Kokeile kuukausi maksutta

Itävallassa puu on luonnollinen valinta

Moderni, teollinen puurakentaminen kasvattaa suosiotaan Itävallassa. Puuarkkitehtuuri on linjakasta, kestävää ja kaunista. Julkisivuissa suositaan paikallista lehtikuusta.

Puukerrostalo Grazin Hummelkasernen alueella Itävallassa.

Itävaltalaisten suhtautuminen puuhun on luonnollista. Se ei ole ihme, sillä maan pinta-alasta on noin puolet metsän peitossa. Itävallassa on runsaasti puutuoteteollisuutta, ja se on johtava CLT-levyjen valmistaja. Lisäksi maalla on pitkät perinteet käsityövaltaisessa, alppi­alueelle tyypillisessä puurakentamisessa. Itävaltaa pidetään kaiken kaikkiaan puurakentamisen mallimaana.

”Vaikka sitä se ei ole aina ollut. Vielä 20 vuotta sitten puurakentaminen keskittyi pientaloihin, muussa rakentamisessa puunkäyttö oli vähäistä”, Wienin teknillisen yliopiston professori Wolfgang Winter sanoo.

Winterin mielestä kahden vuosikymmenen aikana Itävalta on panostanut vahvasti teollisen, modernin puurakentamisen kehittämiseen. Puutuoteteollisuus on tehnyt jatkuvaa tuotekehitystä yhdessä arkkitehtien, suunnittelijoiden ja insinöörien välillä.

Kehitystyön viimeisimpänä esimerkkinä voi pitää Wienin laitamille Seestadt Asperniin suunnitteilla olevaa 24-kerroksista puukerrostaloa, jonne on tarkoitus tulla hotelli, asuntoja, ravintola ja toimistotilaa. Hoho (Holzhochhaus) -rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Rüdiger Lainer. Valmistuttuaan rakennus olisi maailman korkein puukerrostalo.

”Hankkeella on vaikeuksia käynnistyä. Teknisesti kaikki on valmiina, ja hankkeella on rakennuslupa. Nyt rakennuttajalla on vaikeuksia löytää hotellioperaattoria ja tiloihin vuokralaisia. Alue, jonne kohde rakennetaan, on uusi, ja Wienissä on paljon tarjontaa niin hotelleista kuin toimistotiloista”, Winter toteaa.

”Puurakentamisen kasvu Itävallassa on ollut varmaa mutta hidasta”, Winter sanoo. Tällä hetkellä asuin- ja julkisessa rakentamisessa puun osuus on kuuden prosentin luokkaa.

Itävalta on liittovaltio, joka koostuu kahdeksasta osavaltiosta. Puurakentamista on kasvattanut se, että osavaltiot alkoivat suosia julkisissa hankkeissa puuta. Nyt monissa osavaltioissa on päiväkoteja, kouluja, jopa paloasemia. Kärntenissä Klagenfurtin palokunta rakennutti lisäkerroksen ja -rakennuksen puusta, kun valmiusmiehistö tarvitsi lisää tilaa.

Puurakentamisen kasvusta on nähtävissä uudenlaisia merkkejä. ”Isot rakennusliikkeet ovat alkaneet hankkia itselleen puurakentamisen osaamista siten, että he ostavat pieniä alaan erikoistuneita yrityksiä itselleen”, Winter sanoo.

Winterin mielestä tulevaisuudessa materiaalien kesken tehdään enemmän yhteistyötä ja hybridirakenteet yleistyvät. Rakennukset eivät tule olemaan pelkkiä puu- tai betonitaloja.

Kärntenissä sijaitsee yksi maailman korkeimmista puisista näkötorneista. Pyramidenkogel ulottuu peräti 100 metrin korkeuteen ja osoittaa, ettei ainakaan tätä kohdetta olisi voitu tehdä vain yhden materiaalin ympärille. Tornin liimapuurakenteet nousevat korkeuteen ruuvimaisesti kiertyen ja kiinnittyen teräsrakenteisiin.

Lyhyt rakentamisaika lisää puun suosiota

Hummelkasernessa, lähellä Peter Roseggerin hoitokotia on 12 keväällä 2015 valmistunutta viisikerroksista puukerrostaloa. Ulospäin taloissa ei ole mitään, mikä kielisi näiden olevan puurunkoisia.

”Alkuperäisen suunnitelman mukaan taloissa oli puujulkisivut, mutta investori päätti vaihtaa ne rappauk­seen”, kohteen arkkitehti Werner Nussmüller sanoo.

”Syynä tähän oli se, että puujulkisivu olisi lisännyt kohteen kustannuksia kymmenellä prosentilla.”

Nussmüller sanoo, että puurakenteen etu kohteessa syntyi rakentamisen nopeudesta.

”CLT-levyillä toteutettu runkorakenne kohosi neljässä päivässä per kerros”.

Nussmüllerin kommentti tuo esille yhden merkittävän syyn, miksi puurakentaminen on lisännyt suosiotaan Itävallassa. Lyhyt rakennusaika nousee esille myös Ronald McDonald -talon kohdalla, joka valmistui Graziin yliopistollisen sairaalan läheisyyteen vuonna 2014.

Arkkitehti Marleen Viereck kertoo, että kohteen aikataulu ja budjetti oli äärimmäisen tiukkoja. Viereckin mukaan rakennuttaja kallistui puun kannalle rakentamisen nopeuden ja puurakentamisen kilpailukyvyn vuoksi.

”Rakennuttajan vaatimus oli, että puu ei kuitenkaan saanut näkyä missään ulospäin”, Viereck sanoo.

Nelikerroksinen talo on rakennettu CLT:stä lukuunottamatta ensimmäistä kerrosta. Talossa on 14 asuntoa, yhteisiä tiloja, keittiöitä ja ruokailualueita. Suunnittelua ohjasi arkkitehdin mukaan vahvasti esteettömyys ja ekologinen kestävyys.

Kuusikerroksiset talot nyt sallittuja

Kolme- ja nelikerroksiset puukerrostalot ovat Itävallassa yleisimpiä, mutta nyt rakennusmääräykset sallivat Itävallassa kuusikerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Grazin Hummelkasernessa rakennetaan parhaillaan kuusikerroksisia puukerrostaloja vuokrakäyttöön. Nämä ovat toistaiseksi Itävallan korkeimpia puurakennuksia.

Rakentaminen alkoi vuosi sitten helmikuussa, ja kokonaisuuteen tulee kaiken kaikkiaan 92 asuntoa.

Kohde on puurakenteinen toisesta kerroksesta ylöspäin. Ensimmäinen kerros on betonia. Julkisivulaudoitus on tässäkin kohteessa lehtikuusta. Sisällä puuta ei enää ole näkyvillä, mikä johtuu palomääräyksistä. Itävallassa on mahdollista rakentaa kuuteen kerrokseen saakka ilman sprinklausta, mutta silloin sisällä ei voi jättää näkyville puupintaa. CLT peitetään kipsilevyillä, aivan kuten Suomessakin. Palomääräyksiä tulkitaan Itävallan jokaisessa osavaltiossa eri tavoin. Mikä on kiellettyä yhdessä, voi olla sallittua jossakin toisessa. Tiukimmat määräykset ovat Wienissä.

Hummelkasernen puisen vuokratalokohteen rakentamiskustannukset ovat olleet 1500 euroa neliötä, lukuunottamatta maapohjakustannuksia. Vuokra Hummelkasernen kohteessa 90-neliöisestä asunnosta, johon kuuluu autopaikka, on 500 euroa kuukaudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Itävallassa puu on luonnollinen valinta”

  1. Kun lukee, mitä jutussa kerrotaan Itävallan rakentamisesta, voi todeta, että ehkä Suomessa puu on jopa enemmän luonnollista kuin Itävallassa. Suomessa puun osuus kaikesta talonrakentamisesta (=pääasiallinen rakennusmateriaali) oli viimeisimpien tilastojen mukaan 37 %, kun betonin oli 42 ja teräksen 18.

Vastaa käyttäjälle Jussi Mattila Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat