Helsingin kaupunkibulevardien suunnittelussa pitää apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan huomoida yhtäaikaa liikenne ja muu maankäyttö. Valtion liikenneviranomaiset veivät asian oikeuteen, koska katsoivat, ettei Helsinki huomioinut riittävästi niiden kantaa. Kuva: Kalle Koponen / HS

Anni Sinnemäki puolustautuu: Helsinki ei tyrinyt kaupunki­bulevardeja

Helsingin päättäjät arvostelevat valtion liikenneviranomaisia siitä, että ne typistävät kaupunkibulevardit pelkiksi liikenneväyliksi.

Kirjoittaja(t) Katja Kuokkanen / HS

”Pitää katsoa yhtä aikaa maankäyttöä ja liikennettä”, Sinnemäki sanoo.

Juopa Helsingin kaupungin ja valtion liikenneviranomaisten näkemyksissä kaupunkibulevardeista näyttää olevan leveä kuin moottoriväylä.

Suuri näkemysero on poikkeuksellisen merkittävä, koska Uudenmaan ely-keskuksen ja Liikenneviraston oikeusvalitukset kaatoivat helmikuussa bulevardit eli kaupungin rakennusaikeiden tärkeän ytimen.

Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) pitää ”hirveän harmillisena”, että valtion ely-keskus ja Liikennevirasto valittivat yleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Sekä tuomion että liikenneviranomaisten mukaan neljä bulevardia kumoutuivat siihen, ettei Helsinki yleiskaavaa tehtäessä huomioinut riittävästi valtion toiveita. Suurin pelko on liikenteen puuroutuminen, kun sisääntuloväylät muutettaisiin asuinkaduiksi.

Koska ruuhkien ennakoimiseen ei ole luotettavia malleja, asia olisi oikeuden mukaan pitänyt pystyä ratkaisemaan puhumalla.

”Tuntuu kauhealta”

Sinnemäen tai Helsingin yleiskaavapäällikön Rikhard Mannisen on vaikea nähdä, etteikö aitoa keskusteluyhteyttä olisi ollut.

”Oli tunne, ettei liikenneviranomaiset yhtään tulleet vastaan näkemyksissään”, Manninen kuitenkin sanoo.

Valitukset osuivat Sinnemäen mukaan asioihin, jotka ”itsestään selvästi” tehdään yhteistyössä valtion kanssa.

”Tuntuu kauhealta, että Helsingin ja koko Suomen kehittymisen kannalta on lähdetty oikeusprosessilla hidastamaan ja vaarantamaan Helsingin kasvua. Vähintään siis 30 000 ihmisen asunnon saamisenkin kannalta”, Sinnemäki sanoo.

Painava syy bulevardien kumoamiselle oli ely-keskuksen mukaan se, ettei Helsinki ottanut yleiskaavaan ajoitusmääräystä.

Se tarkoittaa, että ensin päätettäisiin raideliikenteestä ja Länsisataman tavaraliikenteen siirtämisestä pois, sitten vasta muutettaisiin sisääntuloväyliä asuinkaduiksi.

”Bulevardeja ei tehdä ilman raideratkaisua”

Sinnemäki ja Manninen myöntävät, että liikenneviranomaisille on voinut tulla näkemys, ettei keskustelu ollut hedelmällistä.

”Valtion liikenneviranomaiset katsovat bulevardeja vain liikenneväylinä. Helsingin taas pitää katsoa yhtä aikaa maankäyttöä ja liikennettä. On selvää, ettei bulevardeja esimerkiksi tehdä ilman raideratkaisua”, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäki osallistui erityisesti liikenne- ja ympäristöministeriöiden tapaamisiin.

”Helsinki on yrittänyt hakea kompromissia, mutta sellaista ei ole saavutettu”, Sinnemäki sanoo.

Esiin putkahti myös kaupungin kannalta mahdoton esitys. Ely-keskus olisi Sinnemäen mukaan halunnut yleiskaavaan määräyksen seudullisesta toteuttamisohjelmasta.

”Sellaista ei ole olemassa. Mikään laki ei mainitse sitä. Siksi Helsinki katsoi, ettei meillä ole valtaa ottaa yleiskaavaan määräystä, joka koskee muitakin kuntia ja jota ei ole olemassa”, Sinnemäki painottaa.

Helsingillä ei uskottavia ratkaisuja liikenteen järjestämisestä?

Helsinki tuli liikenneviranomaisia vastaan. Yleiskaava haluttiin pitää riittävän yleispätevänä, eikä varsinaiseen määräykseen siksi kirjattu lausetta jatkuvasta yhteistyöstä bulevardien suunnittelussa. Mutta tulkintaohjeeseen yhteistyö kirjoitettiin.

Näkemysero on silti ollut niin suuri, ettei tätä Mannisesta ehkä ymmärretty ely-keskuksessa ja Liikennevirastossa. Ely-keskuksen kanta oli, ettei pelkkä tulkintaohje velvoita kaupunkia yhteistyöhön.

Oikeus taas moitti Helsinkiä siitä, ettei sillä ollut antaa uskottavia ratkaisuja liikenteen järjestämisestä. Tai että ruuhkamaksut nostettiin keinoksi vähentää liikennettä, vaikka Helsinki ei voi päättää maksuista yksin.

”Ajoitukset tulevat juuri tulkintaohjeeseen: se, mihin tähdätään ensimmäisenä. Kaavaselostus on painava asiakirja ja osa kaavapakettia, kyllä se ohjaa yhteistyöhön”, Manninen sanoo.

Tilanne on Mannisen mukaan jo lähentänyt keskusteluyhteyttä Helsingin ja valtion välillä.

”Vaikka oli tiedossa, että liikenneviranomaiset ovat valittaneet yleiskaavasta, olemme jo käyneet keskustelua Liikenneviraston kanssa. Ely-keskus on ollut vaikeampi”, Manninen sanoo.

Ministeriö hahmotellut yhteistä kaavavälinettä

Vastaavien tyrmäysten välttämiseksi ympäristöministeriö on hahmotellut kaupunkiseuduille yhteistä kaavavälinettä.

Se olisi osa vasta käynnistynyttä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Kaupunkikaava veisi kaupungeilta yksinvallan kaavoituksessa.

Esimerkiksi viime vuosien suuria raideliikennehankkeita, kuten länsimetroa, kehärataa ja Raide-Jokeria, on jo tehty yli kuntarajojen ilman pakotettakin, Sinnemäki korostaa.

”Helsingin yleiskaava on lähtenyt siitä, että meillä on krooninen pula tonttimaasta. Se on jarruttanut koko seudun kehitystä. Tässä tarvitaan uudenlaista ajattelua”, Sinnemäki sanoo.

”Vaikka olisi millainen kaavaväline, vaikeat kysymykset eivät helpotu sillä. Toivoisin, ettei luoda rakennetta, jossa on niin monta tahoa, ettei enää edetä mihinkään.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Anni Sinnemäki puolustautuu: Helsinki ei tyrinyt kaupunki­bulevardeja”

  1. Eipä tässä ole yhdestä puolueesta ja sen jäsenistä kyse, vaan normaalista helsinkiläisestä jyräämisyrityksestä: heille riittää, että valtio maksaa, mutta ehtoja ei sieltä saa tulla.
    En voi syyttää Liikennevirastoa siitä, ettei siellä luotettu yleiskaavan tulkintaohjeeseen. Kaava olisi ollut pakottavaa lainsäädäntöä, johon voisi luottaa, tulkintaohjeet puolestaan helsinkiläiset voivat viedä vaikka vessoihinsa käytettäväksi.

  2. Sitä tonttimaatahan ei löydy ydinkeskustan ulkopuolelta vai? Yksi typerimmistä ja kalleimmista ehdotuksista tämä bulevardi- utopia. Ruuhkamaksut taas vähentää mielenkiintoa ylipäänsä keskustaan tulemista kohtaan. Yrittäjät kun siirtävät ne kuluttajille..

  3. Tämän siitä saa, kun alalle kouluttamaton idiootti päästetään vastaamaan kaupungin kaavoituksesta. Yrittää jollain hokkus-pokkus toivomuksella taikoa Tuusulanväylästä kokoojakadun, ja kun se ei onnistu niin alkaa piipitys. Annille varmaan hirveä yllätys että maankäytössä on muitakin toimijoita ja osapuolia kuin KSV, jonka johtoon hän väkipakolla ja pyytämättä tunki.
    ”Anni Sinnemäki (vihr) pitää ”hirveän harmillisena”, että valtion ely-keskus ja Liikennevirasto valittivat yleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen.”

    1. Totta Annilla EI ole pätevyyttä tai koulutusta ko. hommaan. Hyvä että tämä sairas autoiluvastainen hanke otti ainakin takapakkia. Vihreillä ja sosialisteilla on pakkomielle savustaa autot pois ja luoda unelmahöttö humpuuki yhteiskunta. Täysin epärealistista ja toimimatonta politiikkaa. Anni voisi sopia sihteeriksi tai toimihenkilöksi virastoon. Ei missään nimessä noin isoon johtotehtävään. Punavihreät tuskin lopettavat myyräntyötään ja junttaamista tähän… uusia autoilu- ja kansalaisvastaisia suunnitelmia on jo valmiina.

    2. Piirtelikö AS itse nuo kuvat kaupunkibylevardeistä kaavoihin? Vai onko hänen laitoksessaan vain niin osaamattomia tyyppejä, etteivät edes osaa/halua kertoa johtajalle, ettei tällainen idea onnistu? Vai onko AS niin vahva ja dynaaminen johtaja, että muut vain piirtävät, mitä hän ilmaan viittoo?

      Mutta tottakai laitoksen pomon täytyykin pitää julkisuudessa ”hirveän harmillisena”, jos hänen firmansa idea ei etene.

      Täytyisi hänen olla todella poikkeuksellisen vahva persoona ja kova työntekijä, jos tämä kaikki olisikin hänen ansiotaan tai syytään. Enemmän taitaa vain ärsyttää henkilön tausta, olemus ja sukupuoli meitä oikeita rakentajia.

  4. Teitä ja liikenneverkkoja tarvitaan ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen. Mitä paremmin liikenne toimii, sitä paremmin kaupunki ja sen ihmiset voivat.
    Jatkuva liikenteen hankaloittaminen aiheuttaa kustannusten lisäksi kasvun hidastumista.
    Bulevardit aiheuttavat tulppia liikenteeseen.

  5. Mikä tässä nyt oikeasti muuttuisi, nykysinkin suunniteltuja kaupunkibulevardeja pitkin madellaan 20 km/h.

Vastaa käyttäjälle Veronmaksaja Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi