Redi valmistuu kovalla kiirellä – avajaiset torstaina

Redissä on nyt valtava loppurutistus, sillä kauppakeskuksen avautumiseen on aikaa alle vuorokausi.

Kiire on jonkin verran kiristänyt SRV:n ja talotekniikkaurakoitsijoiden suhteita, mutta SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala kiistää huhut isommista ongelmista urakoitsijoiden suhteissa.

SRV:n isoin ilo ja murhe

Redi on SRV:n suurin hanke ja lippulaiva, mutta samalla myös siihen sitoutuneen ison rahamäärän vuoksi myös iso huolen aihe. Redin kokonaisarvo on yli miljardin euroa eli saman verran kuin yhtiön liikevaihto.

SRV varoitti äskettäin tuloksensa painuvan heikommaksi tänä vuonna kuin yhtiö aiemmin arvioi. Yhtiö arvioi jopa koko vuoden 2018 operatiivisen liikevoiton putoavan tappiolliseksi Redin vuoksi. Syyksi nostettiin materiaali- ja työvoimakustannusten nousu sekä pidentyneet toimitusajat.

JP Ojala myöntää, että hanke on osoittautunut odotettua vaikeammaksi, mutta muistuttaa heti perään, että aiheeton valitus lykkäsi rakentamista lähes kolmella vuodella. Rakentaminen siirtyi siten suhdanteiden kannalta hankalampaan ajankohtaan ja valmistuminen lähelle YIT:n Pasilan Triplan kauppakeskuksen valmistumista.

Tripla valmistuu ensi vuonna ja on kilpaillut Redin kanssa paitsi aliurakoitsijaresursseista myös kauppakeskuksen vuokralaisista. Redin ja Triplan konseptit eroavat jonkin verran toisistaan, mutta molemmat ovat panostaneet esimerkiksi laajaan ravintolamaailmaan.

Ojalan mukaan koko Redi-hankkeen lopullinen taloudellinen tulos on nähtävissä  vasta kun kauppakeskuksen lisäksi myös kaikki kahdeksan asuntotornia ovat valmistuneet ja myyty nykyisen arvion mukaan vuoteen 2023 mennessä.

SRV on Redissä sijoittajana 40 prosentin omistusosuudella. Sijoittajaryhmään kuuluvat myös Ilmarinen, OP-ryhmä ja LähiTapiola.

SRV operoi nyt poikkeuksellisesti itse kauppakeskuksen toimintaan. Tähän se tosin on saanut hyvää harjoitusta Venäjältä, jossa Pietarin kaksi kauppakeskusta ovat jääneet maan hankalan taloudellisen tilanteen vuoksi toistaiseksi rakentajansa SRV:n käsiin.

Ojalan mukaan Redi on tarkoitus saada myytyä 3-4 vuoden kuluessa.

Redin asuintorneissa kaikki on isoa, myös riskit

Redin ensimmäinen asuintorni, 35-kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka, on kuutta asuntoa lukuun ottamatta myyty ja vuokralaiset muuttavat keväällä. Seuraavasta tornista ei ole vielä investointipäätöstä. Se tehdään asuntojen ennakkomarkkinoinnin tulosten pohjalta. Ojala pitäisi tuotannon kannalta parhaana ratkaisuna, että SRV voisi rakentaa kahta tornia yhtä aikaa.

Vaikka Redin tornien kohdalla ei voikaan puhua varsinaisista pilvenpiirtäjistä, on niissäkin korkean rakentamisen vaikeuskertoimia. Skanska esimerkiksi kertoi äskettäin englantilaisessa Building-lehdessä, että se suhtautuu jatkossa hyvin varauksellisesti pilvenpiirtäjien rakentamiseen Lontoossa, koska tuulet aiheuttavat niiden tuotantoon odottamattomia riskejä ja rahoituksellisesti tällaiset suuret asunto- tai toimistokohteet ovat vaikeita.

Redissä tuulet eivät ole vielä olleet ongelma, vaikka meren rannalla ollaankin. Ojala sanoo, että tämä kesä oli siltä osin rakentamiselle suosiollinen eikä merkittäviä taukoja tullut.

Majakan julkisivut ovat huomattavasti normaalia tiivimpiä, jottei merituuli pääse painamaan vettä rakenteisiin. Paloturvallisuus on mitoitettu kahden tunnin palon varalle. Maailmalla ja myös Englannissa on esimerkkejä (kiinalaisista) alumiinijulkisivuista, jotka ovat roihahtaneet liekkeihin. Redissä tällaista riskiä ei ole.

Rahoituksellisesti lähes 300 asunnon valmistuminen yhtä aikaa on haastavaa verrattuna siihen, että sama määrä voitaisiin tehdä vaiheittain, kuten normaalikohteissa tehdään. Torneissa on myös paljon enemmän kallista vaippapinta-alaa suhteessa myytäviin asuntoneliöihin kuin tavallisissa asunnoissa. Nämä selittävät korkeita asuntojen hintoja.

Kauppakeskus houkuttelee liikkumaan

”Redi on suunniteltu osaksi uudenlaista tiivistä kaupunkirakentamista. Sen sijaintipaikka satama-alueella näkyy ja tuntuu sekä interiöörissä että ulkopuolella. Meren ja sataman tuntu ovat läsnä materiaaleissa: corten-teräksessä, kuparissa ja lasissa. Redin raffi olemus istuu satamaympäristöön”, kuvaa hankkeen suunnittelua arkkitehti Pekka Helin.

Redin kauppakeskuksen tiloista on vuokrattu 85 prosenttia. Liikkeitä on 200 viidessä kerroksessa. Sitä tosin on vaikea arvioida, kuinka moni yrittäjä on hankittu viime hetkellä mukaan niin sanotusti kokeilemaan kepillä jäätä ja katsomaan kantaisiko toiminta seuraavan kahden vuoden aikana.

Ravintoloita Redissä on useammassa kerroksessa. Tätä puoltaa sekin, että metrolla tulijoille Redi avautuu kolmannesta kerroksesta.

Nettikauppa on syönyt vanhojen kauppakeskusten kannattavuutta ja pistänyt konsepteja uusiksi. Redissä luotetaan siihen, että moderni kauppakeskus on itse asiassa kaupunkikeskus, joka vetää ihmisiä muutenkin kuin ostoksille.

Pekka Helin arvioi, että osa myymälöistä on selvästi katselu- ja kokeilupaikkoja. Jos tuote miellyttää, se voidaan ostaa netistä, tai jos hintaero on netin ja kaupan välillä riittävän pieni, niin vaivattomasti ja nopeasti suoraan kaupasta.

Kaupalliset tilat jakaantuvat viiteen kerrokseen. Kellarikerroksessa ovat päivittäistavaraliikkeet, muun muassa K-market ja Lidl. Ensimmäisessä kerroksessa on muotia ja ravintoloita, toisessa kauneudenhoitoa ja kodin sisustusta, kolmannessa elokuvateatteri.

Nuorisolle Redi tarjoaa muun muassa elokuvateatterin ja viisi metriä korkean kiipeilyseinän, jossa ei tarvita hankalia turvaköysiä vaan kiipeilijä voi pudota turvallisesti paksun patjan päälle. Jos tähtää Tokion olympialaisiin vuonna 2020, harjoittelu on syytä aloittaa jo nyt.

Polttariporukoille ja muille hurjapäille tarjolla on laskuvarjohypyn vapaata pudotusta simuloiva pystysuora tuulitunneli. Tosin intoa voi hillitä se, että kyse on lentoliikenteestä, jossa on nollatoleranssi alkoholin suhteen.

Redin erikoisuus on Esplanadin puiston kokoinen puistoalue talon katolla. Siitä tulee Redin asuintornien asukkaiden olohuone, mutta se on ainakin kauppojen aukio-oloaikana avoin kaikille. Näkymiä voi kehua.

Hyvä saavutettavuus

Rediin pääsee niin metrolla, bussilla, polkupyörällä kuin omalla autollakin. 2000:sta autopaikasta noin puolet on kauppakeskuksen kahdessa alimmassa kellarikerroksessa ja loput erillisessä kalliopysäköintihallissa. Pyöräpaikkoja on 3000.

64 000 neliön laajuuden perusteella Redi sijoittuu Suomen kauppakeskusten joukossa seitsemänneksi. Valmistuttuaan Tripla nousee jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä Vantaan Jumbon kanssa. Suomen suurin kauppakeskus on Espoon Leppävaaran Sello 97 000 neliöllään.