Vuokralaisten etujärjestö on huolestunut rakentamisen laadusta

11 vastausta artikkeliin “Vuokralaisten etujärjestö on huolestunut rakentamisen laadusta”

1. Entisaikaan Asuntohallitus laati ohjeet ja normit suunnittelijoille eikä valtion tukea tullut jollei vuokratalon suunnitelma täyttänyt näitä. Valtion tukemassa tuotannossa oli hinta-laatu-suhde hyvä, samaa ei edellytetty vapaarahoitteiselta tuotannolta.

   1. Hyväkään suunnitelma ei takaa hyvää laatua, jos tekiijällä ei ole ammattitaitoa eikä tahtoa tehdä kunnollista työtä. Nykyiset ketjutetut urakat jättävät usein pahoja saumakohtia ja on asioita jotka eivät kuulu kenenkään urakkaan. Lisäksi rakennusmestarikoulutuksen lopettaminen vei sen käytännön osaamisen työmaan johdolta pois. Tosin sitä huonoa työn laatua taitaa eniten olla siellä pääkaupunkiseudulla.

   2. Helsingissähän se kaikki viisaus on kuten oli asuntohallituskin.
      Nyt armahdetaan maksamattomat lainat (takapainoinen lyhennysohjelma). Ja puretaan valtion tuella ja tarpeettomia ”laatuohjattuja” kerrostaloja maakunnista.

      Ei oikein kohtaa kysyntä ja silloinen huoneisto-ohjelma / asuntojen sijainti keskenään.

      Kuntaliitokset pistää toimenpiteisiin kunnolla vauhtia. Kuluja ei saa peiteltyä oman kunnan talouteen ja jos ongelmataloista ei hankkiudu eroon joutuu asuttamaan naapurin ongelma-asukkaita.

      1. Vuokralaisten etujärjestöt eivät ole mistään muusta huolissaan kuin ympäristöministeriön antamista avustuksista !
         Lainvalmisteliaa myötäilevistä lausunnoista heruu avustusta jopa 70.000 – 140.000 euroa.

         1. Kontrolloidaanko näitä järjestöjä mitenkään? Miten ne käyttävät avustuksensa?

            1. Kontrolloidaanko näitä järjestöjä mitenkään? Miten ne käyttävät avustuksensa?

               Odotellaan vastausta ympäristöministeriön virkamiehiltä.

               Yleishyödylliset yhteisöt ovat soluttaneet näiden ”martta-kerhojen” hallituksiin omat edunvalvojansa. Nämä edunvalvojat toimivat asukkaiden edustajina mm. kuluttajariitalautakunnan kokouksissa, joihin ARA ohjeistaa asukkaita viemään asumista koskevat riita-asiat. Kuluttajariitalautakunnan ylijohtaja Ståhlbergia on syytetty lahjoman vastaanottamisesta. Asokodin johtajilta.
               Avustuksia käytetään lehtien painamiseen ja ”koulutustilaisuuksien” järjestämiseen. Järjestöjen taustavaikuttajat ohjaavat toimintaa. Koulutuksen taso on kirjavaa, seminaarit ovat lähinnä yhteisöllistä hauskanpitoa ja mukavaa yhdessäoloa.

      2. Helsingissähän se kaikki

         Ei viisaus ole mitenkään kielletty Lahdessa, Helsingissä eikä muuallakaan. Takapainotteinen lyhennysohjelma tuli siitä, että ennen inflaatio hoiti lainoja. Ajateltiin myös, että pienituloisina vuokralaisiksi valittujen maksukyky kasvaa vuosikymmenten kuluessa. Maailma muuttui, tuli lama, EU:n jäsenyys ja inflaatio ja pankkikorot menettivät merkitystään. Missä olivat ennustajaeukot, jotka olisivat kehityksen, rahamarkkinoiden vapautumisen, NL:n hajoamisen ja globalisaation osanneet ennustaa?

         Konsensuspolitiikassa (Kekkosen aikaan) piti teollisuutta hajottaa pienille paikkakunnille, joille sitten piti aravalla rakentaa vuokrataloja työntekijöille. Primus motorina ei siis ollut asunto- vaan elinkeinopolitiikka ja keskustapuolueen tahtotila. Bilateraaliselle kaupalle kävi kuin kävi, samoin sellun, paperin ja työn hinnalle ja nyt kun väki on paennut etelään on kepulaiset kunnat ahdingossa tyhjien teollisuusrakennusen ja asuntojen kanssa. Missä olivat ennustajaeukot, jotka olisivat osanneet kehityksen ennustaa?

         Kuntaliitos tuskin auttaa tyhjien asuntojen kohdalla yhtään mitään. Suurin osa tyhjenevistä kunnista on jo aloittanut toimenpiteet selviytyäkseen tyhjien talojen rasitteista. Mutta mikä taho selvittää kuolevilla paikkakunnilla yksityishenkilöiden ahdingon omistusasuntojensa osalta?

         1. ”Takapainotteinen lyhennysohjelma tuli siitä, että ennen inflaatio hoiti lainoja. Ajateltiin myös, että pienituloisina vuokralaisiksi valittujen maksukyky kasvaa vuosikymmenten kuluessa. Maailma muuttui, tuli lama, EU:n jäsenyys ja inflaatio ja pankkikorot menettivät merkitystään.”

            Nyt tyhjänä olevissa taloissa ei pieni tai suurituloinenkaan vuokralainen maksa lainojen lyhennyksiä lainkaan oli tarkoitus aikoinaan vilpitön tai ei.

            Omistaja maksaa lainat ja jyvittää kulut asuttujen asuntojen vuokralaisille. Osa asukkaista maksaa ihan itse ja osa saa asumistukea ja toimeentuloavustusta (kunta / valtio).

            Onneksi vanhoista aravista peritään ylikorkoa pankkilainoihin nähden niin niillä voi sitten maksaa noiden tyhjien asuntojen purkuavustukset ja armahtaa lainat (olikohan summa 50 % lainapääomasta).

            Sääntely ja avustukset johtivat joissakin tapauksissa huonoihin investointipäätöksiin.

         2. ”Suurin osa tyhjenevistä kunnista on jo aloittanut toimenpiteet selviytyäkseen tyhjien talojen rasitteista. Mutta mikä taho selvittää kuolevilla paikkakunnilla yksityishenkilöiden ahdingon omistusasuntojensa osalta?”

            Tuossa ja aiemmassa pohdinnassasi on pointti erilaisten yhteensattumien lopputulokset ovat realisoitumassa ja yksityiset kuluttajat ja muut kiinteistöjenomistjat ovat jäädyttäneet investoinnit ja jääneet odottelemaan mitä seuraavaksi.

            Eipä taida kukaan selvittää yksityisten asuntosijoitusten arvonlaskua, kun yhteiskunnalla ei ole tuohon varaa. Pankithan ovat jo 20 vuotta katsoneet aika tarkaan maaseudun asuntojen vakuudet lainoja myöntäessään. Vähänkin syrjässä olevaan liian hienoon asuntoon ei ole saanut lainoja.

            Yksi järkevä liike olisi järjestää eri hallintomuotoisia kohtuuhintaisia asuntoja muuttajille niille paikkakunnille joissa on töitä.
            Voisikohan Kruunuasunnot tuottaa edullisten vuokra-asuntojen lisäksi ASO:ja ja Lakean lanseeraamia osaomistusmalleja yms..

            1. erilaisten yhteensattumien

               Kun puhutaan sellaisten kasvualueiden kuten pk-seutu, Tampere, Oulu asuntojen tarpeesta en selittelisi kiinteistösijoitusyhtiöiden vetäytymistä varovaisuudella. Meillä tulee olemaan vielä monta vuosikymmentä eli asuntojen elinkaariajat noin 5 milj. asukasta, kunnes määrä kääntyy laskuun. Uusia teollisuuslaitoksia korpikylin ei tule, vaan työpaikat tulee olemaan Hki-Tre-Oulu-akselilla. Joku pyräys voi olla muutamalla paikkakunnalla lähellä itärajaa, tai sitten ei.

               Se, että yhtiöt eivät enää rakenna ara-vuokra-asuntoja johtuu vain ja ainoastaan ahneudesta. Ne haluavat valtion tuen, valita asukkaat ja määritellä vuokrat vapaasti ja realisoida asunnot ja talot silloin kun pääomansijoittajille tulee pikkurahan puute. Vai uskotteko tosissaan, että ne välittävät köyhistä vuokralaisista?

               Itse toivoisin, että A-Kruunu rakentaisi vain tuettuja vuokra-asuntoja pk-seudulle, ei minnekään muualle. Eiköhän asumisoikeusyhteisöjä ole ihan tarpeeksi käynnistämään aso-tuotantoa kunhan A-Kruunu saisi tontit Helsingin seutukuntiin?

            2. ”Kun puhutaan sellaisten kasvualueiden kuten pk-seutu, Tampere, Oulu asuntojen tarpeesta en selittelisi kiinteistösijoitusyhtiöiden vetäytymistä varovaisuudella”

               Noinhan se on viittasin suoraan niihin kurjistuvuviin kuoleviin paikkakuntiin.
               Jos yksityisten ahdinkoa pitäisi jotenkin auttaa samassa ongelmassa ovat kirkonkylien vuokrakerrostalot ei niitäkän onneksi ole korjattu 10-vuoteen.
               Jos nyt joku elvytyspaketti tulee vaarana on tarpeettomat korjausinvestoinnit vääränkokoisiin vuokra-asuntoihin väärässä paikassa,.