiin liittyviä kehitystarpeita, joihin viraston tulisi kiinnittää jatkossa huomiota kaikissa merkittävissä infrahankkeissa.
Selvityksessä todetaan myönteisenä, että Liikennevirasto on tunnistanut haasteet ja on tehnyt usean vuoden ajan hyvää kehitystyötä kilpailutus- ja toimintamallien parissa ja että tätä työtä tulisi jatkaa järjestelmällisesti.
Selvityksen mukaan Liikenneviraston tulisi kehittää ohjaus- ja johtamiskäytäntöjään kaikilla toimialoilla. Viraston tulisi kuvata keskeiset hankkeisiin liittyvät prosessit sekä niihin liittyvät riskit ja kontrollipisteet.
Liikennevirasto johtaa 655 miljoonan euron Kehärata-hanketta erittäin kapealla resursoinnilla, mikä ei ole poikkeuksellinen käytäntö virastossa. Viraston tulisi varmistaa, että kaikki merkittävät hankkeet on paremmin resursoitu. Hankkeita tulisi aidosti johtaa ohjaus- ja johtoryhmien toimesta.
Liikenneviraston tulisi jalkauttaa hankkeisiinsa toimivat raportointikäytännöt sekä yksinkertaistaa ja tehostaa dokumentointikäytäntöjään.
Puutteita johtamisessa ja dokumentoinnissa
Kyllönen uskoo, että nyt valmistunut Kehärata-selvitys antaa uusia työkaluja Liikenneviraston johtamisprosessien parantamiseen.
”Kehäradan lisätöihin liittyvät epäselvyydet ovat esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun johtamisen prosessit eivät ole kohdallaan. Tämä surkeiden sattumusten sarja olisi ehkä vältetty, jos viraston sisäinen johtaminen ja dokumentaatio olisivat olleet paremmin hallinnassa. Nyt useat riskit realisoituivat”, Kyllönen summaa.
Liikennevirasto teki keväällä 2012 Kehäradan pääurakoitsija Lemminkäinen Infran kanssa sovintosopimuksen pohjaveden pinnan alenemisen aiheuttamista ylimääräisistä lisäkustannuksista. Sovintosopimuksen perusteita kyseenalaistettiin julkisuudessa ja liikenne- ja viestintäministeriö pyysi Liikennevirastolta asiasta selvitystä syyskuussa. Ministeriö ei pitänyt saamaansa selvitystä riittävänä, vaan kuuli vielä Kehärata-hankkeen osapuolia ja pyysi lisäksi asiantuntijayritys KPMG:ltä ulkopuolista selvitystä.
Kehäradan työmaalla tapahtunut vahinko johtui monen erilaisen tekijän yhteisvaikutuksesta. Syitä selvityksissä on löytynyt sekä tilaajan että urakoitsijan puolelta. Sovintosopimuksessa molemmat osapuolet ottivat ylimääräisiä kustannuksia vastattavakseen, Liikennevirasto 1,5 milj. euroa ja urakoitsija 0,9 milj. euroa.
Valtion talousarviosta annetun asetuksen mukaan viraston johdon on huolehdittava siitä, että virastossa on käytössä asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Näin voidaan varmistaa viraston talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus.
”Liikennevirastossa kehittämistarpeita on jo tunnistettu ja uusi pääjohtaja tulee varmasti jatkamaan tätä työtä määrätietoisesti. Ministeriö tulee tätä myös edellyttämään”, ministeri Kyllönen sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Kehärata-hankkeen asiantuntijaselvitys valmistui”
Kuka oikein valitsi tuon ”puolueettoman” konsultin? Netistä on pikaisesti löydettävissä: Lielahti–Kokemäki-ratahanke on Liikenneviraston pilottikohde allianssimuotoisesta toteutuksesta. Konsultteina ovat KPMG, Vakeva…”
Niinpä niin. Eli yksi selvityksen kohteista, on selvittäjän konsulttikumppani, jonka pääomistaja taas narahti nolosti saatuan ilman kilpailua näppärästi ketjuttamalla 200 000 euron sopimuksen Liikenneviraston kaveriltaan. Eikö noista Kehäradan perhetuttavakytkennöistä opittu mitään?
Kyllä tämä asia vaatisi perusteellisemman ja oikeasti puolueettoman tutkimuksen, jota esitutkinnaksi kutsutaan.
”Niinpä niin. Eli yksi selvityksen kohteista, on selvittäjän konsulttikumppani, jonka pääomistaja taas narahti nolosti saatuan ilman kilpailua näppärästi ketjuttamalla 200 000 euron sopimuksen Liikenneviraston kaveriltaan. Eikö noista Kehäradan perhetuttavakytkennöistä opittu mitään?”
KPMG on laajemminkin Liikenneviraston kumppani. KPMG tekee Liikennevirastolle mm. projektisuunnitelmia, kilpailutusasiakirjoja ja sopimuksia.
”Toimittaja luovuttaa Tilaajalle konsultointipalvelusta seuraavat lopputulokset:
– tarkennettu projektisuunnitelma,
– käyttöpalvelun ja siirtosuunnitelmien katselmointidokumentit,
– kilpailutusasiakirjat,
– sopimusasiakirjat liitteineen,
– muut erikseen sovittavat lopputulokset.”
Sopimuksen (sopimusten) lopullinen kokonaisarvo: 145125 – 200000 EUR, Sisältää arvonlisäveron: Ei
Sen taloudellisen toimijan nimi ja osoite, jonka kanssa sopimus on tehty:
KPMG Oy Ab
Hankintasopimusta koskevan päätöksen päivämäärä: 25.6.2012
Tämän ilmoituksen lähettämispäivä: 19.10.2012
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2012-057240/
Ps. KPMG:n tekemä raportti löytyy täältä:
http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/-/view/4131290
Alinta linkkiä painamalla.
Raportissa kiinnittää huomion toteamus:
”Itäisen suuaukon rakennusurakassa syntynyt tekninen erimielisyys ei ole yksiselitteinen. Erimielisyyteen johtaneista tapahtumista ja sen seurauksista on monta näkemystä. Tämä selvitys ei ota kantaa ohessa esitettyjen asioiden oikeellisuuteen”
Eli juuri sitä asiaa KPMG ei edes koittanut ratkoa, mikä oli keskeisin kiistan aihe. Oli tiedossa, että tapahtumasta ovat eri osapuolet eri mieltä, eihän muuten mitään kiistaa olisi ollutkaan, jota olisi ulkopuolisen pitänyt ratkoa. Raportin tulos on se, että koska tapahtumista ollaan oltu eri mieltä, siitä ollaan eri mieltä. Siihen ei oteta KPMG:n toimesta edes kantaa, oliko lisälaskutukselle oikeasti teknisiä perusteita.
Kehitysehdotuksina on lista asioita, joita KPMG voisi ulkoistajan itse tehdä, varsinkin kun se on nyt Liikenneviraston virallinen sopimuskumppani sopimusasioiden teossa. Tiesiköhän ministeriö tuon sopimuksen olemassaolosta? Julkiseksi kun se tuli vasta ministeriön KPMG:lle tekemän selvityspyyntötilauksen jälkeen.
Turhista selvityksistä ja niistä saaduista vielä turhemmista korvauksista tuli mieleen vanha vitsi. Mitä eroa on kaljakorilla ja konsultilla?
Aika noloa olisi ollut laittaa raporttiin lause: ”selvityksen tekijällä ei ole riittävää osaamista teknisiin sopimusseikkoihin liittyen. Taloudellisesti ja juridisesti asiat ovat menneet oikein, mikäli teknisesti edellytys lisätyölle on ollut.”