Helsinki olisi voinut menettää hallinto-oikeuden päätöksellä myös Tuusulanväylän bulevardin. Uudenmaan ely-keskus harkitsi myös siitä valittamista mutta jätti valituksen tekemättä. Kuva: Mika Ranta / HS

Kaatoiko Helsinki itse kaupunkibulevardit nurin? Valtio ei olisi vienyt asiaa oikeuteen, jos Helsinki olisi kuunnellut toistuvia varoituksia

Helsingin päävastustajille olisi riittänyt bulevardikiistassa töiden sitova aikajärjestys. Liikenneviranomaiset päättivät tietoisesti olla valittamatta Tuusulanväylästä. Nyt ympäristöministeriössä on vireillä kaavavallan vieminen kaupungeilta.

Kirjoittaja(t) Katja Kuokkanen / HS

Kovakorvaisuus kaatoi neljä kaupunkibulevardia eli Helsingin rakennushaaveiden kovan ytimen. Ajatukseen tiivistyy Helsingin hallinto-oikeuden, liikenneviranomaisten ja osin naapurikuntienkin näkemys Helsingin vaikeuksiin ajautuneesta yleiskaavasta.

Virallisesti oikeus toki kielsi sisääntuloväylien muuttamisen asuinkaduiksi, koska ne ovat seudun ja valtion näkökulmasta moottoriväyliä. Niiden liikennettä ei saa tukkia.

Tyrmäys olisi tuomion ja liikenneviranomaisten mukaan ollut vältettävissä. Ottamalla todesta vastalauseet Helsinki olisi voinut saada yleiskaavastaan niin pätevän, että ratkaisevilta valituksilta olisi vältytty.

”Ely-keskus ei olisi valittanut bulevardeista, jos Helsinki olisi ottanut yleiskaavaan ajoitusmääräyksen. Toimme näkemyksemme esiin taustaselvityksissä, viranomais- ja työneuvotteluissa. Myös ministeriöiden johdolla neuvoteltiin”, sanoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualueen johtaja Tuovi Päiviö.

Ajoitusmääräys olisi tarkoittanut, että bulevardit olisi toteutettu vasta, kun niille olennaisesta raideliikenteestä olisi päätetty. Länsiväylää ei olisi bulevardisoitu, ennen kuin Länsisatamaa ruuhkauttava tavaraliikenne olisi siirretty pois.

Helsinki myös piti ruuhkamaksuja keinona vähentää liikennettä, vaikka sillä ei ole valtaa päättää ruuhkamaksuista yksin. Eikä bulevardeja kytketty ruuhkamaksuihin.

”Olemme toistuvasti tuoneet esiin asioita, joita ei otettu huomioon. Huomioita ei otettu vastaan”, sanoo toimialajohtaja Rami Metsäpelto Liikennevirastosta.

Helsingin johtajien näkemys poikkeaa täysin valittajien ja oikeuden kannasta. Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja toimialajohtaja Mikko Aho ovat aiemmin pitäneet yleiskaavaa huolellisesti valmisteltuna, myös juridisesti.

Bulevardit eivät Helsingin mukaan aiheuttaisi suurruuhkia. Kaupunki uskoo tuomion olevan muutettavissa, ja se valmistelee kiellosta valituslupahakemusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Taistelu kertoo kaavoitusjärjestelmän kyvyttömyydestä ottaa huomioon koko seudun etu yksittäisten kaupunkien sijaan.

Nyt tähän on vireillä muutos. Kuun alussa ympäristöministeriössä käynnistyi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Samalla on viritetty uusi kaupunkiseutujen kaavoitustapa.

Väline pakottaisi kaupungit päättämään yhdessä suurista kaavoista. Ja kuuntelemaan myös valtiota.

Uusi kaava on ideointivaiheessa, sanoo rakennusneuvos Matti Vatilo. Hän johtaa ministeriössä kaavoitusyksikköä.

”On mietitty suuntaviivapaperia, miten kaavajärjestelmää pitäisi kehittää. Tahtotila siihen on vahva. Erityisesti kaupunkiseutujen suunnittelua halutaan terävöittää”, Vatilo sanoo.

Vatilo oli yksi selvittäjistä, jotka valmistelivat viime hallituskaudella pääkaupunkiseudulle metropolikaupunkia. Liitos kaatui erityisesti Espoon ja Vantaan haluun säilyä itsenäisinä.

Samalla kuihtui metropolikaava, joka olisi ollut samankaltainen kuin nyt viriteltävä kaavaväline. Lainmuutos koskisi kaikkia kaupunkikeskittymiä.

Kaupunkikaavan avulla voisi välttää bulevardikiellon kaltaisia takaiskuja. Helsingille jäi nyt bulevardeista Vihdintie, Tuusulanväylä ja Itäväylä. Myös Tuusulanväylä olisi voitu menettää.

”Ely tuli Helsinkiä vastaan myös niin, että valitti vain neljästä bulevardista. Tuusulanväylää harkittiin, koska lentokenttä on sen välittömässä läheisyydessä, mutta emme valittaneet siitä”, Päiviö sanoo.

Kaukaa tulevan liikenteen osuus ei Tuusulanväylällä ole yhtä suuri kuin tyrmätyillä bulevardeilla.

Pelko liikenteen puuroutumisesta sai oikeuden estämään bulevardit. Oikeasti ei tiedetä, pahenevatko ruuhkat.

Helsingillä ei ollut esittää oikeutta vakuuttavaa mallia liikenteen sujumisesta. Nykymalleilla ei oikeuden mukaan edes ole mahdollista laskea näin suurta kaupunkirakenteen muutosta.

Yhteisymmärrys olisi pitänyt saada puhumalla. Kaupungeilla on nyt yleensä yksinvalta päättää kaavoistaan.

Vantaalta eläköityvä kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) myöntää, että metropolikaava olisi ”jäntevöittänyt suunnittelua” pääkaupunkiseudulla.

Espoossa ja Vantaalla vedotaan mielellään siihen, että valtion kanssa tehtävät sopimukset maankäytöstä, asunnoista ja liikennehankkeista riittävät. Nenosesta MAL-sopimukset keskittyvät konkreettisiin hankkeisiin kokonaissuunnittelun sijaan.

”Jos olisi velvoite tehdä tiiviimpää yhteistyötä, silloin sitä myös tehtäisiin. Tällä hetkellä ei tehdä”, Nenonen sanoo.

Vantaan ja Espoon maankäyttöjohtajat Hannu Penttilä (sd) ja Olli Isotalo eivät halua korostaa Helsingin tarvetta kuunnella naapureitaan. Silloin myös Vantaan ja Espoon pitäisi avata kaavatyönsä muille.

”Minullekin jäi mielikuva, ettei Helsinki ottanut riittävän vakavasti viranomaisten kantaa. Emme valittaneet yleiskaavasta, mutta jaoimme saman huolen”, Penttilä sanoo.

Kaupunkikaava tai sitä väljempi maakuntakaava ovat Vantaan ja Espoon johtajille kauhistus. Keskustavetoinen nykyhallitus otti työn alle maakuntauudistuksen. Maakunnista on tulossa itsenäisiä vallankäyttäjiä.

Ne voivat viedä kunnilta kaavavaltaa.

”Se pelottaa meitä kuntia”, Nenonen sanoo. Penttilän mukaan uuden maakuntakaavan laatimisesta ”ollaan sumussa”. Isotalo sanoo, että ”ei ole tarkoitus viedä kunnilta kaavamonopolia”.

Mutta uhka ei siis koituisikaan maakuntakaavasta. Siihen ei Vatilon mukaan olisi maakuntauudistuksen takia tulossa ”isoa mullistusta”. Suuri muutos voi seurata lainmuutoksesta. Nykyisen kaltaista maakuntakaavaa ei ehkä enää tehtäisi.

”Helsingin, Espoon ja Vantaan olosuhteet poikkeavat muun maakunnan tarpeista. Siksi Uudellamaalla tarvitaan kaupunkiseututasoista suunnittelua”, Vatilo sanoo.

Maankäyttölain muutos toteutuisi vasta seuraavalla hallituskaudella.

Hyvät puhevälit voisivat hyödyttää Helsinkiäkin. Vatilo nimittäin myös kehuu yleiskaavaa ja harmittelee bulevardeista tehtyjä valituksia.

”Elyn ja Liikenneviraston lähtökohta tuntuu olevan nykytapa kehittää kaupunkia. Yleiskaava taas yritti raikkaasti kuvitella, millainen maailma voisi olla vuonna 2050 ja miten liikkumisen tapa muuttuu.”

Bulevardit kaatuivat epäselviin tietoihin liikenteen sujumisesta

Helsingin kaupungilla on useita selvityksiä liikenteestä kaupunkibulevardeilla. Helsingin hallinto-oikeuden (HAO) mukaan niiden perusteet kuitenkin ontuvat.

HS kokosi pääkohdat, joiden takia neljä bulevardia kumoutui.

  • Ruuhkamaksut. Tiemaksujen käyttöönotto on Helsingin suunnitelmissa olennainen osa henkilöautojen vähenemistä.
  • HAO: Yleiskaavassa tiemaksuja ei ole edellytetty. Helsinki ei voi päättää ruuhkamaksuista yksin.
  • Turvallisuus. Ajonopeuksia alennettaisiin bulevardeilla. Liikennevalot olisivat käytössä.
  • HAO: Jää epäselväksi, miten turvallisuuteen vaikuttaisi tilanne, jossa henkilöautoilu ei Helsingin oletuksen mukaan vähene merkittävästi. Liikennettä myös siirtyy muulle katuverkolle.
  • Uudenmaan ely-keskus: Henkilövahinkoon johtaneiden turmien riski on bulevardeilla yli kolminkertainen nykytilaan verrattuna. Kuolemanriski on lähes puolta suurempi.
  • Joukkoliikenne. Helsingin mukaan muun liikenteen välityskyvyn ylittävä kysyntä ohjataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tärkeä on pikaraitiotie, joillain osuuksilla yhteys voi tulevaisuudessa olla metro.
  • HAO: Yleiskaavassa ei ole määräyksiä, jotka varmistaisivat rakentamisen ja raideyhteyden toteutumisen yhtä aikaa niin, että väestön lisääntymisestä johtuva liikennekysyntä ohjautuisi joukkoliikenteeseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Kaatoiko Helsinki itse kaupunkibulevardit nurin? Valtio ei olisi vienyt asiaa oikeuteen, jos Helsinki olisi kuunnellut toistuvia varoituksia”

  1. En osaa surra jos kaupunkiin johtavien väylien kuristamista ei saadakaan jatkaa kuin piirustuspöydällä. Eivät kaikki kaupunkilaiset halua ”bulevardeja” ja tapaamispaikkoja joka puolelle. Helsingissäkin asuu vielä ihmisiä jotka käyvät työssä ja tarvitsevat käydä ostoksilla ja asioilla muuallakin kuin sairaalassa, poliisilaitoksella ja Kelassa. Ei ”tavallisella taapertajalla” ole aikaa päiväkausia ottaa kuvia rennosta menosta bulevardilla ja kuunnella ”SRÄBÄmusiikkia”.

  2. Upeaa kun viherpiipertäjät sai pataan kunnolla. Tuttua täysin järjetöntä touhua tämäkin oli.

  3. KHO:n ratkaisu vaikuttaa siltä, että pelkällä ajoituksellisella vaiheistuksella ei olisi vielä kaikkia lainvastaisiksi katsottuja ongelmia ratkottu. KHO näyttää asettuneen sille kannalle, että tehdyt vaikutusten arvioinnit eivät olleet lain vaatimusten mukaiset hylättyjen kaupunkibulevardien tapauksessa, koska tuomioistuimen ratkaisun mukaan tehdyt selvitykset ei olleet tuottaneet riittävän luotettavaa kuvaa siitä, mitä kaikkea olennaista kaavamuutoksen toteuttamisesta lopulta olisi seurannut liikenteessä.

    KHO:n päätös ei tarkoittane sitä, etteikö kaupunkibulevardeja voisi kaavaan laillisesti saada jatkossa. Mutta päätös tarkoittaa sitä, että mm. liikenteelle aiheutuvista vaikutuksista pitää olla kattavat vaikutusarviot ennen kuin sellaista kaavamuutosta saa tehdä. Eli kaava sta päätettäessä pitäisi tarkemmin tietää, mitä kaavasta seuraa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi