Terveiset hallitukselle: unohtakaa sote – kilpailukykyloikka asumisella

Emeritusprofessori Heikki Loikkanen arvioi, että asuntomarkkinoiden rakenteellinen muutos olisi huomattavasti turvallisempi ja varmempi kuin monet Juha Sipilän hallituksen tavoittelemat rakenneuudistukset, esimerkiksi sote-ratkaisu.

Emeritusprofessori Heikki Loikkanen arvioi, että asuntomarkkinoiden rakenteellinen muutos olisi huomattavasti turvallisempi ja varmempi kuin monet Juha Sipilän hallituksen tavoittelemat rakenneuudistukset, esimerkiksi sote-ratkaisu.

Keskeinen tekijä Saksan rakenneuudistusten taustalla on vuosikymmeniä jatkunut asumisen edullisuus, jonka takana on rahoitusmarkkinoiden ja samalla asuntorahoituksen vakaus.

”Saksassa asuntohinnoista ei ole seurannut palkankorotuspaineita. On ollut helpompaa tehdä maltillisia työmarkkinaratkaisuja, kun iso, keskeinen kotitalouksien huoli on ollut poissa”, Loikkanen sanoo.

Asuntomarkkinoiden kautta olisikin Loikkasen mukaan mahdollisuus isoon kilpailukykyloikkaan. Korkeat kiinteistöjen hinnat heijastuvat palkkoihin, sillä kalliit asunnot nostavat muuttokynnystä. Asunto on hankittava reuna-alueelta, ja sielläkin hinnat ovat korkeat ja työmatka on pitkä. Julkista liikennettä on vaikea järjestää, kun kunnollisia alakeskuksia ei ole.

Lähiöt kuin syrjäisiä kuntia

Asumisen kalleus vaikuttaa myös julkisen sektorin toimivuuteen, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja joukkoliikenteeseen. Hajautuneen rakenteen seurauksena Helsingin lähiöt ovat Loikkasen mukaan pahimmillaan yhtä heikossa asemassa kuin syrjäiset kunnat. Koulujen opetus yksipuolistuu ja terveyspalvelut ovat ydinalueita heikompia, koska asiat on hoidettava yksin ilman lähialueiden tukea.

Sote-reformikin olisi Loikkasen mukaan helpompi toteuttaa tiiviimmässä yhdyskuntarakenteessa. Tehokasta palvelujen tarjontarakennetta on helpompi ylläpitää, kun väestöä on enemmän ja se asuu tiiviimmin.

”Maan käyttö ja palvelusektorin rakenne liittyvät toisiinsa”, Loikkanen sanoo.

Lue Rakennuslehden juttu siitä, millä keinoilla Helsingin asuntohintoja pystytään pudottamaan roimasti.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Terveiset hallitukselle: unohtakaa sote – kilpailukykyloikka asumisella”

  1. ”Saksassa asuntohinnoista ei ole seurannut palkankorotuspaineita. On ollut helpompaa tehdä maltillisia työmarkkinaratkaisuja, kun iso, keskeinen kotitalouksien huoli on ollut poissa”

    Näinhän se on ollut. Vaikeampi kysymys on se, mistä se on johtunut, että Saksassa asuntohinnat eivät ole niin laukanneet. Saksan asuntomarkkinoita on usein kuvattu sillä tavoin esimerkiksi Suomesta ja Ruotsista poikkeaviksi, että Saksan kasvua ei ole ohjattu mihinkään yksittäiseen metropoliin. Nimenomaan kasvun keskittyminen on tavannut olla asuntomarkkinoiden hintaloikkien taustalla. Saksassa harjoitetun monen keskuksen toiminnan seurauksena maassa on paljon suurehkoja kaupunkeja, jotka ovat saaneet kilpailla keskenään, jolloin kehitystä on tapahtunut monella puolella Saksaa, ja asuntojen hinnat ovat pysyneet kohtuullisina.

    Monessa Saksan kaupungissa väestöhuippu on ollut aiempina vuosikymmeninä. Maan suurin kaupunki on Berliini. Siellä väestöennätys on ollut 1940-luvulla, jolloin kaupungissa oli 4,5 miljoonaa asukasta. Nykyisin Berliinissä asuu 3,5 miljoonaa ihmistä. Maan toiseksi suurin kaupunki on Hampuri. Hampurin väestöhuippu oli vuonna 1964. Maan kolmanneksi suurin kaupunki on München. Münchenin väkiluku on ollut kasvusuuntainen, mutta 1950-luvun jälkeen kasvu on ollut suhteellisen hidasta sielläkin. Saksassa kasvu on kohdistettu viimeisen 60 vuoden ajan merkittävältä osin suurimpien ydinkeskusten ulkopuolelle. Tosin asuntojen hintapaineita on siellä helpottanut sekin, että maan väkilukutrendi on ollut vuoden 2005 jälkeen laskeva. Maan väkiluku on sen jälkeen vähentynyt yli miljoonalla asukkaalla.

Jätä kommentti