Asunnot valmistuvat Paviljonki-nimiseen rakennukseen Rillitielle. Rakennuksen julkisivu entisöidään. Kuva: Thomas Selenius

Keskellä jokimaisemaa uinui tyhjilleen jäänyt jugendlinna – nyt sinne valmistuu asuntoja, joiden neliöhinta on täysin poikkeuksellinen Vantaalla

Kannattaako vanhaa kunnostaa? Ehkä, mutta rahaa siihen vaaditaan.

Vantaan Jokiniemessä on pian valmistumassa koteja jugend-tyyliseen rakennukseen, joita on kaupungissa harvassa. Harvinaisuus näkyy myös hinnoissa: asuntojen neliöhintojen ennustetaan kohoavat merkittävästi korkeammalle kuin alueelle valmistuvien upouusien asuntojen.

”Kyseessä on sellainen kohde, jossa jo rakennuskustannukset ovat paljon korkeammat kuin uudisrakennuksissa. Vanhan remontoiminen ja etenkin entisöiminen maksaa”, asuntoja rakennuttava Thomas Selenius kertoo.

Uudet asunnot valmistuvat vanhaan Paviljonki-nimiseen rakennukseen Rillitielle. Rakennus sijaitsee aivan keskusrikospoliisin lähettyvillä.

Arkkitehti Henrik Reinhold Helinin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1909 maatalouden koelaitoskäyttöön. Aikoinaan rakennuksessa oli laboratorioiden lisäksi asuinhuoneistoja tutkijoille, assistenteille ja kirjaston henkilökunnalle.

Nyt rakennus on heräämässä uuteen eloon, kun valmistuvat asunnot tulevat myyntiin alkuvuoden aikana.

Seleniuksen mukaan asuntojen neliöhinnat tulevat nousemaan yli 6000 euroon, mikä on lähes kaksinkertainen alueen muuhun hintatasoon verrattuna. Vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta alueella on hieman yli 3000 euroa.

Vanhat ja erityiset asunnot kiinnostavat myös muualla. Helsingin Sanomat kertoi taannoin Helsingin Hakaniemeen valmistuvista asunnoista, joita on remontoitu vuonna 1894 valmistuneeseen taloon. Entiseen panttikonttoriin on rakennettu 32 asuntoa, joiden neliöhinta nousee jopa 12900 euroon.

Historialla on siis hintalappunsa.

Myös Jokiniemen jugend-tyylinen huvila on ainutkertainen, ja rakennus tunnetaan myös presidentti Lauri Relanderin kotitalona. Hän asui rakennuksen toisessa kerroksessa perheineen vuosina 1909–1917 toimiessaan koelaitoksen assistenttina.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkitys on suuri. Kohde on Museoviraston suojelema, ja virasto on seurannut töiden etenemistä sekä hyväksynyt tehdyt suunnitelmat. Suojelu koskee julkisivua ja rappukäytäviä.

Julkisivu entisöidään kevään aikana kalkkirappauksella ja kalkkimaalilla, Selenius kertoo.

”Entisöimme enemmän kuin remontoimme. Pyrimme säästämään kaikki, mitä vain ikinä pystymme ja teemme muutoksia niin vähän kuin mahdollista”, Selenius sanoo.

Vanhaan taloon on valmistumassa kuusi uutta asuntoa. Viisi asunnoista tulee myyntiin muutaman viikon sisällä. Yhteen asunnoista Selenius muuttaa itse.

Hän osti rakennuksen yhdessä yhtiökumppaneidensa Tapio Laakon ja Lasse Seleniuksen kanssa Senaatti-kiinteistöiltä vuonna 2017. Rakennusprojekti alkoi vajaa vuosi sitten ja on sujunut aikataulujen mukaan.

”Vanhaa taloa kunnostettaessa pitää aina varautua, että tulee jotain yllättävää vastaa. Nyt on tullut vähemmän kuin olisin uskonut”, Selenius sanoo.

”Asuntojen on tarkoitus valmistua kevään aikana”, Selenius vakuuttaa.

Parhaillaan rakennukseen nousee sisäseiniä ja ulko-ovia uusitaan. Aiemmin muun muassa rakennuksen katto ja ikkunat on entisöity.

Erityisesti rakennuksen ikkunoiden korjaaminen osoittautui suureksi projektiksi. Rakennuksen ikkunoiden muoto- ja kokovalikoima on laaja ja alkuperäisten piirustusten mukaan siinä on kaikkiaan 17 erilaista ikkunatyyppiä.

Ikkunaruutuja rakennuksessa on noin 300.

”Yhdellä ihmisellä kestää ikkunan entisöinnissä noin päivän verran”, Selenius havainnollistaa työn laajuutta.

Aluksi Selenius kumppaneineen ajatteli kunnostaa ikkunat itse, sillä miehillä oli osaamista entisöimisestä jo entuudestaan. Työn laajuus vaati kuitenkin apukäsiä. Ikkunoiden puhdistaminen, hiominen ja ruutujen vaihto olisi vienyt loputtomasti aikaa.

Miehet palkkaisivat avukseen kolme irakilaismiestä, jotka he kouluttivat entisöinnin saloihin.

”Ensimmäiset ikkunat olivat harjoittelua, mutta viimeiset ovat parempia kuin olisin itse voinut tehdä”, Selenius kertoo.

Sittemmin irakilaismiehet ovat perustaneet omat ikkunoinnin entisöintiin perehtyneen yrityksen, Selenius kertoo.

Uudet asunnot on tarkoitettu pienille perheille tai pariskunnille. Neliöitä asunnoissa on 76,5–95,5.

Myyntiin tulevat asunnot ovat Seleniuksen mukana monin tavoin erityisiä.

”Kaikki asunnot ovat erilaisia keskenään ja niissä on erikoispiirteitä. Yhdessä asunnossa on kattoterassi, toisessa parveke. Siinä asunnossa missä Relander asui, on vanha lyijylasi, joka johtaa suoraan kylppäriin ja porraskäytävään”, Selenius kuvailee.

Vaikka hinnat ovat alueen muihin asuntoihin verrattuna kovat, ovat harvinaiset jugend-kodit herättäneet Vantaalla huomiota.

”Kiinnostusta on jo ollut”, Selenius toteaa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Keskellä jokimaisemaa uinui tyhjilleen jäänyt jugendlinna – nyt sinne valmistuu asuntoja, joiden neliöhinta on täysin poikkeuksellinen Vantaalla”

  1. Eihän tämän rakennuksen hintaa voi mitenkään verrata tavanomaiseen ”vanhaan” kerrostaloasuntoon, jonka neliöhinta Vantaalla on 3000 €. 6000 € neliöltä tuntuu tässä tapauksessa jopa edulliselta. Hieno talo. Kuka mahtoi olla myyjänä ja paljonko maksoi? Onko tontti oma vai vuokratontti?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi