Kokeile kuukausi maksutta

Puurakentamisen kilpailijoille tulee kallis ja ongelmallinen kierrätysvelvollisuus

Ympäristöministeriö haluaa suosia puurakentamista laittamalla sen kilpailijoille velvollisuuden käyttää kierrätysmateriaaleja. VAV:n kokemukset ovat, että kierrätysmateriaaleja ei ole juurikaan vielä saatavilla ja ne ovat kalliita tai jopa terveydelle vaarallisia.

Kierrätysmateriaalien käyttö ei kannattanut Vantaan messukohteessa. Kuva Antero Tenhunen.

Ympäristöministeriö kaavailee, että 10 prosenttia rakennuksen massasta pitäisi tehdä kierrätysmateriaaleista. Tämä on esitetty oppaassa Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit. Ne on tarkoitus ottaa vapaaehtoisesti pilottikäyttöön.

Puuta kierrätysvelvollisuus ei koske, sillä tuohon prosenttiosuuteen lasketaan myös uusiutuvat materiaalit. Puun osalta on ajateltu, että kierrätys tulee vaihtoehdoksi vasta, kun puutalo puretaan. Samalla hiilijalanjälkilaskelmasta voitaneen jättää pois tai ainakin lykätä puun polttamisesta tuleva hiilidioksidipäästö.

Yksipuolisesta kierrätysvelvoitteesta tulee selvä lisäkustannus puun kanssa kilpaileville materiaaleille, lähinnä betonille. Se on aiheuttanutkin suurta kiihtymystä Rakennusteollisuudessa.

Ympäristöministeriön esittämän tiekartan ongelmaksi RT näkee, että pelkkään hiilijalanjälkiohjaukseen keskityttäessä unohdetaan kestävän rakentamisen muut näkökohdat. Toinen ongelmallinen kohta RT:n mielestä on hiilijalanjälkilaskennan työkaluksi ehdotettu elinkaariarviointi (LCA).

”Jos eri vaihtoehtojen käyttöikä perustetaan vain todentamattomiin taulukkoarvoihin, se vähentää motivaatiota pyrkiä mahdollisimman pitkäikäisiin ratkaisuihin. Tämä sotii täysin kestävän rakentamisen ja jopa kiertotalouden periaatteita vastaan”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen toteaa järjestön tiedotteessa.

Kierrätys on toistaiseksi kallista

VAV Asunnot testasi materiaalien kierrätystä Vantaan asuntomessukohteessa. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo, että tuon kokemuksen perusteella 10 prosentin kierrätettävyys ei onnistu helpolla eikä edullisesti, sillä uusiomateriaaleja ei ole vielä paljoakaan markkinoilla saatavana.

Kohteessa käytettiin Ruduksen ”vihreää” betonia, joka on tehty kierrätysaineksista. Se soveltui vaatimattoman kantavuutensa vuoksi kuitenkin vain pohjarakenteisiin, mutta ei ontelolaattoihin. Riittävän lujuuden saisi lisäämällä sementtiä 10 prosenttia, mutta se taas lisäisi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.

Portaikon askelmissa käytettiin kierrätyslasia, joka on myös lasivillan pääraaka-aine.

Kierrätystiilen käyttöä rajoitti se, että markkinoilta ei löydy riittävän isoja määriä puhtaita tiiliä. Tiilien puhdistaminen on sen verran työlästä, ettei kierrätystiilien myynnistä ole saatu kannattavaa bisnestä. Aina se ei edes onnistu, sillä useimmat purkukohteet ovat tehdasrakennuksia tai korkeita piippuja, joiden tiiliin on imeytynyt raskasmetalleja.

Julkisivuihin tuli käsittelemätön puu, sillä se osoittautui levymäisiä kierrätysvaihtoehtoja hiilipihimmäksi. Kierrätysmateriaalien ongelmana on Ojankosken mukaan paitsi kallis hinta myös se, että niitä kohdellaan epäreilusti hiilijalanjälkilaskelmissa. Esimerkiksi teräs on 99-prosenttisesti kierrätettyä ja uudelleen sulatettua. Betoniteräkset puolestaan ovat romuraudasta. Silti niiden osalta ei kompsensoida riittävästi sitä, että niissä ei ole tarvittu kaivostoiminnan aiheuttamia päästöjä.

VAV pystyi kuitenkin vähentämään 20 prosenttia betonin määrää. Se ei tapahtunut kuitenkaan kierrättämällä vaan suunnittelemalla alkuperäisiä hoikempia ja pidempiä rakenteita. NCC puolestaan oivalsi, että parhaiten kierrätys onnistuu, kun siitä aletaan huolehtia jo rakennustyömaan jätteiden käsittelyssä. Tämä oivallus on tuonut yhtiölle jo merkittäviä säästöjä jätekustannuksissa

VAV:n kohteen vieressä on Rakennusliike Reposen rakentama puukerrostalo, joka voitti Suomen ilmastoystävällisimmän talon palkinnon yhdessä Järvenpäähän rakennetun Järvenpään Mestaritalojen betonitalon kanssa. Molempien talojen vahvuudeksi katsottiin energiatalous eli matalat käytön aikaiset päästöt. Puu- ja betonitalolla ei ole tässä suhteessa juurikaan eroja, vaikka suurempi terminen massa suosiikin betoniteollisuuden mukaan hieman kivitaloja.

Kilpailun laskelmat teki Bionova. Se vastaa myös ministeriön laskelmista.

Tänään asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen lähtee siitä, että kun kaikki uudet rakennukset ovat lähivuosina lähes nollaenergiatasoa, niin energiansäästön sijaan painopiste voitaisiin suunnata rakentamisen aikaisiin hiilipäästöihin. Siksi ympäristöministeriö on teettänyt rakennusten hiilijalanjäljen säädösohjaukseen tähtäävän tiekartan. Ara on jo selvittämässä uusien kriteerien soveltamista ja Tiilikaisen tähtäimessä on, että rakentamisen hiilijalanjälkeä ohjattaisiin lainsäädännöllä 2025 mennessä.

Kommentti: Politiikka ratkaisee

Tutkimusta ja testaamista tarvitaan paljon lisää ennen kuin hiilijalanjäljestä on julkisten hankintojen ohjaajaksi. Jo se, että mukaan otetaan myös korjausrakentamisvaihe, mutkistaa laskelmia. Esimerkiksi tiilijulkisivu tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä valmistusvaiheessa, mutta on käytännössä lähes ikuinen. Puujulkisivua puolestaan pitää uusia ja huoltaa moneen kertaan sen elinkaaren aikana, ja lopulta siihen sitoutunut hiilidioksidi kuitenkin vapautuu ilmakehään.

Kyse on loppujen lopuksi poliittisista valinnoista samalla tavalla kuin tehtiin massiivipuun tai puun energiamuotokertoimen kohdalla. Massiivipuusta rakennetun talon ei tarvitse olla U-arvoiltaan yhtä hyvä kuin betonitalon ja puun energiamuotokerroin on Suomessa pienempi kuin Keski-Euroopassa, vaikka se ei pala meillä sen puhtaammin kuin muuallakaan.

Olin itse mukana tuomaristossa yhdessä muun muassa Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatin kanssa valitsemassa vuonna 2013 Suomen ilmastoystävällisintä kerrostaloa. Silloin päätimme yksimielisesti jakaa voiton puu- ja betonitalon välillä, sillä laskennalliset erot olivat pienet emmekä halunneet lisätä materiaalien turhaa vastakkainasettelua.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Puurakentamisen kilpailijoille tulee kallis ja ongelmallinen kierrätysvelvollisuus”

  1. Olen kohta 20 vuotta pitänyt esitelmiä, antanut lausuntoja ja tehnyt kirjoituksia eri lehtiin siitä, kuinka rakentamisessa (ja muussakin toiminnassa) sääntelyn pitäisi perustua hiilijalanjälkeen, ei primäärienergiaan tms kuten nyt. (vertaa sähkölämmitys Suomessa: kerroin 1.7 => 0.3). Vajaa vuosi sitten ympmin edustaja lupaili, että muutos tapahtuisi 2025. Ja tietenkin hiilijalanjälki pitää laskea rakennuksen koko käyttöiälle. Ja kaikkein ymmärrettävimmäksi se tulisi muuttamalla päästöt ja muut vaikutukset rahaksi LCC-laskennalla (monetising); se ottaisi huomioon myös korkokannan, riskit etc. Blogista http://www.energiatyhmyrit.real.fi löytyy paljon dataa, infoa, tietämystä ja viisautta.

  2. Olavihan onkin tässä asiassa hyvä ohjeiden antaja. Jos VAV ei saanut osin kierrätysaineista tehtyä kerrostaloaan kannattavasti rakennutettua, uusien kerrostalojen aika on kohta ohi. Puusta kerrostaloja ei kannata tehdä. Viime keväänähän TA:n puukerrostalo kastui pahanpäiväisesti sprinklauksen voisi sanoa häiriön vuoksi. Eikä välopohjia pysty millään varjelemaan rakennusaikana vesisateelta, vaikka kuinka yrittäisi. Joka muuta väittää, ei ole koskaan rakennustyömaalla käynytkään.

    1. Marioffin mukaan kyseinen sprinklausjärjestelmä toimi kuten pitääkin-aiheuttaen vakavan vesivahingon. Talossa jossa veden ei pitänyt valua kerrosten läpi sprinklereiden lauettua.

      1. Älä ole noin pessimistinen. Onhan pölytön rakentaminenkin mahdollista, ”se on vain asenteesta kiinni”. Näin minulle on sanottu.

  3. Kuka osaisi oikeasti laskea hiilijalanjäljen 50 vuodeksi eteen päin, kun rakennustuotteiden valmistuksen ja energiantuotannon hiilijalanjälki on koko ajan muuttumassa (alenemassa)? Esimerkiksi puolueettomuudellaan ratsastavalta VTT:ltä näyttäisi tulevan varsin kirjavin perustein laadittuja laskelmia erityisesti koskien puurakennusten ja betovirakennusten hiilijalanjälkien vertailua?

Vastaa käyttäjälle RKM Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat