Kokeile kuukausi maksutta

Tutkimus: VVO ja Sato kiskovat Ara-asukkailta lähes markkinavuokria

Ympäristöministeriön tilaama tutkimus osoittaa karusti, että VVO, Sato ja muut isot yleishyödylliset yhtiöt perivät Ara-asuntojen asukkailta lähes markkinavuokria. Vuokrat ovat tuntuvasti kalliimpia kuin kuntien omistamien yhtiöiden asuntojen vuokrat. Ero kuntayhtiöiden vuokriin saattaa olla jopa viisi euroa neliölle.

Ympäristöministeriön tilaama tutkimus osoittaa karusti, että VVO, Sato ja muut isot yleishyödylliset yhtiöt perivät Ara-asuntojen asukkailta lähes markkinavuokria. Vuokrat ovat tuntuvasti kalliimpia kuin kuntien omistamien yhtiöiden asuntojen vuokrat. Ero kuntayhtiöiden vuokriin saattaa olla jopa viisi euroa neliölle.

image

”Tehty selvitys osoittaa, että omakustannusperiaatetta voidaan tulkita eri tavoin ja se mahdollistaa nykyisellään liian suuria vaihteluja vuokratasoihin. Meidän täytyy varmistaa, että omakustannusperiaate toteutuu tasavertaisella tavalla koko valtion tukemassa asuntokannassa”, asuntoministeri Krista Kiuru totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemä selvitys liittyy Kiurun vajaa vuosi sitten käynnistämään hankkeeseen, jossa etsitään syitä Ara-asumisen kalleuteen. Avainkysymys on, miten vuokrien niin sanottu omakustannusperiaate toteutuu. Esimerkiksi vuokrien tasaaminen ja korjauksiin varautuminen olivat selvityslistalla.

Selvityksen vuokratasoja koskevassa osiossa verrattiin neljän valtakunnallisen yhtiön ja kuuden kunnallisen yhtiön vuokratasoja. Valtakunnallisista yhtiöistä ovat mukana Avara Amplus, TA-yhtiöt, Sato ja VVO. Kunnalliset yhtiöt ovat Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Kuopiosta ja Oulusta. Vuokratasoja verrattiin valtakunnallisten ja kunnallisten yhtiöiden kesken ja lisäksi vuokria verrattiin KTI:n tietokantaan perustuviin vapaarahoitteisiin vuokriin. Valtakunnallisten yhtiöiden vuokrat olivat kaikilla tarkastelluilla alueilla korkeampia kuin kuin kunnallisilla yhtiöillä, mutta olivat sentään valtaosin markkinavuokria pienempiä.

Helsingissä lähes markkinavuokrat

Helsingin Herttoniemen rannassa valtakunnallisten yhtiöiden perimien neliövuokrien mediaani on 15,33 euroa, kun kunnallisten yhtiöiden mediaanivuokra on 10,10 euroa. Sääntelemättömien asuntojen mediaanivuokra on 17,10 euroa. Ruoholahti-Jätkäsaari-alueella valtakunnallisten yhtiöiden mediaanivuokra (16,34 euroa neliölle) ei jää kovin paljoa alueen markkinavuokrista (17,57 euroa neliölle). Kuntien asunnoissa vuokra on vain 11,78 euro neliölle. Kontula-Vesala-Mellunmäki-alueella valtakunnalliset yhtiöt perivät jopa markkinavuokria kovempia vuokria, mutta tällä alueella kohteiden ikäjakauma selittää ainakin osin tilannetta.

Vantaan Myyrmäessä valtakunnalliset yhtiöt perivät markkinavuokria kovempia neliövuokria (15,55 euroa/ 15,54 euroa). Myös Hakunilassa valtakunnallisten yhtiöiden vuokrat ovat käytännössä markkinavuokrien tasolla. Espoossa markkinavuokrat ovat selvästi korkeampia kuin valtakunnallisten yhtiöiden vuokrat.

Oulussa ja Tampereella valtakunnallisten yhtiöiden vuokrat ovat korkeampia kuin kunnallisilla yhtiöillä, mutta markkinahintoja matalampia. Erot ovat pienempiä kuin tyypillisesti pääkaupunkiseudulla.

Omakustannusperiaate ei toimi

Omakustannusperiaatteen mukaan asunnosta saa periä vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan asuntojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Selvitysaineiston kohteissa valtakunnalliset yhtiöt perivät useimmiten omakustannusvuokraa suurempaa vuokraa. Kunnallisilla yhtiöillä tilanne on päinvastoin. Helsingissä ja Espoossa valtakunnalliset yhtiöt perivät jopa yli kolme euroa korkeampia vuokria kuin mitä niiden tulisi kustannusten perusteella olla. Vantaallakin peritty vuokra ylittää omakustannusvuokran yli kahdella eurolla. Tampereella omakustannusvuokra ylittyy lievästi, samoin Oulussa Kaakkurin alueella. Oulun Toppilassa puolestaan valtakunnalliset yhtiöt perivät omakustannusvuokraa pienempää vuokraa.

Rajuista vuokraeroista huolimatta selvitys päätyy toteamaan, että omakustannusvuokraperiaate toteutuu yleisellä tasolla olemassa olevien säännösten mukaisena kaikissa selvitykseen osallistuneissa yhteisöissä. Kuntayhtiöiden vuokrien edullisuutta perustellaan sillä, että monet kunnat eivät veloita kunnalliseen yhtiöön sijoittamilleen omille varoille lainkaan korkoa tai korko on hyväksyttyä enimmäiskorkoa matalampi. Myös korjauksiin varautuminen on kuntayhtiöissä huonompaa kuin valtakunnallisissa yhtiöissä. Korkeita vuokria selitetään myös vuokrantasauksella, joka on valtakunnallisissa yhteisöissä lähes poikkeuksetta valtakunnallista. Menettelyä pidetään hyvänä, koska sen avulla vuokria voidaan pitää paremmin ennakoitavina ja tasaisempina.

Selvitys päätyy toteamaan, että nykyisen omakustannusvuokrajärjestelmän puitteissa ei ole mahdollisuuksia vuokrien merkittävään alentamiseen.

Valvonta retuperällä

Selvitys osoittaa tylysti, että omakustannusvuokrien valvonta on retuperällä. Tehtävä on kuntien vastuulla, mutta valvonnan tavoitteet, merkitys ja tehtävät ovat nykyisellään epäselviä niin valvojille kuin valvottaville yhteisöillekin. Moni ei edes tiedä, että valtakunnallisten yhtiöiden vuokrantasausten valvonta kuuluu kunnille.

KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemään kyselytutkimukseen osallistuivat valtakunnallisista yhtiöistä Avara, Kunta-Asunnot, Sato, TA ja VVO. Kaupunkien yhtiöitä oli mukana useita kymmeniä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 73 kertaa

73 vastausta artikkeliin “Tutkimus: VVO ja Sato kiskovat Ara-asukkailta lähes markkinavuokria”

  1. SATOn tuloksesta voi laskea puhdasta voittoa 4 euroa per neliömetri per kk.

    Bisnes ja yleishyödyllisyys ovat suloisesti sekaisin ja Ympäristöministeriö (chic) ’valvoo’ tätä.

    Millä ehdoilla SATON johdon omistus on syntynyt ?

  2. Yksityisten omistamat yleishyödylliset yhteisöt kiskovat myös ASO-asukkailta markkinavuokria pääkaupunkiseudulla. Avain Asumisoikeus Oy kerää vastikkeita jopa asumisoikeussopimusten vastaisesti. Vuosien 2004 -2011 asumisoikeussopimuksissa ei ole mainintaa jyvityksestä. Jyvityksen mukaista vuokraa kerätään pienistä asunnoista. Asukkaat joutuvat maksamaan ”haamuneliöistä” (2-5 m2) vuokraa. Haamuneliöt ja vesimaksujen perintä lisäkorvauksena vääristävät alueellista vuokrien vertailua.

  3. VVO tekee voittoa verojen jälkeen keskimäärin 1000 euroa/a/asunto eli yli 80 euroa/kk/asunto. Siis kaikkien kulujen jälkeen. Todellista omakustannustoimintaa 🙂

    1. Termi ”valtion tukema” on jo vuosia ollut toisin päin. eli nämä yleishyödylliset yhtiöt on maksaneet valtiolle päin mm. kiskurikorkoa vuosimaksulainoissaan vuosikausia. Markkinaehtoinen asuntolaina liikkuu muutaman % tuntumassa, vuosimaksulainalla (jolla siis valtio ”tukee” näytä yleishyödyllisiä yhtiöitä) korko on n. 7%.

      1. TARKENNUS

        Todellisuudessa ns. yleishyödyllisten asumisoikeus- ja vuokrayhtiöiden asukkaat maksavat ”kaiken” vastikkeissaan ja vuokrissaan, myös nuo korkeat korot. He maksavat myös osingot yhtiöiden omistajille ja kohtuuttoman korkeat palkat yhtiöidensä johtajille heidän todelliseen osaamiseensa nähden. ”Yleishyödyllisen” asumisoikeusyhtiön korkeapalkkaiseksi toimitusjohtajaksi voi päästä merkonomin koulutuksella, jos on kokoomuksen jäsenkirja ja mukana politiikassa, jossa on harjaantunut taito puhua asukkaille palturia uskottavalla tavalla.

        1. eikös tuo asia ole jo hitaammillekin avattu eli yleishyödyllisessä toiminnassa omistajien tuotto on säännelty.

  4. Ja yhteiskunta tukee tääista toimiontyaa. Mistä löytyy vastuulliset tahot. Vai onko niitä ollenkaan.

  5. Hyvä ja kiinnostava raportti, kannattaa lukea kokonaan. Veronmaksajanakin asia on todella kiinnostava.

    Tutkimuksessa todettu esimerkiksi johtopäätöksissä:
    – ”Nykyisellään eroja vuokranmäärityksessä esiintyy laajimmin korjauksiin varautumisessa ja korjausten toteuttamisessa. Tältä osin joidenkin ARA-asuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne ei ole kestävällä pohjalla, eivätkä ne välttämättä pysty huolehtimaan kiinteistökannan edellyttämistä korjauksista.”
    – ”kunnat usein subventoivat vuokrataloyhteisöjään luovutamalla omat varat ilman korkovaatimusta, verraten alhaisella tuotolla, ja kunta voi tuottaa omistamalleen yhteisölle ilmaisia tai alle markkinahintaisia palveluja.”
    – ”muissa kuin kunnallisissa yhteisöissä kaikki kustannukset on katettava aidosti vuokratuloilla, koska muita tulonlähteitä ei ole.”

    1. Kaupungit jakavat omaehtoisille lainoille vakuudettomia takauksia kun jokin aatteelinen säätiö haluaa rakennuttaa kivitalon.
      Parhaiten säätiö saa tontin kaupungilta jos päättää tehdä aurinkovoimalla toimivan puukerrostalon sellaiselle tontille joka ei muille kelpaa huonojen liikkenneyhteyksien johdosta.

    2. – Lukuisat kuntien vuokrataloyhteisöt ovat hoitaneet asiat hyvin. Ne keräävät rahat vuosikorjauksiin ja himpun verran rahaa myös peruskorjauksiin. Isot peruskorjaukset ne tekevät valtion tuella, jolloin peruskorjauslainan maksajina ovat aina kulloinkin taloissa asuvat vuokralaiset. Ei olisi oikein, että pienituloinen maksaisi mansikoita siitä, että hänen kuoltuaan tai hänen muutettuaan pois työn perässä, ventovieraat vuokralaiset hyötyisivät hänen maksamastaan talon peruskorjaamisesta. Kasvukuntien yhteisöt keskittyvät sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon, eli ongelmat tulevaan varautumisessa ovat ensisijaisesti yleishyödyllisellä puolella ja kuolevissa kunnissa, jotka eivät halua tai voi käyttää valtion tukea peruskorjaamiseen. Korkotukilainoja peruskorjaamiseen myönnetään vain kohteisiin, joille on nähtävissä jatkuva kysyntä.

      – Laissa asunto-olojen kehittämisestä on tavoitteena turvata jokaiselle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen, ja kunnan on luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Jos kunnat demokraattisen päätöksenteon jälkeen sijoittavat pääomia omistamaansa yhtiöön, voi tavoitteena olla asunnottomuuden pitäminen kohtuullisena (aina sitä on) ja muut sosiaaliset syyt. Ei luulisi olevan kellään nokan koputtamista. Kunta ei ole voittoa tavoitteleva yritys vaan jäsentensä yhteisö.

      – Kuntien yhteisöissä kaikki kustannukset on katettava aidosti vuokratuotoilla. Jos joku tietää kunnan, joka pumppaa käyttörahoja yhtiöönsä, voisi nimetä sen näillä palstoilla. Ei sitä hävetä tarvitse, ihmetellä vain ja lukea perustelu sille, miksi kunta toimii niin.

      1. Oikeudenmukaisuuteen seuraava täsmennys:
        Huomasitko raportissa kohdan jossa eräät kuntien yhtiöt tasaavat pääomavuokran koko asuntokannan kesken.

        Tarkoittaa siteä että hoitovastike menee jokaisessa kohteessa vuosikorjauksineen kohdekohtaisilla menoilla ja päälle lähtkäistään koko kiinteistökannan lainojen kulu lyhennyksineen.

        Reilua eikä totta Kalasataman uuden asunnon asukkaan vuokraa tukee mummo Kontulasta häneltä kun peritään pääomavuokraa tasauksen kautta vaikka lainat ovat jo pääsääntöisesti maksettu.
        Perusteena tähän on remontti joka tulee jossakin vaiheessa Kontulaankin, tämä pääomavuokra tietysti tasataan taas koko asuntokannan kesken.

        Reilua eikä totta mutta onko oikein että vuokra-asuntojen hinnoissa ei näy haluttavuus ja markkina-arvo mitenkään.

        Käytännön vuokrat ovat kaikilla samat asut sitten uudella kalliilla alueella tai vanhassa kerrostalossa jossakin lähiössä, sillä onko korjattu tai korjaamaton ei myöskään ole pahemmin merkitystä.

        1. qwerty hupajaa: >Oikeudenmukaisuuteen seuraava täsmennys: Huomasitko raportissa kohdan

          Ensinnäkin kuntien yhtiöissä pisteytetään asuinalueet haluttavuuden mukaan. Lähtökohtaisesti keskustan ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevien vuokralaisten silmissä haluttujen kohteiden vuokrat ovat aina korkeammat kuin reuna-alueilla ja huonojen liikenneyhteyksien äärellä olevien talojen vuokrat.

          Kuntaomistaja tasaa pääomakulut alueittain. On normaalia, että jos maisemaa koristaa esim. viiden pistetalon ryväs ja talot peruskorjataan vuorovuosin, niin niiden pääomamenot tasataan. Qwertyn mummo Kontulasta tuskin tasaa Kalasataman uuden asunnon vuokria, sallinette hymyillä 🙂

          Pääomakuluja tonttien vuokrat / kiinteistöverot mukaan lukien tasataan alueittain, mutta hoitokuluja ei tasata tietenkään, koska jokaisessa talossa asukkaat kykenevät vaikuttamaan hoitokulujen suuruuteen aivan kuin omistustaloissakin. Säällisesti asuvien taloissa on pienemmät hoitokulut kuin ruokottomasti käyttäytyvien taloissa.

          Mikä on tämä qwerty, joka keksii aikuisten satuja? Maksaako hänelle joku SATO tai VVO palkan kaupungin yhtiöiden herjaamisesta?

    3. Monet kunnat eivät peri korkoa, jos myöntävät omalle vuokrataloyhtiölle lainaa – ja monet kunnat vaativat omilta yhtiöiltään 4-6 prosentin koron lainoilleen.

      Yleensä kuntien yhtiöt pyrkivät kokoamaan vuokrissa uudis- ja korjausrakentamisen omavastuuosuudet ja välttävät kuin ruttoa pyytämästä lainaa omistajaltaan eli kunnalta. Eiväthän pankitkaan peri 4-6 prosentin korkoa asuntolainoista, mutta kuntaomistaja voi periä.

      Kunnalla on vastuu alueensa asunnottomien asuttamisesta. Mikään ei ole niin kallista kuin se, jos kunta joutuu ”huoneistohotelliyrittäjiltä” vuokraamaan rupukämppiä asunnottomilleen. Kuntien omien yhtiöiden sosiaaliset vuokra-asunnot ovat tuikitarpeeseen kuntien sosiaalimenojen kurissa pitämisessä. Siinä mielessä voidaan pitää röyhkeänä ja moraalittomanakin korkojen perimistä omalta sosiaaliselta, yleishyödylliseltä vuokrataloyhtiöltä. Hyi!

      Sillä ei kuvitteleeko joku, että muut vuokranantajat kuten SATO, VVO, YH ym. asuttaisivat asunnottomia?

  6. Miten oikeudenmukaista on että Helsingin kaupungin omistaman yhtiön lainojen kustannukset tasataan kaikkien asukkaiden kesken.
    Kontulassa vanhassa talossa asuvalla mummolla on sama vuokra kuin kalasataman uudessa asunnossa,
    Yhtiö laittaa kaikki lainat samanaan koriin ja kulut jaetaan kaikkien asuntoneliöiden kesken.
    Tähänkin tasaukseen pitäsi puuttua siten että sijainti ja asuntojen kunto vaikuttaa edes muutaman kympin neliölle. Nyt on tasaisen halpaa kaikille.

  7. Lukekaa tässä järjestyksessä:
    1) Ympäristöministeriön tiedote
    2) Toimittaja Kortelaisen kirjoitus tässä lehdessä
    3) KTI:n raportti

    Onko raportin sisällössä, tiedotteessa ja uutisoinnissa ristiriitaa ?
    Jos mielestänne ei ole, pyrkikää takaisin peruskoulun ensimmäiselle.

    1. 1&2 asia on varmaan tehty muista lähteistä.. tai sitten niillä on ihan muut omat tavoitteet, joilla ei mitään tekemistä raportin kanssa. Politiikkaa… ja siinähän faktat ovat vain pahaksi.

    2. Miksei kukaan puutu tutkimuksen oikeaan sisältöön? Veronmaksajien rahaa pumpataan subventiona kuntayhtiöihin, joissa asioiden hoito heikolla tasolla kasvattaen korjausvelkaa. Tutkimuksen mukaan valtakunnalliset kattavat itse kulunsa vuokrilla ja siinä se ero, ettei kuntayhtiöt kata itse kulujansa vaan me veronmaksajat.

      1. Totta puhut
        Toisessa ketjussa joku fiksu laskee että 10-11 euroa on oikea vuokra.

        Joku väittää vastaan että hinnasta puuttuu tontin vuokra ja takaisinmaksuaikakin olisi 159 vuotta.

        Millä rahalla katetaan asukkaiden valinnasta ja markkinoinnoinnista (nettisivut, järjestelmät jne.) aiheutuvat kulut, tyhjäkäyttö muuttoremontit.
        Osa kustannuksista on virastojen kuluja jotka ei näy kuntayhtiöiden menoina kun asuntovirasto maksaa.

        Ja onko oikein että 1200 kem2:n tontista maksetaan tonttivuokraa vain 1 € / m2, eikös nekin ole kuntalaisten rahoja. ?
        Tontinvuokrat tappiin niin valtio maksaa vuokrat kaupunginyhtiöille asumistukina jos oma maksukyky ei riitä.

        Kaiken kruunaa käytäntö jossa eräät kaupungit myöntävät erilaisille säätiöille omarahoitusosuuksia 100 %:n vakuudettomina takauksina tai omarahoitusehtoisina lainoina mitättömällä korolla.
        Säätiöiden hallintoa ei tarvitse pyörittää julkisissa pöytäkirjoissa ja millä varmistetaan että toiminta on tehokasta.

        1. ”Millä rahalla katetaan asukkaiden valinnasta ja markkinoinnoinnista (nettisivut, järjestelmät jne.) aiheutuvat kulut, tyhjäkäyttö muuttoremontit.
          Osa kustannuksista on virastojen kuluja jotka ei näy kuntayhtiöiden menoina kun asuntovirasto maksaa. ”

          Kunnilla ei ole kauheasti asukkaiden valinnasta aiheutuvia kuluja, kun kunnat eivät käytännössä saa valita asukkaita kuin jonotusjärjestyksen perusteella. Mutta kunnille tulee paljon keskimääräistä vaikeammat asukkaat. Yksityiset vuokrayhtiöt saavat sellaiset asukkaat, jotka aiheuttavat asunnoille paljon vähemmän vahinkoa, koska ne saavat valita enemmän asukkaitaan. Kuntien markkinointikulut ovat myös paljon yksityisiä alemmat. Kuntien asuntoja ei tarvitse suuremmin markkinoida, koska hinta toimii jo itse markkinointikeinona, eivätkä kunnat yleensä edes halua enempää vuokra-asujia juuri sen takia, että näistä aiheutuu kuluja. Ei vain vuokra-asuntojen osalta, vaan muuallakin. Mielummin kunnat haluavat yksityisten vuokratalojen asukkaita, jotka ovat veronmaksukyvyltään yleensä paljon parempia kuin ne, jotka haluavat asua halvemmalla kunnan vuokra-asunnoissa…

        2. ”Millä rahalla katetaan asukkaiden valinnasta ja markkinoinnoinnista (nettisivut, järjestelmät jne.) aiheutuvat kulut, tyhjäkäyttö muuttoremontit.
          Osa kustannuksista on virastojen kuluja jotka ei näy kuntayhtiöiden menoina kun asuntovirasto maksaa.

          Ja onko oikein että 1200 kem2:n tontista maksetaan tonttivuokraa vain 1 € / m2, eikös nekin ole kuntalaisten rahoja. ?
          Tontinvuokrat tappiin niin valtio maksaa vuokrat kaupunginyhtiöille asumistukina jos oma maksukyky ei riitä.”

          Hoitokulut pitävät sisällään isännöinti-, markkinointi- ja hallintokulut. Lisäksi hoitokulut pitävät sisällään vuosittaiset korjaukset eli muuttoremontit ja muut asumisen aikan ilmenneet pienet viat. Eli nuo kaikki maksavat asukkaat vuokrissaan.

          Tonttivuokra on siis pyöreästi luokkaa 1 €/asm2/kk. Jos on 1200 kem2 tontti, se tarkoittanee rivitalotonttia ja luokkaa 1100 asm2. Vuosivuokra on silloin 1100×1,0x12 = 13 200 €. Onko se nyt kovin huonosti noin pienestä tontista?

          1. Tonttivuokra on siis pyöreästi luokkaa 1 €/asm2/kk. Jos on 1200 kem2 tontti, se tarkoittanee rivitalotonttia ja luokkaa 1100 asm2. Vuosivuokra on silloin 1100×1,0x12 = 13 200 €. Onko se nyt kovin huonosti noin pienestä tontista?

            Pahoittelen huomasin kirjoitusvirheeni itsekkin, tarkoitin että tontilla jonka arvo on vähintään 1200 €/kem2 => 1411 €/asm2 on 1 € / kk vuokrana.
            Helsingin kaupungin parhailla paikoilla hinta on vähintäänkin tuo, tästä saatava tontinvuokra on 1 euron.

            Eli vuokrana on alle prosentin korko kiinni olevalle tontin pääomalle – onko se sitten riittävä tontin omistavien veronmaksajien kannalta.
            Tämäkin mitätön tontinvuokra ja kohteen pääomakulut jaetaan kaupungin kohteissa käytännössä kaikkien asuntoneliöiden kesken, myös sille Kontulan mummolle uudiskohteen kulut.

            Uusien ja vanhojen kohteiden vällinen käyttäarvo ei näy kaikkien toimijoiden vuokrissa ei tunnu kohtuulliselta, ja toisaalta uuden kohteen asukkaat jäävät asuntonsa vangeiksi. Omaan ei kannata pyrkiä kun subventio on liian suuri nykyisessä asunnossa.

            Markkinatalouden kannalta on kohtuutonta verratta muien toimijoiden uuden kohteen vuokraa tällaisten ylisubventoitujen kohteiden kanssa.

            Pitää perustaa oma sarjansa näille doupatuille kunnallisille toimijoille.
            S-asunnoilla ja Kruunuasunnoilla on edelleen yli 20 euron vuokrat Helsingissä ja varmasti noudattavat ARA:n ohjeita. Kuinka kaupungin yhtiössä vuokra voi olla 11- 12 euroa samoilla pelisäännöillä. ?

          2. Tässähän se juuri onkin… Kaupunki luovuttaa kovan rahan rakentamiseen tontteja ns. markkinahinnalla. ARA-tuotantoon tontteja luovutetaan ARA:n hyväksymällä hintatasolla ja siinä on kaikkialla Suomessa melkoinen ero. ARA-hinnalla tontteja luovutetaan kaikille yleishyödyllisille toimijoille, ei ainoastaan kaupungin vuokrataloyhtiölle. Mutta mikä olisi se oikea hintataso, jossa ei olisi subventiota ollenkaan mukana? ARA:n mielestä se on tuo ARA:n hyväksymä hintataso. Tuo on kysymys johon minä en osaa vastata.

            S-asuntojen ja Kruunuasuntojen 20 euron vuokrissa on todennäköisesti kysymys ns. välimallin korkotuesta, joka luetaan kovan rahan tuotannoksi ja vuokrat ja hinnat sen mukaan. Niissä hintataso pääsi viimeksi muutenkin retkahtamaan ja juuri siksi niin rakennusliikkeet kuin SATO ja VVO odottelevat niitä lisää eivätkä välitä huonommin tuottavasta ARA-tuotannosta. Välimalliin palaamisella olisi sama vaikutus kuin sillä kuuluisalla pikku pojan housuihin pissaamisella: hetken se lämmittää, mutta jälkivaikutus entistä ikävämpi.

          3. http://www.kruunuasunnot.fi/vuokraus/esitteet/viikinki.shtml

            Oliko sittenkään kaikki siinä.

            Kruunuasunnot on valtion yhtiö johon pumpataan pääomaa kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseen.

            Esitteen mukaan vuokrat ovat 20 euron pinnassa lyhyen korkotuen kohteessa. Peruskustannukset pysyvät samoina tulevassa pitkän korkotuen tuotannossa ja korkotukea ei tule kun korkotaso on matala.

            Vuokran aleneminen 20 => 11 euroon tarkoittaa
            tukea nettona 9 euroa / m2 / kk.

            Eli 4000 euron hankinta-arvolla alkavissa kohteissa tulisi koron olla -2,7 %, eduskunnassa syntyy vilkas keskustelu tällaisesta esityksestä.

          4. ”Kruunuasunnot on valtion yhtiö johon pumpataan pääomaa kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseen.

            Esitteen mukaan vuokrat ovat 20 euron pinnassa lyhyen korkotuen kohteessa. Peruskustannukset pysyvät samoina tulevassa pitkän korkotuen tuotannossa ja korkotukea ei tule kun korkotaso on matala.”

            Kruunuasunnot pyrkii tekemään tavallisilla asunnoilla voittoa, joihin Viikinki lukeutuu. Ei se hyväntekeväisyysyritys ole tältä osin ollut. Kruunuasunnoilla on kyllä tytäryhtiö, joka on tähän erikoistunut, eli A-Kruunu Oy, joka on ns. yleishyödyllinen asuntoyhteisö. Mutta esittelemäsi kohde ei ole A-Kruunun kohde, vaan sellainen kohde, jolla Kruunuasunnot koittaa saada mukavaa katetta.

            Johtuen puolustusvoimien vanhasta rakennuskannasta, joka muodostaa Kruunuasuntojen päärakennuskannan, sillä on paljon purku- ja korjauskuluja. Varuskuntien lakkautukset eivät ainakaan helpota tilannetta, koska ne jättävät jälkeensä tyhjiä asuntoja, joille Kruunuasuntojen pitäisi keksiä käyttöä.

            Taloustilanne Kruunuasunnoilla on kuitenkin vuosi vuodelta parantunut sen myötä, kun se on dumpannut huonoimpia kohteitaan ja rakennuttanut hyvätuottoisia kohteita.

          5. YH-avarra kuviot alkoivat purkautua kun Lahden kaupungin talousjohtaja perehtyi hellituksen esitysmateriaaliin.

            Kyseessähän on kuntien ja eläkevakuutusyhtiöiden omistama yhtiö. Omistajavalvonta ei pelannutkaan ja strategia karkasi tavoitteista, kokouksissa oli kiva käsitellä uusia investointeja ja innovaatioita.

            Pienet kunnat aloiti ja isot seuraa perässä erityisryhmien asunnoille annetaan tontti erilaisten säätiöiden käyttöön.

            Nyt haetaan rajaa sille montako huoneistoa 200 asunnon kohteessa pitää olla dementikoille että kohde saa tällaisen erityiskohtelun. 20 on vähän mutta 30 tuntuu jo isollle luvulle ja menee politoikke läpi kun samassa esityksessä ei kerrota koko asuntojen lukumäärää.

            Nyt hallitus vielä avustaa tätä toimintaa antamalla omat varat investointiavustuksina näille säätiöille, kuntien yhtiölle eri säännöt.

            Säätiön omistama yhtiö suunnitteluttaa ensimäisenä johtajille isot tilat, uima-allasosasto, pankin palvelupisteen, parturin … kaikki mitä tulee mieleen.
            Sitten ARA:n kustannusinssi karsii ylimääräisiä tiloja siinä laajuudessa kun vielä pystyy.
            Asukkaiden maksukyky ei haittaa kun valitaan sellaiset asukkaat jotka kuuluvat tuen piiriin eikä varakkaat vuokralle muuttaisikaan.

            Hitas kohteissa kaupungilla on mekanismi seurata yhtiöiden taloutta näihin erityiskohteiden valvontaan pitäisi myös panostaa.

          6. Taitaa ihan sama päteä esimerkiksi VVO:hon. VVO:kin on ihan tavallinen yritys, joka tavoittelee voittoa. VVO:n kokonaisuuteen toki kuuluu ns. yleishyödyllinen osa, mutta valtaosa asunnoista kuitenkin kuuluu tämän osion ulkopuolelle.

          7. dfafas kirjoittaa: > Kruunuasunnot

            Oudosti kirjoitettu. Välimalli oli villi. Välimallissa ei edellytetty, että vuokrat pitäisi määritellä omakustannusperiaatteella eikä sitä, vuokralaiset olisi valittava sosiaalisin perustein. Näin ollen Kruunuasunnot saa määritellä välimallin vuokran vaikka 30 e/m2/kk, jos löytää niin hyvätuloisia vuokralaisia, että kykenevät vuokran maksamaan.

            A-Kruunulle annettaneen se 30 milj. e sosiaalisten, tavallisten vuokra-asuntojen uudistuotantoon. Ei siis missään nimessä alentamaan välimallin, puhumattakaan Kuurunuasunnot Oy:n omistamien vapaarahoitteisten kohteiden vuokria.

            A-Kruunu Oy:n rahoittaminen ei vääristä kilpailua nyt, kun yleishyödylliset eivät suostu rakentamaan sosiaalisia tavallisia vuokra-asuntoja millään ehdolla. Sitä pitää tukea, joka suostuu (tai määrätään suostumaan).

          8. Tämä ketju käsitteli KTI:n selvityksen johtopäätöksiä ja niistä johdettuja otsikoita juttuihin.

            Matematiikka ja lainsäädäntö ajaa kaikille samoilla panoshinnoilla rakennetuille kohteille samat vuokrat toimijasta riippumatta.

            Jos tontti, rakentaminen ja rahoituksen korko ovat samanhintaisia ei jäljelle jää kuin energia vesi ja hallintokulut..
            Kaukolämpö ja sähkö on taksoitettuja ja hallintokulutkin on kaikilla toimijoilla raportin mukaan samoja. Jossakin kohtaa raporttia olikin mainittu että ero tulee omien varojen koroista (kunnat ei peri) ja korjauksiin varatutumisista (rahastoinnit).

            Nyt jää nähtäväksi millä tempulla Kruunuasunnot saa pudotettua tämän laillisesti hinnoitellun 20 euron vuokran
            niissä uusissa säännöstellyissä kohteissa ministerin oikeana pitämään 12 euroon.

            Jos valtionyhtiön kohteissa on aiemmin ollut 8 euron kate on ministerin kanta silloin perustunutkin faktaan ja hinnoittelun korjaus ei ole kuin yksi ranneliike.

          9. fadsfa kirjoittaa:

            Keskustellaan asioista, joista KTI:n selvitys kertoo.

            Ymmärtääkseni ei ole kahta kohdetta, jotka olisivat syntyneet samoilla hinnoilla niin, että vuokraksi per neliö tulisi ”väistämättä” sama. Vuokrien vaihteluun johtaa monta tekijää.

            Esimerkiksi voimassa olevan lain mukaan yleishyödyllinen yhteisö voi hankkia tuloja perustamalla tytäryhtiön, jolle antaa kilpailuttamatta talon huollon, siivouuksen ym. ja kunnossapitotehtävät. Tai suosia esim. peruskorjausurakoinnissa yhteistyökumppaniaan kilpailuttamatta. Kuntien ja valtion yhteisöjen on kilpailutettava kaikki, jolloin niissä ao. kustannukset voivat olla pienemmät.

            Nykylainsäädännön mukaan kunta voi tasata vuokria vain kunnan alueella, joten tasausvaikutus voi olla pienempi kuin valtakunnallisilla, jotka tasaavat esim. Itä-Suomen tyhjien asuntojen kulut pk-seudun vuokrilla.

            Ja siten se dilemma, että onko eettisempää tehdä peruskorjaus pääasiallisesti valtion tuella vai keräämällä rahat vuokralaisilta. Mielestäni riittää, että vuokralaisilta kertätään omarahoitusosuudet ja loppu valtion tuella. Nimittäin vuokralainen, joka maksaa hiki niskassa tulevaa peruskorjausta, voi joutua vaikka vanhainkotiin ennen kuin se korjaus tulee, mikä ei tunnu kohtuulliselle.

            fadsfa! Kruunuasunnot on kiinteistösijoitusyhtiö ja vain sen tytäryhtiö A-Kruunu Oy on yleishyödyllinen. Pohtisin tätä enemmän, jos tietäisin, minkälaiset vuokrat A-Kruunu Oy:n ara-asunnoissa on.

          10. ”Esimerkiksi voimassa olevan lain mukaan yleishyödyllinen yhteisö voi hankkia tuloja perustamalla tytäryhtiön, jolle antaa kilpailuttamatta talon huollon, siivouuksen ym. ja kunnossapitotehtävät. Tai suosia esiperuskorjausurakoinnissa yhteistyökumppaniaan kilpailuttamatta. Kuntien ja valtion yhteisöjen on kilpailutettava kaikki, jolloin niissä ao. kustannukset voivat olla pienemmät. ”

            Eikö tuota ylläpitokulua koskevaan osaan selvitystä voi luottaa ?
            Siellähän juuri todetaan että riippumatta järjestelystä ei ko. kustannuksilla ole juurikaan eroja.
            Jos ylläpitokulut ovat 4,5-6 euroon kaikilla tasapuolisesti ei siitä välistä voi kupata 8 euroa ylimääräistä.
            Siis isännöinnistä, markkinoinnista (uuden vuokralaisen sopimukset) ja ylläpitokorjauksista.

            Jos joku yhteistöistä perustaisi rakennusliikkeen ja alkaisi teettää perusparannuksia omillaan siellä välissä voisi olla tällaisia piileviä kuluja, mutta tietääkseni näin ei yksikään tee.

            Pelkästään jalkaa polkemalla ja toivomalla hinnoittelu ei muutu sehän on jo nähty, laskemalla panoshinnat yhteen pääsee KTI:n selvityksen loppuhintoihin.

            Uudiskohteilla on pitkät lainat ja käytännössä huoneistokorjauksia ja eräitä rakennusosia joudutaan laina-aikana korjaamaan ja rahoittamaan uusilla lainoilla.
            Vuokrat saa tietysti alhaisemmaksi antamalla ensimmäisten asukkaiden kuluttaa asunnot ja rakennus ja jättää tämä osuus seuraavan asukkaan maksettavaksi.

            Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan oikeudenmukaista ja toisaalta huonoa yrityksen liiketoiminnan kannalta, esimerkiksi taantuvien paikkakuntien tyhjät asunnot kertovat tästä. Taloilla on vielä lainoja jäljellä mutta perusparannusten jälkeiset vuokrat olisivat niin korkeat että ei löydy asukkaita, tästä on kohtalaisen uusiakin kohteita esimerkkinä. Jos aiemmat asukkaat olisivat esimerkiksi Rovaniemen 90-luvulla valmistuneissa kohteissa maksaneet oman osuutensa kulumasta, jäisi nykyisille asukkaille maksettavaksi todelliset kulut eikä edellisten perintölainoja.
            Nyt valtio sitten antaa näitä lainoja toimijoille anteeksi ja talot puretaan. Purkamisen ideana on vähentää ko paikkakunnalla tarjontaa ja saada vuokrat sellaiselle tasolle että nillä pystytään huolehtimaan kiinteistöistä kunnolla. Tuntuu typerältä mutta toinen vaihtoehto olisi synnyttää slummeja ympäri valtakuntaa

          11. ”S-asuntojen ja Kruunuasuntojen 20 euron vuokrissa on todennäköisesti kysymys ns. välimallin korkotuesta, joka luetaan kovan rahan tuotannoksi ja vuokrat ja hinnat sen mukaan”

            Ei taida pitää paikkaansa S-asuntojen osalta.

            Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt kokouksessaan 18.3.2013 S-asunnoille kohteeseen peruskorkoon nollamarginaalilla sidotun 600 000 € lainan omarahoitusosuutena käytettäväksi.

            Hakemuksessaan yhtiö toteaa mm. seuraavaa ”Hanke on ARA:n korkotukilainalla ja erityisryhmäavustuksen tuella rakennutettu ikääntyneiden vuokratalo”.

            Lyhytaikaisiin korkotukiin ei tule investointiavustuksia joten kyse on kohtuuhintaisesta asumisesta pitkällä korkotuella.

          12. Insinööri kirjoittaa : ”>Pahoittelen

            S-asuntojen kotisivujen mukaan Kalasatamassa on korkein vuokra, joitakin senttejä yli 17 e/m2/kk, muut 13-14 e/m2/kk. Kruunuasunnoilla on asuntoja, joissa vuokranmääritys on vapaa eli saa olla yli 20 e/m2/kk. Yhtiön kotisivut ovat ala-arvoiset, ei saa selvää, onko yleishyödyllisellä A-Kruunulla lainkaan asuntoja Helsingissä.

            ARA hyväksyy korkotuella lainoitettaviksi vain kohteet, joissa tontin vuokra tai hinta on kohtuullinen. Aiemmin puhuttiin 20 % alennetuista vuokrista, mikä siis koskee kaikkia eli kuntien ja yleishyödyllisten tonttikustannuksia. Nyt Helsinki aikoo vaiheittain korottaa tontinvuokria. Uutisessa on teksti: ”Tonttien vuokrahinnat Helsingissä vaihtelevat alueittain ja asuntotyypin mukaan. Alustavan arvion mukaan nyt uusittavien maanvuokrien osuus asumiskustannuksista on vuonna 2016 kaupunginosasta riippuen 0,80–1,60 euroa asuntoneliömetriä kohden kuukaudessa. Tarkemmat tiedot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat alkuvuonna 2014.” Voi kuvitella, että ARAn tulevaisuudessa Hgissä hyväksymä vuokra tulee olemaan 0,80-1,60 e/as-m2/kk välillä, ja siis sama onko uudistuotannon korkotuen hakijana HeKa vai joku yleishyödyllinen.

            Kaupunkien yhtiöissä – nyt vihdoin myös HeKassa – vuokria tasataan, mutta luonnollisesti vain kaupungin sisällä ja valikoiden. Se on ihan hyvä menettely esimerkiksi silloin, kun 5 lähekkäin sijaitsevaa 60-luvun samanlaista pistetaloa läpikäy LVIS-remontit vaiheittain. Sitä vastoin hämmästyisin, jos Jätkänsataman tontinvuokraa tasattaisiin Kontulan vuokratalon tontinvuokrissa.

            Insinöörin kirjoituksesta ei saa oikein otetta, mitä hän ajaa takaa.

            En kuitenkaan tiedä kasvukuntaa, joka subventoi vuokrataloyhtiötään. Sellaisen subvention ujuttaminen talousarvioon ylittäisi uutiskynnyksen kunnassa, jossa vuokra-asuntoja jonotetaan ja vuokrataloyhtiön kassavirta kohisee. Sitä vastoin taantuvissa kunnissa veronmaksajien rahoja ehkä käytetään aika-ajoin, jos asuntoja on paljon tyhjillään eivätkä kunnan päättäjät uskalla myöntää tappiotaan, hakea akordia ja ryhtyä purkamaan. Purkaminen olisi usein järkevää, mutta myös surkeaa kunnan imagon kannalta.

            Se, jos S-asunnot eivät saa pidettyä 11-12 e/m2/kk tasolla voi johtua asuntokannan pienuudesta. Hki-Espoo-Vantaa saavat skaalaetua isosta asuntomassastaan, varsinkin Helsinki.

  8. Ensimmäisen on laatinut välillisesti kansan valitsema ministeri, toisen ns. arvovapaa toimittaja ja kolmannen asiantuntija.
    Revi siitä !

  9. Tavallisen rakentajan järkeen ei mahdu että Kruunuasuntoa pääomitetaan, kuntien yhtiöt saa tontit ohituskaistalta ja säätiöille annetaan kaupungin lainoja ilman vakuuksia.
    Parhaat kaupungit vielä gryndaa kuntalaisten rahoilla.

    Ja samaan aikaan TEM:n sivuilla on seuraava muutos vireillä .

    ”Tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ei ole riittävän tehokkaita keinoja puuttua julkisen sektorin elinkeinotoiminnasta aiheutuviin kilpailun vääristymiin. Euroopan komissiolle on tehty kilpailuneutraliteetin ongelmista useita kanteluita.

    Lausuntopyyntö on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/lausuntopyynnot. Lausuntoaika päättyy 13.3.2013. Lakiesitys on osa työ- ja elinkeinoministeriön johtamaa terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Lisätietoja terveen kilpailun edistämisohjelmasta on osoitteessa http://www.tem.fi/tervekilpailu.”

    1. Hienoa että ministeriö puuttui kiskurivuokriin. Kiitokset Rakennuslehdelle 5.4. 2013 ja Hesarille 6.4.2013 julkaistuista kirjoituksista !

      On aika keskustella kiskurivuokrista ja omistajayhtiöiden härskistä tavasta rahastaa ylisuurilla vuokrilla, ja siitä että yleishyödyllisten yhteisöjen valvonta ei ole toiminut.

      Ara on todennut jo vuonna 2008 yleishyödyllisen yhtiön keränneen vastikkeita yhdestä taloyksiköstä lähes 180.000 euroa enemmän kuin on ollut tarpeen. Tuolloin ei hoitovastikkeita saanut edes tasata. Ara ei ole tehnyt mitään sen korjaamiseksi että liikaa perityt vastikkeet palautetaan niiden maksajille.

      Aran valvontaan kuuluu seurata osinkojen maksatusta. Niin Ara tekeekin, valvoo osinkojen suuruutta, mutta Ara ei valvo sitä kenelle omakustannusperiaatteella kerättyjä osinkoja maksetaan. Yksityisten omistaman yleishyödyllisen yhteisön OSINKO voidaan maksaa kenelle hyvänsä.

  10. Huvittavaa, että pitää oikein tutkia tällaista vuonna 2013.
    Asia on kaikkien vuokralaisten tiedossa ollut aina.
    Hyvä jos tähänkin laillistettuun rosvoamiseen puututaan.

    1. Lehtitietojen mukaan Kiuru lupaa tänä keväänä (2013) eduskunnalle lakiesityksen, jolla tiukennetaan säädöksiä. Samalla selvennetään valvontaa, joka aiotaan siirtää Valtion asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselle. Selvitys osoitti tylysti, että omakustannusvuokrien valvonta on retuperällä.

      Outona esimerkkeinä voidaan pitää sitä, että ARA antoi luvan asumisoikeusyhteisölle olla noudattamatta vuonna 2010 voimaan tullutta asumisoikeuslakia, kun vuokria määriteltiin kaudelle 2013.Vuokria määriteltäessä ei huomioitu kohdekohtaisia ylijäämiä, eikä esitetty lain edellyttämää edellisen kauden jälkilaskelmaa. Ara ei ole vaatinut vastikkeiden 2013 oikaisemista talokohtaisesti. Krista Kiuru on todennut että asumisoikeuslaissa ei ole ARAn toteamaa virhettä.

      Suoriutuuko ARA laajenevasta valvontatehtävästä, kun viranomainen ohjeisti yleishyödyllistä yhteisöä perustamaan ”holding-yhtiön” yleishyödyllisen yhteisön ja todellisen valtaa käyttävän säätiön väliin, niin ettei valvonta ”ylety” todelliseen omistajaan ?

      Arassa tulee tehdä suursiivous ja huolehtia siitä, että valvovat viranomaiset eivät toimi yleishyödyllisten yhteisöjen edunvalvojina ja liian läheisinä neuvonantajina.

  11. Tutkimuksessa ei ilmeisesti ollut mukana ollenkaan pientä S-Asuntoja, jolla lienee hallussaan omakustannusvuokrien Suomen ennäys Helsingin Kalasataman kohteessa, jossa asumiskustannukset vuokralaiselle jopa 21,50 €/m2/kk. Melko kallista.

    1. ARAn tekemässä NUORISOSÄÄTIÖN TARKASTUSKERTOMUS 8.2.2010 Dnro 15750/651/09:

      ”Tarkastuksessa todettiin, että asukkaiden kanssa tehdyissä VUOKRASOPIMUKSISSA vuokrankorotusehto perustuu nyt huoneenvuokralakiin, kun sen omakustannusperiaatteen alaisissa asunnoissa pitäisi perustua omakustannusperiaatteeseen. Vuokrasopimuksia tulee tältä osin muuttaa viimeistään asukkaiden vaihtumisen yhteydessä, kuten säätiö on vastineessaan ilmoittanut tekevänsä.”

      ARA on vastannut jyvitystä koskevaan tiedusteluun:
      ” ARAn toimivaltaan ei sisälly asumisoikeussopimuksen sisällön arviointi eikä ARA voi määritellä sopimuksiin sisältyvien käyttövastikkeiden suuruutta.”
      ”Aran tehtävänä ei ole valvoa sitä miten kohteen kustannukset jaetaan yksittäiselle asunnolle jyvitystä käyttäen.”

      Miten ARA valvoo omakustannusperiaatteen toteutumista, kun se väittää ettei vuokrasopimuksen sisältö kuulu heidän valvontaan ?? Suoriutuuko ARA tehtävästään ??

    2. S-asuntojen omakustannusvuokran 8 % tuoton laskeminen omille varoille vaatiikin derivointia.

      Yhtiö saa omat varat kaupungeilta lainana tai kaupungin myöntämänä vakuutena oman pääoman ehtoisiin lainoihin.

      Menee vuokransmäärityksessä pasmat sekaisin kun pitäisi prosenttilaskussa jakaa tulos omien sijoitusten nollalla.

  12. ”Termi ”valtion tukema” on jo vuosia ollut toisin päin. eli nämä yleishyödylliset yhtiöt on maksaneet valtiolle päin mm. kiskurikorkoa vuosimaksulainoissaan vuosikausia. Markkinaehtoinen asuntolaina liikkuu muutaman % tuntumassa, vuosimaksulainalla (jolla siis valtio ”tukee” näytä yleishyödyllisiä yhtiöitä) korko on n. 7%.”

    Ei pidä paikkaansa. Korko on vuosimaksulainoissa täysin indeksisidonnainen, eli ei todellakaan vakio, vaikka vuosimaksu on vakio. Vuosimaksulaina on eräänlainen annuiteettilainamuoto. Eli vuosimaksu sisältää sekä koron että lainan lyhennyksen.Korkoprosentti ei ole missään vuosimaksulainassa tällä hetkellä 7 %. Mutta lyhennys + korko voi olla sitä tasoa. Sitä tasoahan lyhennys + korko on muissakin lainoissa. Sitten kun kaikki lyhennykset on maksettu, laina on loppu. Eli näin alhaisen koron aikana laina hupenee nopeammin. Vuosimaksulainathan myönnettiin aikoinaan yleensä 30-35 vuodelle, ja ehdot olivat sellaiset, että lyhennykset ovat takapainotteisia, kun taas lainojen alkuvuosina maksettiin lähinnä korkoja. Vuosimaksulainoissa on sellainen ehto, että vuosimaksua voidaan myös alentaa, jos vuokrasta tulisi sen seurauksena kohtuuton.

  13. Raporttia lukiessa eniten itsellä pisti silmään se, että valtakunnalliset yhtiöt noudattavat melko lailla markkinaehtoista hinnoittelua kikkailemalla tasauksilla.
    Helsingissä voidaan pyytää laskennallisen omakustannusvuokran päälle 3-4 euroa/m2, jolla katetaan huonompien kohteiden ”katteettomat” vuokrat. Seuraavaksi jaetaan maksimiosinko 8%, ja ylijäämät sijoitetaan lopulta ”korjausrahastoon”.

    1. Opiskelija osui asian ytimeen. Olen hämmästellyt sitä, ettei kerättyjen korjausrahojen käyttöä valvota lainkaan. Tottakai korjauksiin pitää varautua, mutta nykymeininki on hyväuskoisten hölmöläisten hommaa.

  14. Asukkaiden valinta on mm. Helsingillä omassa organisaatiossaan ja yhä yleisemmin se on siirtynyt suoraan vuokrataloyhtiön tehtäväksi kuten Espoossa ja Vantaalla.
    Sähköinen hakumahdollisuus on yleistynyt.

    Raportti kertoo, ettei toimijoiden toiminta omakustannusvuokran määrittelemiseksi ja tasaamiseksi ole ollut ”väljien”säännösten vastaista.

    Yleisesti sanottuna, suurin ero kunnallisten ja muiden yhteisöjen välillä lähtökohtaisesti on ollut, että kunnat ovat aikanaan subventoineet verovaroistaan omanpääoman (opo)vuokra-asuntojen rakentamiseen (5-10%) ja perusparantamiseen (20%). Monet kunnat eivät ole perineet omalle pääomalle korkoa. Näin luotiin pohja kuntien vuokra-asuntojen alemmalle vuokratasolle. Myöhemmin käytännöksi on tullut myös kuntien myöntämät opolainat, takaukset pankkilainoille tai että vuokrakertymästä katetaan omat pääomat. Suurien vuokratalotuotannon vuosina 1970- luvulla muut yhteisöt keräsivät opon mm. vakuutusyhtiöiltä, ammattijärjestöiltä. Yleishyödyllisyyssäännöstö tuli voimaan v.2000.

    Eroa vuokratasoon tulee myös korjauksiin varautumisesta, suuri ero on varautuuko vuokratasoyhteisö ennakkoon vain opo ja rahoittaako lopun 80% lainalla vai rahoittaako perusparannuksen kerryttämillään ”korjauksiinvarautumilla”.

    Kaiken kaikkiaan suurta eroa tulee myös siitä kuinka suuri ja raskas vuokrataloyhteisön velkapääoma/m2 ja paljonko on valtion vanhojen korkotukilainojen- ja aravalainojen kanta, jonka keskikorko on kauttaaltaan korkeampi (ka.3.8%) kuin markkinakorot ja lyhennykset ovat vasta suurenevina erinä alkamassa.

    Kannattaa huomata myös kun puhutaan omavastuukoron alentamisesta ja valtion tukemien korkotukilainojen korosta, että se koskee tällähetkellä vain uutta tuotantoa eikä vanhaa lainakantaa, jossa ei valtion tukea ole.

  15. Kruunuasuntojen välimallin vuokratalossa oli taannoin 17,60 e/m2 vuokrattava asunto Hgissä , joten olettaisin että tämä 20 e/m2 olisi sitten peruskorjattu pitkän korkotuen vuokratalo , johon tuli uusia asuntoja lisäkerrokseen ?
    Olisi hyvä saada tarkkaa tietoa ja miten on määritelty.

    1. Kruunuasuntojen hinnat näkyy vapaiden huoneistojen haulla.

      Nyt ei ole huoneistoja vapaana, kuukausi sitten oli joku asunto 20,50 euroa. Kohdesivuilla / esitteessä taitaa olla vanhat vuokrat asuntojen valmistumisvaiheesta.

      Nyt kallein vapaa kohde Kruunuasunnoilla on Vallilassa 23 €/m2 (34 m2 783 €).

      S-asuntojen hinnat katosivat keskustelun alettua kuukausi sitten, taisivat saada asunnot vuokrattua,

      Kruunuasuntojen sivuilla viikinki esitellään näin.
      ”Asunto Oy Helsingin Viikinki omistaa Helsingin kaupungin vuokratontille rakennetun viisikerroksisen vuokratalon. Rakentaminen rahoitettiin ns. välimallin korkotukilainoituksella. Siten asukasvalinnassa ei tarkastella aravarajoituksia.”

      Rakennuslehdessä em. uudiskohde esiteltiin näin.
      ”Kruunuasunnot Oy rakennuttaa uuden 33-asuntoisen kuusikerroksisen vuokratalon…..

  16. Kruunuasunnot Oyn netti-sivuilta löytyy kokoamalla seuraavaa tietoa mm. Helsingin Laajasalon valtion tukeman tuotannon asunnoista:
    -Aravakruunu Oy, Svanströminkuja 7, 153 as, perusparannettu 2007 ja 5.krs uudet ullakkoasunnot 33 as.valmistuneet v.2010-2011 ovat ns. pitkän korkotuen vuokra-asuntoja (A-Kruunu Oy); omakustannusvuokran määrittely ja asukasvalinnat säännelty
    -As Oy Helsingin Viikinki, Svanströminkuja 9, 33 as lyhyen korkotuen ns. välimallin vuokra-asuntoja Helsingin kaupungin vuokratontilla.Valmistuneet v.2012.
    – vuokrat, jotka kommenteissa ovat esiintyneet kohdistuvat ilmeisesti näihin kohteisiin?

    Kruunuasunnot Oyn omistama tytäryhtiö Aravakruunu Oy (nimi muutettu A-Kruunu Oyksi v.2011) on saanut yleishyödyllisen statuksen jo v.2002. Kruunuasunnot Oy omistaa yhteensä 2890 vuokra-asuntoa usealla paikkakunnalla. Uustuotantoa tehty 150 asuntoa. Puolustusvoimille on vuokrattuna 1690 asuntoa ja loput 40 % yleisille asuntomarkkinoille. Kruunuasunnot Oylle (1999) on siirtynyt valtion rahoittamia asuntoja puolustusvoimilta (5300 as.) ja rautatieläisten asuntoja, joista kehittämällä perusparantamalla ja peruskorjaamalla, asuntojen uustuotannolla, asuntojen ostoa ja erityisesti myyntiä ja myös purkamista harjoittamalla nykyinen vuokra-asuntokanta (2890) muodostuu. Kruunuasunnot sijoittaa taidetta kaikkiin kiinteistöihin myös em. kohteisiin. Vuoden tilinpäätösasiakirjoista v. 2011 on luettavissa ”yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius on vahva, joskin jatkuvasta peruskorjaustoiminnasta johtuen sijoitetun pääomantuotto on vaatimaton”.

  17. Mihin Koriin S-asunnot ja knit menee, yksityinen vai kunnallinen. Erään kaupungin myöntämä peruskorkoon ilman margianaalia sidottu laina on lähellä raportin tilannetta ”korottomat lainat” kuntien omistamissa yhtiöissä.

    Ja toimiiko kaikki kaupungit kilpailuneutraliteettiperiaatteiden mukaan tämän ja muien kumppanuushankkeiden kanssa esim. tonttien luovutuksissa. Ja kuinka neutraaleja ovat kuntien omat yhtiöt kun KTI:n selvityksen mukaan eräät kulut jätetään asuntovirastolle tai muulle hallintokunnalle maksettaviksi (löytyy raportista ei tässä lainauksessa).

    Erityisryhmien asuttamien on ehdottomasti kannatettavaa, kuitenkin kaupunkien käytäntö vähentää lautakuntien pöytäkirjojen liiteaineistojen asiakirjojen liitteitä vie hallintokulttuuria huonoon suuntaan. Ja toisaalta historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä että alussa vallinneet ylevät periaatteet saattavat aikojen saatossa unohtua isännättömältä rahalta.

    Ote YM:n tilaamasta raporttista
    ”Monet kunnat eivät veloita kunnalliseen yhteisöön sijoittamilleen omille varoille korkoa lainkaan, tai korko on matalampi kuin hyväksytty enimmäiskorko. Kunnat voivat myös antaa yhteisöjen luotoille takauksia. Valtakunnallisille yhteisöille ei tällaista omistajan tukea ole saatavilla, ja siksi kaikki todelliset kustannukset sisältyvät vuokriin.
    Peruskorjauksiin ei kaikissa yhteisöissä varauduta lainkaan tai riittävästi, ja etenkin monet kunnalliset yhteisöt arvioivat kiinteistöissään olevan runsaasti korjausvelkaa”

  18. Asumme valtion korkotukilainoitetussa SATOn osa-omistuskohteessa, jossa pitäisi vuokran hoitovastikkeen osuus määräytyä omakustannusperiaatteella. SATO ei näin toimi, vaan laittaa omia ”kulujaan” (repii voittoja) mm. isännöintikuluihin. 52 asunnon kerrostaloyhtiön isännöintikuluja veloitetaan 21 000 e/v, vaikka isännöinti on ulkoistettu Realialle, jonka sopimusveloitus on tästä tuskin puolet. Kun asukkaita muuttaa pois, on SATO kärkkymässä tilaisuutta haalia asunnot itselleen, eikä luovuta niitä alkuperäiseen tarkoitukseen eli edulliseen osa-omistuskäyttöön. Näitä asuntoja on nyt SATOLLA jo 19 ja esim. yksiöitä vuokraavat hintaan 825 e/kk. Valvontaa todella tarvitsisi näille ”sosiaalisen” asuntotuotannon kiskureille.

    1. Viesti 41 on totta.
      Samoin toimivat muutkin osa- ja asumisoikeusyhteisöt. Vuokrat eivät ole omakustannusperusteisia kuten Hesarissa 26.4.2013 kirjoitettiin .
      ”Vuokrien pitäisi olla merkittävästi markkinavuokria alempia, mutta näin aina ei ole”, sanoo asuntoministeri Krista Kiuru (sd). Hänen mukaansa valtakunnalliset yhtiöt eivät ole kunnioittaneet kaikin osin omakustannus-periaatetta.

      Kiuru lupaa tänä keväänä eduskunnalle lakiesityksen, jolla tiukennetaan säädöksiä. Samalla selvennetään valvontaa, joka aiotaan siirtää Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.
      http://www.hs.fi/kaupunki/Ministeri%C3%B6+on+tyytym%C3%A4t%C3%B6n+vuokrataloyhti%C3%B6ihin/a1365149058532

      Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut !!

      1. Vuokralaiset ovat ahneen bisneksen maksajia ja heistä on hyötyä liiketaloudellisessa mielessä yleishyödyllisille järjestöille.

        Harjuniemeä kiinnostaa vain liitolle ja itselle tuleva osuus.

    2. Mikä on ARAn vastuu omakustannusperiaatteen valvomisesta? Ei mikää kuten ns. yleishyödyllisten yhteisöjen asukkaat hyvin tietävät. ARA tunnetusti kaveeraa ”yhteisöjen” johtajien kanssa. Silloin on vaikea astua valvojan rooliin, vaikka aihetta olisi.

  19. Tasauksesta on lakimuutos vireillä.

    Viiden korjattavan talon ryvästäkään ei saa jatkossa tasata elleivät ole samaa lainoitettavaa yksikköä. Ennakkoon saa varautua 1 €/m2 ja huoneistojen vuokrat on määritettävä käyttöarvon mukaisesti.

    1. Luitko tarkkaan. Tasaamisen rajaus koskee valtion tuella contra vapaalla rahoituksella lainoitettuja yksikköjä ja näin ollen ensisijaisesti valtakunnallisia VVOta, SATOa jne, joilla on konsernissa kumpaisellakin tavalla rahoitettuja kohteita.

      Lakiehdotuksessa – siis ehdotuksessa – on kirjattuna se, että kovan rahana puolelta voi mennä tasauseriä valtion tuella tuotetuille kohteille. Sen sijaan valtion tuella tuotettujen kohteiden vuokrissa pienituloisilta ei saa kerätä tasausta kovan rahan kohteille. Tämänhän sanoo jo järki, mutta nyt se on ihmisen suuren viisauden seurauksena kirjattu lakiin. Todennäköisesti paljastuneiden suhmurointien seurauksena.

      Tasata saa kuten ennenkin, mutta jos ehdotukset menevät läpi, ei enää valtakunnallisesti vaan neljän kuntaryhmän sisällä. Tämä pakottaa valtakunnalliset järjestelmään kuolevissa kunnissa olevat kohteensa järkiperäisesti, kun eivät saa tasata niiden huonoa käyttöastetta ja vuorkatappioita pk-seudun pienituloisten vuokralaisten kukkaroista.

      Oliko tässä jotain epäselvää?

  20. ”Lakiehdotuksessa – siis ehdotuksessa – on kirjattuna se, että kovan rahana puolelta voi mennä tasauseriä valtion tuella tuotetuille kohteille. Sen sijaan valtion tuella tuotettujen kohteiden vuokrissa pienituloisilta ei saa kerätä tasausta kovan rahan kohteille. Tämänhän sanoo jo järki, mutta nyt se on ihmisen suuren viisauden seurauksena kirjattu lakiin. Todennäköisesti paljastuneiden suhmurointien seurauksena”.

    Tuossa edellisessä on logiikka kateissa ns, kovan rahan kohteet on kaikilla omistajilla oltava täysin erillään ARA asunnoista.
    Lain esityksessä tarkoitetaan rajoituksista vapautuneita entisiä ARA-asuntoja. Niissä usein asuu entisiä ”ARA” asukkaita ja kiinteistön omistajalla näkä kohteet ovat vielä samassa juridisessa yhtiössä.

    Ote esityksen tekstistä
    ”Kieltämällä vuokranmäärityssäännösten alaisten ja muiden ARA asuntojen kesken, jos se nostaisi ensin mainittujen asuntojen vuokria, estettäisiin se, että vuokranmääritysalaisten asuntojen asukkailta vuorissa perittäviä varoja hyödynnettäisiin rajoituksista vapautuneissa kohteissa.”

    1. ”Tuossa edellisessä on logiikka kateissa…”

      Kiitos oikaisusta, juuri noin on kuin kirjoitit. Kiukkuista mieltäni pääsi liikaa ohjaamaan viimekertainen, Vapaavuoren välimalli. Välimallin tuotannon rahoitti ARA, mutta esim. VVOn kotisivuilla olevien kirjanpitotietojen mukaan välimallin asunnot on viety vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen puolelle.

      Teksti VVO:n kotisivulla: ”VVO Vapaa -liiketoimin¬taan valmistui 69 asuntoa kahteen vapaarahoitteiseen kohteeseen ja 127 asuntoa kahteen niin sanotulla välimallin korkotuella rahoitettuun kohteeseen.”

      Uusi kina, herääkö edellisestä ajatuksia?

      1. Ote Rakennuslehden jutusta 17.6.2012 kertoo välimallista.

        ”Välimalli kehitettiin turvaamaan rakennusalan työllisyyttä tilanteessa, jossa finanssikriisi pysäytti vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja alaa uhkasi suurtyöttömyys. Valtio takaa välimallin kohteille kymmenen vuoden korkotukilainan, eikä asunnoissa ole muita rajoituksia kuin korkeintaan kymmenen vuoden vuokrakäyttövelvoite. Vuokran suuruutta ei säännellä. Asunnot voi myydä vapaasti omistusasunnoiksi viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Välimalli nousikin hittituotteeksi, sillä Ara hyväksyi vuosina 2009 ja 2010 vajaan 7?500 välimallin asunnon rakentamisen.”

        Tuon jutun mukaan rajoituksia ei ole ja tietääkseni vuorallapitovelvoitteestakin pääsee aiemmin irti maksamalla saadun korkotuen pois.

      2. Googlella löytyi VVO:n uutinen kohteista

        ”Hankkeista kaksi rakennetaan Espoon Suurpeltoon Piilipuuntien varrelle. Niissä on yhteensä 127 asuntoa ja ne rakennetaan ns. välimallin asuntoina. Välimallin asunto on nimensä mukaisesti oltava vuokra-asuntona vähintään 10 vuotta, minkä jälkeen ne voidaan omistajan niin halutessa myydä omistusasunnoiksi. Saastamoisen mukaan VVO pitää kohteet lähtökohtaisesti vuokra-asuntoina. Välimalli ei velvoita myymään niitä omistusasunnoiksi ja VVO harkitseekin tilannetta sitten kun kymmenen vuoden määräaika on lähempänä. Ketään ei kuitenkaan sittenkään tultaisi irtisanomaan vaan asumisturva on samanlainen kuin muissakin VVO:n asunnoissa.”

  21. Kesken kaiken on pakko kirjoittaa, että tämä käyty keskusteluketju on hyvä. Siitä käy hyvin ilmi ainakin kaksi sektoria, joiden vuokrien kohtuullisuuden määrittely on vuokra-asuntoa tarvitseville vaikeaa:

    1) konsernit, joihin kuuluu yleishyödylliset yhtiöt. Konserneissa on vapaarahoitteista tuotantoa, joka houkuttaa pääomansijoittajia. Vuokralaisten kannalta on hankalaa, kun yhtiö käyttää nimeä, jolla on menneen maailman sosiaalinen maine.

    Vuokralaisille ja asunnon hakijoille pitäisi aina selkeästi ilmoittaa, milloin on kyse ara-vuokra-asunnoista. Olisi selkeästi ilmoitettava, milloin on kyse niistä toisista – olipa ne alunperin aravalla rakennettu ja vapautuneet säännöksistä tai Vapaavuoren välimallilla tai kovalla rahalla rakennettu. Vain ara-vuokra-asuntojen vuokrat on määriteltävä omakustannusperiaatteella. Niiden toisten asuntojen vuokrat saavat olla niin korkeat kuin vuokranantajan sielu sietää vaatia ja vuokralainen maksaa.

    2) kuntien ara-vuokra-asunnot, joiden vuokrat on määriteltävä omakustannusperiaatteella. Kunnilla on eri lakien nojalla vastuu heikoimmista eli etenkin lastensuojelulain nojalla asunnottomista lapsiperheistä. Se jos kunta ei nosta vuokrataloyhtiöönsä sijoittamalle pääomalle lakisääteistä tuotto-osuutta, voi johtua juurikin siitä, että kunta näin pyrkii minimoimaan asunnottomuutta ym. sosiaalisia haittoja, jotka nousevat usein miljooniin ja käyvät kuntalaisille kalliimmiksi kuin sen tuotto-osuuden nostamatta jättäminen.

    Monet kuntien – etenkin kasvukuntien – vuokrataloyhtiöt ovat hyvin tai erinomaisesti hoidettuja. Ne toimivat pitkällä tähtäimellä tuottaen ja ylläpitäen asuntoja, jotka vuokralaiset maksavat. Kun vuokralaiset maksavat kaiken, niille ei ole niin suurta surua siitä, onko aravan korko joskus alikorkoa ja joskus ylikorkoa. Kun ne voivat tasata pääomakuluja oman kuntansa alueella, niin vuokrat pysyvät kohtuullisina, pk-seudulla 10-11 e/m2.

    Kunnat luovuttavat kaikille yhteisöille tontit ara-hinnalla, mutta monet kuntien vuokrataloyhtiöt ovat lunastaneet tontit omiksi. Joskus kiinteistövero on edullisempi, joskus vuokra. Nyt taitaa olla kiinteistövero.

    Joidenkin ”yleishyödyllisten” vuokria ja aso-vastikkeita nostaa se, että niillä on omat isännöinti- ja huoltoyhtiöt, joita ne eivät siis kilpailuta. Kun vuokrissa ei saa periä ylimääräisiä, voi isännöinti- ja huoltoyhtiöiden maksuilla keinotella. Kuntien ja niin ollen kuntien yhtiöiden on pakko kilpailuttaa kaikki, joten moinen vuokria nostava keinottelu jää kuntien ulottumattomiin. Onneksi.

    Edelleen seuraan uteliaana tätä keskustelua.

  22. Kauppalehdessä 17.6 olivat jälleen äänessä ARAn Rossilahti ja yleishyödyllisten osakkeenomistajat. Tällä kertaa kauhistus ja hirvitys oli ARAlle siirrettävä vuokrien valvonta ja uudet ylitarkastajat, joiden tehtäväksi valvonta tulee.

    Rossilahti esivallalleen lojaalina mitätöi täysin muutoksen ja vuokravalvonnan merkityksen ja jauhoi vankilametaforaansa. Eläkevakuutusyhtiöiden kovapalkkaiset ”asiantuntijat” kaikuna haukkuivat etukäteen ARAan palkattavat vuokravalvojat vihikoiriksi, vuokrapoliiseiksi ja poliisipatrulleiksi. Joku oikein kehui, että vuokrat on määritelty lain mukaan ja että turha niitä on valvoa. Case Viikistä ei mainittu edes rivien välissä, ja miksi olisi, sillä sehän tuli esille asukkaan ilmoittamana ja edustaa vain jäävuoren huippua.

    Mahtaa olla uusilla ylitarkastajilla aikanaan mukava mennä ARAn töihin kun etukäteen tietää, että ylijohtaja heitä roskaväkenä ja turhan työn tekijöinä pitää.

    Mutta, edelliset on tietenkin jo toistoa ja normikamaa, mutta miksiköhän jutun toimittaja nosti ylijohtajan jumalakseen?

    1. Voi ei; minä luulin, että Rossilahti sai potkut jo aikoja sitten ja muutti Kolariin kunnanjohtajan virkaan!
      Kyllönen teki Tervalat, Kiuru ei… Onko Viitasesta apua; olisi jo kiire kun ehkä ei olla vielä edes jäävuoren huipulle päästy.

      1. Mafiapomo jatkaa tehtävässään ! Kavereilla hyvät oltavat

  23. ”Kauppalehdessä 17.6 olivat jälleen äänessä ARAn Rossilahti ja yleishyödyllisten osakkeenomistajat. Tällä kertaa kauhistus ja hirvitys oli ARAlle siirrettävä vuokrien valvonta ja uudet ylitarkastajat, joiden tehtäväksi valvonta tulee. ”

    Kiuru muuten itse julkaisi termin vihikoiraosasto piti ideaa merkittävänä vuokrien alentajana vaikka ei omissa selvityksissään löytänyt mitään väärinkäytöksiä. Eli valvonta pudottaa vuokria vaikka mitään havaintoja väärinkäytöksistä ei olekkaan?

    Saman artikkelin voi lukea toisinkin tässä lainaus on hieman iroitettu asiayhteydestä.

    Minusta haastatellut viittaavat siihen seikkaan että valvonnan lisääminen ei muuta perittävien vuokrien määrää, ohjeistamalla tasaussäännökset uusiksi voidaan kohteiden välisiä vuokria ohjeistaa painottamaan toisin kuin nykyiset ohjeet ohjaa.

    Kuitenkin perusongelmaan eli korkeaan vuokratasoon ei ole tulemassa muutosta, kyse on hälmöläisten peiton jatkamisesta kun toiseen päähän lisää toisesta leikataan pois.

    Kun kaikki tulot tulee vuokrista ei säännösten muutos muuta tätä tasapainoa kuin korkeintaan kilpailutusvelvollisuuden osalta.

    Eli jatkossa määrätään kilpailuttamaan keskeiset hankinnat . Tälläkään ei ole draattista merkitystä kun hoitokulut päääosin muodostuvat lämmöstä, vedestä, sähköstä, lainojen koroista (aravat 7,5 %) ja ennenkaikkea rakentamiseen ja kiinteistöjen omistamiseen kohdistetuista veroista.
    Jos em. hoitokulut (ei rahoitusta) ovat 5 euroa kattaen huoneistorempat ei niistä voi nykyisinkään kupata remonteilla 2 euroa neliö.

    Pelkkää näpertelyä koko muutos yhteiskunnan pitäisi vaikuttaa edellisten lisäksi rakentamisen kalleuteen jolla saataisiin aitoa muutosta vuokriin.

    RT:n mukaan verojen osuus oli 2006 40 % rakentamisen kustannuksista ja että olisi tuosta keventynyt.

  24. Olen lukenut KTI:n selvityksen kahteen kertaan. Siinä on paljon hyvää ja uutta asiaa.

    Kuitenkin lukija, joka tuntee sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja -asumista koskevan järjestelmän joutuu usein kyseenalaistamaan raporttiin kirjattuja pinnallisia havaintoja ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Ohjausryhmä lienee – kuten oikein onkin – antanut selvityksen tekijöille vapaat kädet, mutta asiantuntijoina kirjannut kohteliaan lievästi oikaisujaan toisaalle.

    KTI ei liene aiemmin tehnyt sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa koskevia selvityksiä. On otettava huomioon, että ao. järjestelmä on vuosikymmenten varrella muotoutunut sen verran erityisosaamista vaativaksi, että pelkästään asuntomarkkinoista tilastotutkimuksia tehneet ekonomistit eivät sitä tunne – eikä ehkä tarvitsekaan tuntea.

    Vapaat asuntomarkkinat kuuluvat kaikille ja niitä ekonomistit voivat tutkia ja tulkita vapaasti. Sitä vastoin lakipykälillä säädellyistä sosiaalisista asuntomarkkinoista kuuluu huolenpito julkiselle vallalle, ei ulkopuolisille selvitystyön tekijöille. Lakeja säätää ja budjetista päättää eduskunta, joka on säätänyt myös valtiontalouteen kuuluvaa Valtion asuntorahastoa koskevat lait.

  25. VVO:n hallinto- ja isännöinti on rankasti ylimitoitettu ja tämä kaikki maksatetaan vuokralaisilla. Isännöinnin ja hallinnon kulut on suuremmat kuin kiinteistönhoidon kulut siivouksineen päivineen.

    1. Kauniskangas valitti uutisissa että tulos on heikko ja valtiolta pitäisi saada enemmän tukea. Asumistuet valuu tehottoman rakennusteollisuuden kateisiin ja asunnot voidaan pitää ylihintaisina pitämällä tarjonta alimitoitettuna.

  26. Ihmetellä täytyy, kuinka lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suurille vuokranantajille peruskunnostaa talot heti, kun aravarajoitukset loppuvat ja muuttaa huoneistot vapaarahotteisiksi ja kovalle vuokralle, kun samaan aikaan yhtiöt vaativat uusia tontteja ara-tuotantoon, jotka sitten nykyisten rakennuskustannusten myötä tulee ohjata työttömien ja pienituloisten kohtuuhintaisiksi asunnoiksi, Käsite kohtuuhintainen, mitä se on? Onko tutklittu esim. tulorajoja, minkä puitteiissa olevia asuu näillä suurilla vuokranantajilla? Kuinka asuntovalinta toteutuu? Paljonko kansalaiselle kuuluu jäädä käteen vuokranmaksun jälkeen, entä, jos on esim. paljon sairauskuluja? Näkemykseni perustuu yli 20-vuodelta niin isolta vuokrantajalta kuin kunnaliisen puolen vuokravalvonnasta. Entä kun asukkaan asiat eivät mene ihanteiden mukaisesti, vaan syntyy vuokravelkoja, onko oikein, että henkilöillä, joilla ei välttämättä ole puhelinta, pittä hoitaa asiansa kasvottomasti toisella paikkakunnalla olevan perintävirkailijan kanssa, mikä on moraalisesti aivan p….stä.
    Ja kun sotessa ei tiedetä asukkaiden luottolistoista mitään, niin vuokravalvoja on enemmän perillä missä raha-asioiden kohdalla mennään, tuntuu, että suomalaista yhteiskunttaa syödään sisältä päin surutta. Selkäranka puuttuu täysin ja helppoa rahaa on tukuttain jakaa henkilöille, jotka eivät kanna mitään vastuuta tästä yhteiskunnasta, vielä kun ei ole enää töitäkään, niin tukiasuntojen tarve rysähtää käsiin, esim mielenterveyspuolella.

    1. Onko koskaan suomen historiassa asumiskustannukset , mukaan luettuna vuokrat koettu kohtuullisiksi saati edulliseksi.

      Pitäisikö omistajien myydä tai vuokrata asuntoja omaksi tappiokseen?

      Jos pitäisi, kenen?

      1. Tutkimus koski säänneltyä vuokra-asuntotuotantoa. Joka lähtee alalle tietää, mitä lainsäädäntöön on merkitty. Laeista tietoisen on jälkeenpäin turha vedota tietämättömyyteen, tyhmyyteensä kyllä.

        Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kanssa omistaja saa tehdä mitä haluaa.

      2. Vuokriahan saa pyytää niin paljon kuin ikinä haluaa jos tuotanto ei ole tuettua eli siinä ei ole valtion tukielementtejä ja joku hullu maksaa. Silloin kun tuea on, tuen antajalla pitää olla mahdollisuus joko sanella raameja tai ottaa tuki pois.

  27. Ninpä.. 13 vuotta Saton ava-asukkaakna kiinnostaa, kuinka paljon olen maksanut ylivuokraa tänä aikana? Olisiko meillä asukkailla aihetta/mahdollisuutta joukkokanteluun?

    1. Hei,
      Kyllä kannattaa valittaa ja joukolla jos mahdollista. Tässä luettavaksi uusi lakiehdotus joka tulee voimaan 1.1.2014:
      http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130133

      ”Vuokrien valvontaa suunniteltaessa voitaisiin ottaa huomioon myös asukkaiden ilmoitukset vuokranmäärityksen ongelmista, jos saman vuokrataloyhteisön vuokrista tulisi useampi ilmoitus.”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat