Helsingin kaupungilla ollaan tyytyväisiä uuden ostotarjouskilpailun tuottavuuteen. Tontin hinta on sidottu asuntojen hintaan. Mitä kalliimmalla asunnot myydään, sitä enemmän tonteista kilahtaa kaupungin kassaan.

Asukkaat maksavat tonttirahastuksen: Mitä kalliimpi asunto, sitä enemmän Helsingin kaupunki saa

Helsingin kaupungilla ollaan tyytyväisiä uuden ostotarjouskilpailun tuottavuuteen. Tontin hinta on sidottu asuntojen hintaan. Mitä kalliimmalla asunnot myydään, sitä enemmän tonteista kilahtaa kaupungin kassaan.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Helsingin kiinteistövirasto tiedotti tänään 19.11.2014, että Helsingin kaupunki ja Lemminkäinen ovat allekirjoittaneet sopimuksen 12,6 miljoonan euron arvoisesta maakaupasta. Lemminkäisen omistukseen siirtyi nyt viimeinen viidestä asuntotontista, jotka kaupunki myy yhtiölle Jätkäsaaren Saukonpaadenrannasta.

Myyty tontti on osa Crusellin sillan läheisyydessä sijaitsevaa korttelikokonaisuutta, jonka Lemminkäinen rakennuttaa. Alueelle valmistuu yhteensä noin 500 asuntoa, joista osa on hitas- ja vuokra-asuntoja. Korttelin viimeisten asuntojen rakentaminen alkaa joulukuussa.

Kallis asunto kaupungin etu

Saukonpaadenrannan tontit on luovutettu Lemminkäiselle Jätkäsaaren ensimmäisen ostotarjouskilpailun tuloksena. Vuonna 2009 järjestetty kilpailu poikkesi merkittävästi kaupungin tavallisista tarjouskilpailuista, joissa tonttien myyntihinta on kiinteä ja määräytyy rakennusoikeuden perusteella.

Rakentajan kanssa sovittiin, että tonttien lopullinen kauppahinta perustuu valmiiden asuntojen myyntihintaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymä gryndaustonttien myyntihinta on 33,71 prosenttia siitä kauppahinnasta, jonka rakentaja saa asunto-osakkeiden myynnistä. Eli mitä kalliimpia asuntoja rakennetaan, sitä enemmän kilahtaa kaupungin kassaan.

Kaupungin mukaan uudella menettelyllä pyrittiin lisäämään rakentamisen houkuttelevuutta taloudellisessa laskusuhdanteessa.

”Ideana oli, että kaupunki ja tonttien ostaja jakavat osan asuntomarkkinoiden epävarmuuden tuomasta riskistä. Tällainen malli soveltuu erittäin arvokkaille tonteille ja suurille kohteille, joissa rakentamisaika on pitkä”, osastopäällikkö Juhani Tuuttila kiinteistövirastosta selittää.

Menettely osoittautui kaupungin kannalta kannattavaksi, sillä Saukonpaaden korttelin tonttien kokonaiskauppahinta nousee vähintään 52 miljoonaan euroon. Lopullinen hinta selviää, kun viimeisetkin tonteille rakennettavista asunnoista on myyty.

Vastaavia ostotarjouskilpailuita, joissa asuntojen toteutuneet myyntihinnat vaikuttavat tontin hintaan, on järjestetty myöhemmin muun muassa Arabianrannassa.

100 miljoonan myyntitavoite toteutumassa

Helsinki on viime vuosina nostanut maahan ja rakennuksiin liittyviä myyntitavoitteitaan velkaantumisen hillitsemiseksi. Saukonpaadessa toteutunut tonttikauppa tukee kaupungin maanmyyntitavoitteiden toteutumista.

Vuonna 2013 maata myytiin lähes 79 miljoonan euron edestä, ja tänä vuonna tavoitellaan 100 miljoonan euron maanmyyntituloja.

”Näyttää todennäköiseltä, että pääsemme maanmyyntituloissa tänä vuonna jopa 103 miljoonaan euroon”, Tuuttila arvioi.

Kaupunki omistaa noin 65 prosenttia Helsingin maa-alueista. Kovista myyntitavoitteista huolimatta suurin osa rakentamiseen tarkoitetusta maasta luovutetaan jatkossakin vuokraamalla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Asukkaat maksavat tonttirahastuksen: Mitä kalliimpi asunto, sitä enemmän Helsingin kaupunki saa”

  1. Hienoa työtä..!! Hyvää lisäverotusta…Ei Pilvenpiirtäjiä, kalliimpia asuntoja enemmän, vähemmän vapaata pääomaa kansalaisille.. Suomesta sammuu vielä katuvalot lopullisesti ja keskiluokka nousee barrikaadeille köyhyyden edessä..!! Onneks nämä asunnot jää myymättä ja ajaa Lemminkäisen ahtaalle, ihan oikein!

  2. ”Tällainen malli soveltuu … suurille kohteille, joissa rakentamisaika on pitkä”.
    Eli Malmin lentokentän paikalle suunnitellulle alueelle ei tule halpoja asuntoja vaan mahdollisimman kalliita, jotta kaupunki saa maksimaaliset rahat.

  3. Niin, asunnothan eivät olisi olleet sen halvempia, vaikka kaupunki olisi antanut tontin ilmaiseksi…

    1. Totta, sijainti määrittää vahvasti hintatasoa. Kohtuuhintainen asuminen on mahdollista vain ei-niin-hyvällä sijainnilla tai lisäämällä asuntojen tarjontaa aivan älyttömästi, jolloin hinta joustaisi.

  4. Hei oikeasti, Virosta loppuu kohta rakentajat ja siivoojat (ym. sellaisena esiintyvät), joille näitä uusia asuntoja rakennetaan. Onhan sen aika naurettava, että virolaiset rakentajat rakentavat virolaisille rakentajille vuokra-asuntoja.

  5. Vanha totuus on että Köyhille ei kannata kaavoittaa, kalliiseen asuntoon muuttaa parempia veromaksajia. Miksi kaavat on edelleen kalliita, jos tällä konstilla ylihinta kolahtaisi veronmaksajien kassaan eikä haituisi ilmaan ylisuurina rakennus- ja ylläpitokuluina

  6. Voisikohan tonttivuokratkin sitoa ”takautuvasti” asuntojen myyntihintoihin. Vuosittain vuokrasopimuksia menee uusiksi kasvavalla tahdilla, sopimuksiin ehto että vuosittain korjataan syntyneiden kauppojen perusteella.
    Tulot voisi korvamerkitä ryhmärakenuttamisHitaksien alihintaisten tonttivuokrien kompensaatioon. Nythän käypä vuokra jää hyvillä paikoilla olevista Hitaksista vain saamatta eikä avustuksen kokonaissaldo näy kaupungin tilinpäätöksissä. Jos molemmat laskisi näkyviin vuosittain syntyisi asiallista keskustelua siitä miten tärkeää on luovuttaa tontteja Jätkäsaaresta eri hallintamuodoille erilaisilla hinnoilla.

  7. Kauppunki = kaupunkilaiset. kaupungin byrokratian tehtävä ei ole tejhdä tulosta asukakide rahapussista, vaanb päin vastoin; tehdä edullista asumista. Burokratia on renki, asukas isäntä. Haloo pahvit

  8. Nimenomaan, valjas.

    Kaupungista on tullut ahne kiinteistönjalostaja. Ja helppohan se on rahaa tehdä kun on kaavoitusmonopoli ja tonttiosasto hinnoittelee itse tuotteensa.

    Raha korruptoi ensin yleishyödylliset rakennuttajat. Nyt sielunsa ovat myymässä kaupunki ja KSV. Kaavoituksesta on tullut jo lyhytjänteistä projektikaavoitusta, jossa ydinjuttu on myytävän kerrosalan määrä, ei se minkälaista yhdyskuntaa tuloksena syntyy.

    Toisaalta kyse on poliittisesta sulle-mulle -pelistä, jossa tavalliselle työssäkäyvälle mediaanikansalaiselle on varattu maksajan osa. Tonttien ylihinnoittelu on piiloverotusta ja yksi vero lisää entisen verohelvetin päälle.

  9. Kaavaköpi osui naulan kantaan. On todella härskiä lisäverotusta. Koska alkaa pilvenpiirtäjien rakentaminen, mitäs jos jätkäsaari täytettäisi pilvenpiirtäjillä ja 100 000 asukkaalla.

  10. Nyt en käsitä jos kaupunki ottaa tontista käyvä hinnan mitenkä se onkin lisäverotusta tulothan tulee samaan kassaan johon verot kerätään.
    Jos jokin tietty ryhmä saa tontin alle markkinahinnan vuokra- tai omistustonttina on tämä osuus kerättävä vaikkapa veroina tai muina tuloina kaupungin kassaan.

    Parhaan sosialismin esimerkin mukaisesti toimitaan kuten Jätkäsaaressa. Myydään grynderille koko kortteli ja edellytetään että 30 % on tehtävä Hitaksena kaupungin määräämään hintaan. Lopputulos on että markkinahintaisen asunnon ostaneet maksavat Hitaksien alihinnan omien asuntojensa hinnoissa. Sikäli reilua että maksaja tietää kenen asumista kompensoi.

    1. Millä logiikalla Hitas-asuntojen ns. alihinta menee sääntelemättömien asuntojen hintaan? Sääntelemättömät asunnot myydään ja ostetaan markkinahintaan riippumatta toteutus- ja muista kustannuksista. Sääntelemättömän asunnon ostaja maksaisi asunnostaan juuri saman verran kuin nyt, vaikka tontit olisi annettu ilmaiseksi ja korttelissa olisi ollut kymmenen Hitas-tonttia.

      1. Varsin yksinkertaista. Koko kortteli luovutetaan samalle urakoitsijalle ja asetetaan ehto 2/4 rakennuksesta on tehtävä hitaksena hintaan 3500 euroa/asm2. Jos oikeat tuotantokustannukset + yrityksen hallituksen määrittämä katetavoite ovat yhteensä 3900 €/asm2 pitää puuttuvat eurot ottaa vapaarahoitteisesta gryndistä.
        Jos neliöitä on molemmissa sama määrä lisätään toisen kohteen jo valmiiksi kalliiseen hintaan tuo puuttuva 400 €/asm2 ja kaikki ovat tyytyväisiä. Sopivalla tonttipulalla voi ylläpitää tällaista sosialismia jos tontteja olisi näillä hyvillä alueilla vapaasti saatavilla markkinavoimat määräisi gryndien hinnat. Mutta kun ei ole voi harrastaa tällaista kytkykauppaa.

  11. Suurin ongelma on tuotannon alimitoitus. Pitäisi saada asuntotuotantoon tervettä ylituotantoa eli hinnat määräytyisi oikeasti markkinaehtoisesti, koska tarjonta ylittäisi hieman kysynnnän. Pääkaupunkiseutu on ajanut itsensä Japani-tautiin, ja tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä.
    Linkistä löytyy selitys nykyisestä tilanteesta ja tulevasta kehityksestä, jollei saada nopeasti ylitarjontaa hyvien sijaintien asunnoista joista on nykyisellään pulaa. Tulevaisuutta ei rakenneta menneisyyttä puolustaen, ja on vain ajankysymys kun on pakko tunnustaa, että Helsingin asunnot ovat liian kalliita ja ne pitää hinnoitella uusiksi lisäämällä merkittäväst tuotantoa.

    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak22010/kak22010peltola.pdf

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi