Asuntomarkkinoilla kaikki mittarit ovat nyt selkeästi paremmat kuin kolme kuukautta sitten. Edes pienempien paikkakuntien tilanne ei ole niin huono kuin kuvitellaan.
Tähän tulokseen on tullut Suomen Kiinteistövälittäjät (Skvl), joka julkaisi tiistaina uusimman markkinakatsauksensa. Katsaukseen on haastateltu 1 500 kiinteistövälittäjää.
Välittäjien mukaan pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat selkeimmät nousujohteiset paikkakunnat. Skvl:n jäsenvälittäjistä 77 prosenttia uskoo, että kerrostaloasuntojen kysyntä nousee tai pysyy ennallaan.
”Vuodenaikojen välinen kysynnän vaihtelu kuuluu Suomen asuntomarkkinoihin ja on nähtävissä selvästi toteutuneissa kauppamäärissä”, Skvl:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg sanoo.
Skvl:n mukaan monet pienemmät kaupungit ympäri Suomea elävät positiivisessa vireessä.
”Laaja uudistuotanto on tuonut vipinää myös vanhojen asuntojen kauppaan ja erityisesti uudemmat talot ja asunnot ovat erittäin kysyttyjä”, sanotaan kiinteistövälittäjien tiistaina julkaistussa tiedotteessa.
Kainuussa on hyvä pöhinä
Sen sijaan taloissa, joissa suuret remontit ovat edessä, on suurimmat hintapaineet alaspäin. ”Tämä on ehkä tullut monille ikääntyville myyjille yllätyksenä, kun suunnitellaan muuttoa esimerkiksi uusiin kerrostaloasuntoihin. Edellä mainituista seikoista huolimatta esimerkiksi paljon mediassa esiintyneessä Kainuussa on poikkeuksellisen positiivinen ennuste tulevasta keväästä”, Skvl kertoo.
Skvl:n mukaan pankkien tiukka linja kiinteistöjen ja huoneistojen vakuusarvoihin pienemmillä paikkakunnilla heikentää selvästi ensiasunnon ostajien asemaa, kun käydään lainaneuvotteluja.
Skvl:n mukaan tämä johtaa usein siihen, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää vuokra-asuminen, jolloin vuokra-asuntojen kysyntä jatkaa nousuaan.
Rivitalojen kysyntä jatkaa nousuaan erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä, mutta hintakehitystä jarruttaa se, että iso osa rivitalokannasta on 70–80-luvulla rakennettua ja niissä lähestyvien remonttien kustannukset estävät keskihintojen nousun.
Vuokra-asuntojen kysynnässä odotetaan edelleen loivaa nousua. Markkinoilla on lisääntynyt tarjonta ja sen myötä vuokramarkkinoilla syntyy kilpailua hyväkuntoisten uudempien asuntojen ja vanhempien edullisten kohteiden välillä.
Skvl:n tiedotteessa on yllättävä tieto metron vaikutuksesta asuntokauppaan. Kyselyn mukaan esimerkiksi Pohjois-Espoossa omakotitalojen kysyntä on laskenut, kun joukkoliikenneyhteydet ovat huonontuneet metron myötä.
Lomamökit tekevät kauppansa Savossa
Pientalojen ostajat ovat myös siirtyneet Lohjalle ja Nummelaan edullisemman hintatason perässä. Helsingin lähiöiden suuret asunnot eivät käy yhtä hyvin kaupaksi kuin pienemmät. ”Vuoden 2018 hienot kesäsäät näkyvät nyt selvästi loma-asuntokaupassa”, sanoo Mannerberg.
Liiton mukaan nuoremmilla ostajilla matkustaminen kilpailee vahvasti kotimaan lomailun kanssa ja heikentää omalta osaltaan ostajien määrää. Toisaalta ympäristöajattelu nostaa seuraavina vuosina kotimaan lomailuvaihtoehtoja.
Keskimäärin loma-asuntojen kysynnän odotetaan nousevan loivasti tai pysyvän ennallaan. Savo ja Pohjois-Karjala ovat selvässä nousussa.
Perinteiset mökkialueet rannikolla kasvukeskusten lähistöillä ovat edelleen suosittuja. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikko sekä Savo ja Pohjois-Karjala ovat suosittuja.
Mökin ostaja on erittäin valikoiva. Lautamökki tai mummonmökki sisämaassa ei tällä hetkellä ole ostajien kiinnostuksen kohteena. Jätevesilain määräysten astuminen voimaan loppuvuonna lisää ostajien halua hankkia valmiiksi varusteltuja mökkejä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kiinteistövälittäjät: Asuntomarkkinat ovat selvästi piristymässä eikä pikkupaikkakunnillakaan ole niin synkkää kuin väitetään”
Siihen liittyy joitain ongelmia, että asuntojen hintatilastot julkaistaan Suomessa ilman tietoa siitä, minkä ikäisistä ja kuntoisista asunnoista on kyse. On aika selvää, että rapistuvien ja purettavaksi lähivuosikymmeninä menossa olevien talojen asuntojen arvot laskevat talojen ikääntyessä varsinkin kauempana keskusten keskustoista, joissa maa-alueella ei ole kauheasti arvoa. Sen sijaan ei ole ollenkaan niin ilmeistä, mitä tapahtuu alle 10 vuotta vanhojen käytettyjen asuntojen hinnoille missäkin päin Suomea. Suomessa ei julkaista tilastoa vaikkapa viimeisen 10 vuoden aikana rakennettujen asuntojen arvonkehityksestä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi asuntosijoittajan tai asuntoa ostamassa olevan kannalta sillä tiedolla olisi kuitenkin enemmän käyttöä kuin vaikkapa asuntojen keskihinnoilla, joiden kohdalla volyymi monessa kunnassa muodostuu ihan toisenlaisesta asuntokannasta (esim. 1970-luvun taloista).