Uutiset Koulutus ja tutkimus Rakentaminen Talous Merja Mannila Ei kommentteja

”Rahahanat ovat tiukilla” – Ammattikorkeakouluilla rajalliset mahdollisuudet tukea opiskelijoita

Moni ammattikoulutaustalla tuleva on melko valmis perustyönjohtoon, mutta joutuu kamppailemaan tiettyjen oppiaineiden kanssa.

Rahahanat ovat tiukoilla, joten ammattikorkeakouluilla on rajalliset mahdollisuudet tukea opiskelijoita ylimääräisillä kursseilla. Kuva: Liisa Takala

Turun ammattikorkeakoulussa 70 prosenttia rakennusmestariopiskelijoista tulee ammattiopistoista. Siksi koulutus- ja tutkimusvastaava Jyrki Haapasaarta kiinnostaa, millaiset jatkokoulutusedellytykset ammatillinen koulutus tarjoaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi mietityttää Haapasaarta. Hän arvelee, ettei koulutuksessa välttämättä haetakaan kaikille jatko-opiskelukelpoisuutta.

Ammatillisen koulutusuudistuksen sisältöä

  • Lakiuudistus astui voimaan 1.1.2018. Hallituksen kärkihanke on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes 20 vuoteen.
  • Tutkinnon suorittamiseen on yksi tapa: näyttö.
  • Tutkintoja on vähemmän, mutta ne vastaavat paremmin työelämän tarpeita. Esimerkiksi rakennuspeltisepän tutkinnosta tulee osa laajempaa tutkintoa.
  • Työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodoiksi tulevat oppisopimus ja koulutussopimus.
  • Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.
  • Opiskelijoille tulee oma henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma.

”Opetus on hyvin käytännönläheistä ja perustuu näyttökokeisiin työelämässä, esimerkiksi tiiliseinän muuraukseen. Miten nämä opiskelijat pärjäävät koulutuksessa, joka pohjautuu pitkälle teoriaan ja luokkahuoneopiskeluun? Esimerkiksi pelkästään muistiinpanojen tekeminen voi osoittautua hyvin hankalaksi.”

Jokin aika sitten Haapasaari kysyi toisen vuoden rakennusmestariopiskelijoilta heidän näkemyksiään opiskeluvalmiuksistaan. Ammattiopistotaustalla tulleilla oli hyvät tiedot rakentamisesta, mutta vaikeuksia matematiikan ja kirjoittamisen kanssa. Lukiokoulutuksen omaavilla asia oli päinvastoin.

”Tulos ei ole mikään yllätys, mutta tämä on todellinen ongelma ammattikorkeakouluissa. Rahahanat ovat tiukilla. Siksi edellytyksemme tukea opiskelijoita esimerkiksi ylimääräisillä kursseilla ovat rajalliset”, Haapasaari luonnehtii.

Ryhmäkoot pieninä

Joka syksy opetukseen kuuluu talorakentamisen peruskurssi, mutta ylimääräisiä tukevia kursseja koulu ei pysty Haapasaaren mukaan tarjoamaan. Joskus koululla on ollut matematiikan preppauskursseja.

”Moni ammattikoulutaustalla tuleva on melko valmis perustyönjohtoon, mutta joutuu tekemään lujasti töitä suunnitteluun liittyvien aineiden kuten esimerkiksi lujuusopin ja statiikan kanssa”, Haapasaari sanoo.

”Välillä he kyselevät, miksi meidän pitää osata palkkien jännityksiä tai muuta sellaista. Eihän työnjohtajan tarvitse sellaisia laskea. Ei niin, mutta kyllä työnjohtajan pitää ymmärtää, miksi palkit ovat tietynlaisia.”

Haapasaaren mukaan koulu yrittää pitää ryhmäkoot pieninä suhteessa yliopistojen massaluentoihin rakennusalan opetuksessa. Silloin opetus pysyy helpommin henkilökohtaisempana ja kiinnostavampana. Koulu rohkaisee myös sitä, että opiskelijat ryhmäytyisivät ja tukisivat toinen toisiaan.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia